- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1411-1412

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - C ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

C, latinalais-eurooppalaisen kirjaimiston
kolmas kirjain. Sen vanhin, seemiläis-moabilainen

muoto oli 1 ; siitä johtui kreikkalainen r
( 1 )> jonka äännearvo oli g. Latinalaisessa
kirjaimistossa se esiintyy muodossa C ja merkitsi
alkuaan, äännearvoonsa nähden, sekä g:t& että
A-.-ta ; myöhemmin lat. C:stä muodostettiin G = g,
joten C:lle jäi yksinomaan äännearvo k
(roomalaiset äänsivät C:n fc.’ksi myös e: 11 ja i:n
edessä, esim. Cicero = Kikero). — Suomalaisessa
kirjoituksessa C esiintyy vain vierasperäisissä
sanoissa (vars. nimissä). Unkarissa c (joko
yksinään tai yhdessä z:n kanssa: cz) äännetään
ts:ksi; lapissa c niinikään ilmaisee is:tä, samoin
myös eräissä slaavilaisissa kielissä (puolassa,
tsekissä, kroatissa). „Pehmeitten" eli
etuvokaalien edessä c italiassa merkitsee <s:tä, espanjassa
p:tä, ranskassa, portugalissa, hollannissa,
englannissa, ruotsissa s:ää, saksassa is:ää,
jotavastoin se „kovien" eli takavokaalien edessä näissä
samoissa kielissä äännetään fc.ksi. Muutamissa
kielissä käytetään myös erityisillä lisämerkeillä
(n. s. diakriittisillä merkeillä) varustettuja
c-kirjaimia; niinpä esim. 1. f ranskassa ja
portugalissa takavokaalien edessä äännetään s: ksi,
2. i useassa slaavilaisessa kielessä (esim.
puolassa, kroatissa) (/:ksi ja 3. c lapissa sekä
monessa slaavilaisessa kielessä (esim. tsekissä ja
kroatissa) (s:ksi. Suoinalais-ugrilaisten kielten
vanhemmassa transskriptsionitavassa on f = t’s’,
e-ts ja c = t’s’. — C:n sekä muiden
konsonanttimerkkien yhtymistä mainittakoon: unk. cs-ts,
unk. cz = ts, puol. cz=ts, esp., engl. ch = ts (näin
joskus myös unk. nimissä, esim. Zichy = Zitsi),
it. ch = k, ransk., portug. ch = s, saks., holl., puol.,
tsek. ch = li ; ransk., engl. sc etuvokaalien edessä
= s, il. sc etuvokaalien (samoinkuin sei
takavokaalien) edessä = s; saks. sch = i, engl., it. sek =
sk, holl. sek = sh (s + /i).

Musiikissa C on äiinijärjestelmän
perus-äänen merkki. Nuottikirjoituksessa se,
etumerkkinä, ilmaisee "/«-tahtia, läpiviivaisena taasen
’I,-talitia. Toisin päin käännettynä se merkitsee
bassoklaavia (ks. t.).

Lyhennys merkkinä C latinankielisissä
kirjoituksissa saattoi merkitä Ccesar, (lajus,
Cassius, Claudius, Calendce, consttl, censor, ci vi-

tas, centuria, condidit, conscriptus y. m., roomal.
lukumerkkinä C = 100 (centum) ; kemiassa C =
carboneum, fysiikassa ja elektrotekniikassa =
coulomb; lämpömäärää ilmaistaessa on C =
Celsius; algebrassa c (samoin kuin a ja b) ilmaisee
tunnettua suuretta. V. IV.

C, nykyisen säveljärjestömme alkusävel, josta
lähtien kaikkien toisten sävelten asemat
määritellään (vrt. A).

Caballero [kavalje’roj, Fernän (1797-1877),
esp. kirjailijattaren salanimi. Oikea nimi oli
Cecilia Böhl von Faber. Isä oli
saksalainen ja äiti espanjatar. C. oli kolmasti
naimisissa ja viimeksi sevillalaisen asianajajan
de Arromin kanssa, mutta käytti
kirjailijattarena aina yllämainittua salanimeä. Hänen
isänsä, Saksan konsuli Cadizissa, antoi
tyttärelleen erittäin huolellisen kasvatuksen, jota sen
ajan espanjalaisiin oloihin nähden voi sanoa
loistavaksi. Kauniin Cecilian Sevillassa oleva
koti tarjosi hänen toisen avioliittonsa aikana
kokouspaikan kaupungin ylhäisölle ja
taiteellisille ja tieteellisille piireille, kuin myös eteville
ulkomaalaisille. Hän kirjoitti ensimäisen
kaunokirjallisen tuotteensa saksaksi ja käänsi sen 18
vuotta myöhemmin espanjan kielelle, nimellä
„Sola, euadro de costumbres sevillanas". Se
kuvasi erästä Sevillassa suurta huomiota
herättänyttä tapausta. V. 1849 hän julkaisi „F1 heraldo
de Madrid" lehdessä ensimäiset luvut sittemmin
kirjan muodossa suuren menestyksen
saavuttanutta romaaniansa ,.La Gaviota", joka elävästi
ja oivallisin paikallisvärein kuvasi
eteläespanjalaisia oloja. Kansanelämän kuvaus oli siinä
aivan uutta. Hänen suuria romaanejaan ovat
edelleen „Clemencia" (1852), jonka aiheen
kirjailijatar on ottanut omasta elämästään: „Fifa
6 la Espafia treinta afios ha"; „Lflgrimas", jossa
viimemainitussa kirjailijattaren jyrkkä
katolilaisuus pistää silmään ja „La familia de Alvareda",
miellyttävä kansanelämän kuvaus täynnä
järkyttävää traagillisuutta. Vv. 1852-01 hän kirjoitti
seitsemän novellia, julkaistut yhteisnimellä
,,No-velas de costumbres" (tapainkuvauksia). Toisella
hänen kertomussarjallaan on nimenä ..Belaciones"
(kertomuksia) ja „Cuadros de costumbres"
(tapojen maalauksia). Paitsi kaunokirjallisia
teoksiaan C. on julkaissut ensimäisen kokoel-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0762.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free