- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1407-1408

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Böömin kieli ja kirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1405

Böömin kieli ja kirjallisuus

1408

kautta, jossa Petrarcakin oleskeli jonkun aikaa,
tuli eloon heräävän klassillisen sivistyksen
tuulahdus Böömiinkin ja 1348 perustettu Praagin
yliopisto virkisti henkistä elämää. Kansallinen
itsetietoisuus ilmenee Smil Flaska
Pardubiee-laisen opettavaisissa runoissa ja Dalimilin (ks. t.)
riimikronikassa. Herännyt arvostelulialu tulee
selvimmin näkyviin uskonnollisella alalla, jossa
kirkon epäkohdat — Böömissä ehkä räikeämmät
kuin muualla — eivät voineet jäädä ajattelevilta
ihmisiltä huomaamatta. Konrad von WaldhÜs
ja Jan Mille paljastivat kirkon syntejä
saarnoissaan ja oppinut maallikko Törnås Stftuy’
(1331-1401) käsitteli kansanomaisella tyylillä
kirjoissaan uskonnon ja filosofian kysymyksiä.
Rohkeasti kirkon oppeihin käsiksi kävi Matias
Janovilainen (n. 1350-94) enimmäkseen
latinaksi kirjoitetuissa kirjoissaan. Avoimeen
taisteluun kirkkoa vastaan sekä saarnoissaan että
kirjoissaan ryhtyi Juhana Hus (ks. t.)
(1369-1415). Hän ei ollut ainoastaan keskiajan ja
kaikkien aikojen suurimpia hengenvapauden
sankareja, vaan myöskin kansansa oikeuksien
ja äidinkielen mahtava puolustaja. Hän loi sekä
tyylinsä että keksimänsä erinomaisen
oikeinkirjoituksen kautta pitkiksi ajoiksi böömiläisen
kirjakielen esikuvan. linssin vaikutuksesta
syntynyt kansallinen liike nosti böömin kielen
valtion pää- ja virkakieleksi. Böömin kielen taito
levisi Puolaan ja Länsi-Venäjälle, joka seikka
antaa selvän todistuksen silloisen böömiläisen
kulttuurin verraten korkeasta kehitysasteesta.
Petr Chelcieky’ssä (k. 1460, ks. t.) sai vapaaksi
päässyt uskonnollinen elämä siveellisten
kysymysten tutkijan, joka „Postillassaan" ja „Uskon
verkossa" teki pitkälle meneviä johtopäätöksiä,
jotka elävästi muistuttavat Leo Tolstoin
siveellisiä oppeja. Hän oli Böömiläisen veljeskunnan
(ks. t.) henkinen isä. Tästä veljeskunnasta tuli
böömin kielen hellimpiä ja paraimpia hoitajia.
Uskonnollisen liikkeen ja humanismin
voimakkaan vaikutuksen yhtymisestä syntyi 16:nnella
vuosis. varsinkin historian alalla, verraten rikas
kirjallisuus, joka tyylillisen kehityksensä tähden
on antanut aiheen puhua silloisesta B:n
kirjallisuuden kulta-ajasta.

Valkean vuoren taistelu 1620, jossa
saksalainen katolisuus ja habsburgilaisen
hallitsija-suvun itsevaltius kukisti pitkiksi ajoiksi
protestanttisuuden ja slaavilaisen kansallisuuden
Böömissä, oli turmiollinen isku kirjallisuudellekin,
.lan Amos K o m e n s k y’ (1592-1670), joka
Länsi-Euroopassa on tunnettu latinisoidulla C o m
e-n i u s-nimellä (ks. t.), kohotti sen kuitenkin
uskonnollisfilosofisilla ja kasvatusopillisilla
teoksillaan, joiden kautta hän tuli uudemman
kasvatusopin perustajaksi, vielä kerran
yleismaailmalliseen merkitykseen. Mutta 30-vuotinen sota
oli kauheasti hävittänyt maata, parhaat
henkiset voimat olivat tuhotut, uskonnon ja
ajatuksen vapaus oli tukahutettu, saksalaisuus oli
esteettömässä ylivallassa ja böömiläinen talonpoika
ankarassa maaorjuudessa. Toista sataa vuotta
kesti täydellistä horrostilaa. Vasta 1770-luvulla
näkyy elonmerkkejä. Valistusfilosofian aatteisiin
innostunut Josef II yrittää kokonaan
saksalais-tuttaa Böömin, mutta edistää maaorjuuden
lakkauttamisen, sensuurin ja uskonnollisten
rajoitusten lieventämisen kautta tahtomattaan tsekki-

läisen kansallishengen heräämistä.
Kansankirja-sia alkaa ilmestyä, kansankielen oikeuksia
puolustetaan kirjallisuudessa, tsekkiläiuen teatteri
perustetaan 1785 ja 1793 Böömin säätyjen
pyynnöstä tsekin kielen oppituolikin Praagin
yliopistoon. Böömin unhoon joutunutta menneisyyttä
ja tsekin kieltä aljetaau tutkia. Josei
Dobrov-skv’ (1753-1829) (ks. t.) osoitti enimmäkseen lat
naksi ja saksaksi kirjoitetuissa tutkimuksissaan
kaikkien slaavilaisten kielten sukulaisuussuhteet.
Saksalainen romantiikka ja saksalaisen
ylioppilasnuorison haaveet Saksan pikkuvaltioiden
yhtymisestä yhdeksi suureksi kansalliseksi
valtakunnaksi vaikuttivat voimakkaasti Böömiinkin.
Slovakkilainen protestantti Jan Kollär (ks. t.)
tuli tämän isänmaallisen romantiikan
runolliseksi tulkiksi. Ilman muuta edellyttäen, että eri
slaavilaiset kansat ovat yhtä likeistä sukua
toisilleen kuin Saksan eri valtioiden kansat
keskenään, kohosi hänen runollisten haaveitteusa
korkeimpana ihanteena yhdeksi yhtynyt
slaavi-kunta. joka toteuttaa slaavilaisten ihailijan,
saksalaisen runoilijan ja ajattelijan Herderin
esittämät ihmisyysaatteet. Tiimän
naiiviskirjal-lisen panslavisminsa hän on kauniisti tulkinnut
runoelmassaan „Slävy dcera" (Slaavan tytär),
joka on mahtavalla tavalla levittänyt slaavilaisen
yhteenkuuluvaisuuden aatetta Böömissä.
Kansallinen liike sai yhä enemmän kirjallisuudesta
tukea. Josef Jungmann (ks. t.) julkaisi suuren
tsekin kielen sanakirjan ja käänsi tärkeimpiä
länsieurooppalaisen runouden tuotteita. Pavel Safarfk
(ks. t.) esitti nerokkaissa ja lennokkaasti
kirjoitetuissa tutkimuksissaan koko slaavikunnan
menneisyyttä. Hurskaalla petoksella lahjakas
runoilija ja kansanlaulun tuntija Väclav Hanka
(ks. t.) koetti nostattaa kansallista itsetietoa
julkaisemalla kaksi käsikirjoitusta
(Königin-hofin ja Grönbergin käsikirjoitukset, ks. n.),
jotka olivat muka löydetyt 1817-18 ja sisälsivät
muinaistsekkiläisiä, isänmaallisessa hengessä
kirjoitettuja kertomarunoja Böömin vanhimmasta
historiasta. Kansallisen herätyksen ensi ajan
kulttuuririennot eivät olleet vielä jyrkässä
ristiriidassa saksalaisuuden kanssa. Useimmat tämän
ajan niin sanoaksemme filologisista
tsekkiliiisyy-den herättäjistä kirjoittivat osan teoksiaan
saksan kielellä, vieläpä muutamat heistä, kuten
18:n-nen vuosis. loppupuolella vaikuttanut
historioitsija Pelzel, jonka nimi oli saksaksi käännetty
tsekistä. ja Dobrovsky’ pitivät yhteen aikaan
kansansa kieltä kuolemaan tuomittuna. Böömin
saksalaisetkin runoilijat lauloivat böömiläisen
isänmaan luonnon kauneudesta ja ylistivät sen
slaavilaisia sankareja. Vasta vallankumousvuosi
1848 jakoi Böömin kahteen vastakkain seisovaan
kansallisuuteen. Teräviinäköinen ja
voimakas-tyylinen historioitsija F. Palaeky’ (ks. t.) osoitti
suuressa Böömin historiassaan ja pienemmissä
kirjoituksissaan tsekkiläisen ja saksalaisen
kansallisuuden etujen historialliset vastakohdat ja
opetti jatkamaan kansallista työtä edelleen siitä
kohdasta, mihin se liussilaisen kansallisliikkeen
kautta jo oli ehtinyt.

Runous oli jäljitellyt saksalaisia esikuvia.
Fr. L. Celakovsky’ (ks. t.) etsi kansanhenkeä
kansanlaulusta, joka hänestä, samoinkuin useista
romantikoista on runouden ihanin ilmestys —
olihan Itävallan hallituskin niin vakuutettu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0760.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free