Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cæsar ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1423
Cæsarea—Cagl ia ri
1424
v. 45. Roomaan palattuaan C. nimitettiin
konsuliksi 10 vuoden ajaksi, censoriksi ja
diktaattoriksi elinajakseen sekä sai Imperatorin
arvonimen yhteydessä sotajoukkojen
ylipäällikkyyden ynnä korkeimman tuomio- ja
hallitusvallan. C. koetti eri määräyksillä ja toimenpiteillä
parantaa yhteiskunnallisia oloja, kohottaa
oikeuslaitosta ja vastustaa ylellisyyttä ynnä
tapain-tui melusta; hän suunnitteli suuria
rakennuspuuhia ja järjesti myös ajanlaskun Sosigeneen
avulla (ks. Ajanlasku). C. olikin
todellisuudessa koko Rooman valtakunnan hallitsija.
Mutta yleineu otaksumus, että hän myös
omaksuisi itselleen vihatun kuningasnimen, ynnä
persoonalliset vaikuttimet saattoivat useat henkilöt,
sekä vanhan valtiomuodon ihailijat että myös
yksityiset vihamiehet, yhtymään salaliittoon
hänen kukistamisekseen. Kun C. maaliskuun 15
p:nä v. 44 saapui senaatin kokoukseen, jota
silloin pidettiin eräässä Pompeiuksen teatterin
pylvästö-salissa (n. s. Curia Pompeii), karkasivat
salaliittolaiset hänen kimppuunsa ja surmasivat
hänet lukuisilla tikariniskuilla (ks. Brutus
2 ja 3). — C. oli erinomaisen monipuolinen ja
lahjakas mies. Hän oli erittäin terävä-älyinen
ja kekseliäs, lujatahtoinen ja järkähtämätön,
yhtä etevä valtiomies kuin päällikkö, yhtä
mainio puhuja kuin kirjailija. Suurten sotilaallisten
ja valtiollisten tehtäviensä ohessa C. ennätti
kyhätä melkoisen joukon erisisältöisiä teoksia.
Tärkeimmät näistä ovat nykypäiviin säilyneet
„Com-mentarii de ’oello gallico" (Muistiinpanoja
Gallian sodasta, 7 kirjaa, jatkona n. s. 8:s kirja,
Aulus Hirtiuksen sepittämä) sekä „Commentarii
de bello ci viii" (Muistiinpanoja kansalaissodasta,
3 kirjaa). Esitystapa on kauttaaltaan lyhyt,
yksinkertainen ja selvä, ainoastaan kansa- ja
maantieteellisissä kuvauksissa on suurempi lämpö
ja mehevyys havaittavana. Paitsi näitä
muutamat eri henkilöiden kirjoittamat kertomukset C:n
sodista („Bel]um Alexandrinum", „Bellum
Africa-num" ja ,.Bellum Hispaniense") hamasta
muinaisuudesta usein ovat kulkeneet C:n nimellä.
Rahoissa olevien kuvien ohessa ovat C:ia
esittävistä veistoteoksista huomattavat ylikokoinen
rintakuva Napolin Museo Nazionalessa,
kuvapatsas Roomassa Capitoliumin kokoelmissa ja
päänkuva Roomassa Barraccon museossa.
C:n teoksia ovat julkaisseet m. m. K.
Nipper-dey, II. Meusel, E. Hoffmann, R. Menge, Fr.
Kraner, W. Dittenberger, F. Fiigner, A. Frigell
sekä Suomessa C. R. Forsman.
[W. Drumann, „Geschichte Roms" III (2:n
painos Leipzig 1906) ; Napoléon III, „Histoire
de Jules César" (Paris 1865-66), myös saksaksi
ja ruotsiksi; Fowler, „Julius Cæsar and the
Roinan imperial system" (London 1892) ;
Mat-scheg, „Cesare ed il suo tempo" (2:n painos
Firenze 1874) ; Fröhlich, „Das Kriegswesen
Cä-sars" (Zürich 1890) ; v. Göler, „Cäsars Gallischer
Krieg und Teile seines Bürgerkriegs" (2:n painos
Freiburg 1880).] A*. J. II.
Cæsarea [cësarë’-] (< Cæsar), kreik. K a
i-s a r e i a, Rooman keisariajalla useiden
kaupunkien nimi tai liikanimi.
1. C., aikaisemmin Mazaka, Kappadokian
pääkaupunki, nyk. raunioita Kaisarijen
läheisyydessä.
2. C. Palæstinæ, ennen Stratonos pyr-
gos (Stratonin torni), merenrannalla Jaffan ja
Karmel-vuoren välissä. Herodes Suuri rakennutti
uudestaan ja suurensi kaupungin, joka sitten oli
roomal. käskynhaltijan paikka. C:ssa apostoli
Paavalia pidettiin vankina n. 2 vuotta ja siellä
asui evankelista Philippos (Ap. T. 8,„ 10u 18^
j. n. e.). Oli 2:sella vuosis. piispanistuin sekä
3:uuella vuosis. tunnettu oppikoulustaan.
Risti-retkeläiset valloittivat 1101 ja sulttaani Bibars
hävitti C:n 1265. Nyk. rauniokenttä e 1-K a i s
a-r i j e.
3. C. Panias 1. Philippi, Palestiinassa
Hermonin eteläjuurella, lähellä muuatta Jordanin
lähdettä. Herodes Suuren poika, tetrarkki
Philippos uudisti kaupungin (Matt. 16„, Mark. 83;).
Nyk. kylä B a n i j a s (temppelin- ja
linnanraunioita) .
4. C. Mauretaniæ, ennen I o 1, nvk. C h e
r-ehel Algeriassa (roomal. muinaisjäännöksiä).
K. J. n.
Cæsareopapismi (lat. cæsar = keisari, ja mlat
päpa = piispa, paavi), sellainen valtion ja kirkon
välisen suhteen järjestys, jonka mukaan valtion
hallitsijalla on käsissään myöskin ylin
kirkollinen valta. C. esiintyy tyypillisimmässä
muodossaan entisessä Itä-Rooman (kreikkalaisessa)
keisarikunnassa. Myöskin Venäjän keisarin
asemaa Venäjän kirkossa voi tavallaan sanoa
eæsa-reopapismiksi.
Cæsarismi (lat. cæsar = keisari), yksinvalta,
jonka haltija Rooman ensimäisten keisarien
tapaan tunnustaa kansan valtansa lähteeksi, mutta
joka vain näennäisesti alistuu kansantahtoon ja
todenteolla sotajoukkoon ja kuuliaiseen
virkamiehistöön nojaten hallitsee rajattomalla
vallalla. Sanaa käytetään varsinkin Napoleon I:n
ja Napoleon III:n hallituksista.
Cæsura /-ëstt’-/ (lat. = leikkaus, jako), metr.
ks. Cesuuri, Sesuuri, Säkeenjako.
Caetani
tä’-J, Onorato (s. 1842), [-Sermo-netau herttua, Teanon ruhtinas, opiskeli
lakitiedettä, mutta harrasti varsinkin
maantieteellisiä ja arkeologisia opintoja. Valittiin 1871
edustajakamariin, jonka varapresidentiksi hän
tuli 1894. Vv. 1890-92 hän oli Rooman
pormestarina. Tuli 1896 ulkoasiain ministeriksi
Rudi-nin ministeristöön, mutta erosi samana vuonna.
Nimitettiin senaattoriksi 1900. G. H.
Café (ransk.), kahvi; kahvila. — C.-c h a
n-tant [-sätä’]. tarjoilupaikka, jossa esitetään
laulua.
Cafuso /-«’-/ (cafuzo), intiaanin ja
neekerin jälkeläinen.
Cagliari [kalja-]. 1. Sardinian eteläosan
käsittävä Italian provinssi, 13.431 km1, 515,682 as.
(1908), 1. 38 km’.llä. — 2. C:n provinssin
pääkaupunki, C:n-lahden rannalla, 55,748 as. (1906).
Vallien ympäröimä alidaskatuinen kaupunki;
kohoaa rannalta amfiteatterin tavoin; se jaetaan
4:ään kaupunginosaan: Castello, Marina
linnoi-tettuine satamineen, Stampace (huviloita) sekä
Villa nuova kauniine kävelypaikkoineen.
Rakennuksista mainittakoon 37 kirkkoa (tuomiokirkko
v:lta 1312), kunink. linna (v:lta 1217),
kaupungintalo, yliopisto (v:lta 1596). Piispanistuin.
C:n teollisuus on vähäpätöinen, mutta kauppa on
vilkas: viljan, öljyn, viinin, karjan, juuston ja
suolan vientiä. Suolaa saadaan tuottavista
sallineista (suolatehtaista). V. 1903 tuli C:iin 1267
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
