- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1425-1426

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cagliostro ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1425

laivaa, yhteensä 478,274 tonnin vetoista. —
Kaupungin perustivat karthagolaiset; sen vanha
nimi oli Caralis; 238 e. Kr. se joutui
Roomalle (tältä ajalta täällä on säilynyt
amfiteatteri ja muita muinaisjäännöksiä) ja 455 j. Kr.
vandaaleille. Kuuluttuaan 6-7:nteen vuosis.
Itä-Roomaan se sai kovasti kärsiä saraseenien
hyökkäyksistä. Myöhemmin se tuli Pisan ja tämän
jälkeen (1327) Aragonian vallan alle. V. 1720
C. joutui Sardinian mukana Savoijille.

Cagliostro [kaijo’-], Alessandro
(1743-95), kreivi, seikkailija, oikealta nimeltään
Giuseppe Balsam o. Hän syntyi Palermossa
köyhistä vanhemmista ja hankki itselleen eräässä
luostarissa vähän lääkeopillisia, kemiallisia ja
fysikaalisia tietoja; alkoi sitten viettää hurjaa
elämää, teki väärennyksiä ja lähti 1769
matkoille Kreikkaan ja Aasiaan. Palattuaan sieltä
hän osasi luulottelemallansa kullantekijätaidolla
sekä kreivin nimeä käyttämällä päästä Maltassa,
Roomassa ja Napolissa ylhäisimpäin piirien
tuttavuuteen. Hän esiintyi sitten vaimonsa Lorenza
Feliciani’n seurassa, joka auttoi häntä hänen
petoksissaan, Lontoossa, Pariisissa, Espanjassa,
Hollannissa, Saksassa, Kuurinmaalla, Puolassa
y. m., useimmissa paikoin loistavasti
vastaanotettuna ja varsinkin naisten suuresti
ihailemana, ansaiten elämännesteiden ja
kaunistus-aineiden myynnillä, kullantekemistaidollaan ja
henkien manauksillaan suuria summia. C.
kuului myös vapaamuurarikuntaau ja perusti itse
n. s. egyptiläisen vapaamuurariyhdistyksen,
jossa hän vaikutti suurmestarina eli
„suurkof-tana". Hän väitti tulleensa maailmaan
johdattamaan uskovaisiansa suurempaan henkiseen ja
ruumiilliseen täydellisyyteen. Ranskassa
ollessaan hän sekaantui Rohanin kardinaalin (ks. t.)
tuttavana tunnettuun kaulankoristejuttuun,
suljettiin ensin Bastiljiin ja karkoitettiin sitten
maasta 1786. Roomassa inkvisitsioni tuomitsi
hänet kuolemaan, mutta Pius VI muutti
kuolemanrangaistuksen elinkautiseksi vankeudeksi
1791. Hän kuoli San Leonen linnassa (Urbinon
lähellä). C., jota voi katsoa nykyajan
spiritistein edelläkävijäksi ja joka oli aikakautensa
häikäilemättömin petturi, oli lahjakas mies,
hänellä oli ihmistuntemusta ja oveluutta, mutta
hänen tietonsa olivat vähäiset. C. on
päähenkilönä Dumas’n romaanissa „Joseph Balsamo".
Goethe pilkkaa häntä huvinäytelmässä „Der
Grosskophta". [Ernest d’Hauterive, „Le
mer-veilleux au XVIII:e siècle".] G. R.

Cagnat [kanjä’], René Louis Victor
(s. 1852), v:sta 1888 roomal. epigrafiikan ja
arkeologian professori Collège de Francessa,
etupäässä tutkinut Tunesian muinaisjäännöksiä,
julkaissut useita Pohjois-Afrikkaa käsitteleviä
teoksia. K. J. H.

Cagni [kanji], Umberto (s. 1864), it.
meriupseeri, eteni Abruzzon herttuan
pohjoisnaparetkellä aina 86° 34’ pohj. lev., joka on pohjoisin
v:een 1908 asti saavutettu leveyspiiri. V. 1906
C. otti osaa herttuan Afrikan-retkikuntaan,
kohoten m. m. Ruvensori-vuorelle, ja lähti 1909
herttuan kanssa tutkimusretkelle Tibetiin.

S-m.

Cagniard de la Tour [kanjä’r-do-la-tü’r],
Charles (1777-1859), ransk. fyysikko, keksi
akustisen sireenin (ks. t.). Tehdessään (1822)

1426

klassilliset kokeensa kyllästettyjen höyryjen
paineesta, huomasi hän, että määrättyyn
lämpötilaan kuumennettuina nesteet eivät voi pysyä
juoksevassa muodossa, vaan ainoastaan kaasuina.
Tätä seikkaa valaisi lähemmin Andrews v. 1869.

(V. V. K.)

Cagots [ gö’], Baskilaisissa provinsseissa
Espanjassa, Pyreneitten pohjoisrinteellä,
Bretag-nessa, Poitoussa, Gascognessa ja Guiennessa
Hanskassa asuva, tuntematonta alkuperää oleva
kansanryhmä, jonka arveltiin olevan joko k r e t
i-n i s m i ä tahi spitaalitautia (ks. n.)
potevien henkilöitten, tahi myöskin muinaisten
kansojen suvustaan huonontuneita jätteitä.
Keskiajalla kansan ennakkoluulot ja vihamielinen
käytös tekivät heistä paariasluokan, jolta
yhdessäolo muitten ihmisten kanssa oli kielletty: niinpä
C:t asuivat eristetyissä rakennuksissa kylien
ulkopuolella ja saivat kauan harjoittaa vain
teurastajan ja kirvesmiehen ammattia. He olivat
kirkon suoranaisen ja ankaran määräämisvallan
alaiset, olivat pakoitetut puvussaan käyttämään
erityistä merkkiä, jotta heidät voitaisiin muista
erottaa, eivätkä saaneet kuin määrätyillä
ehdoilla näyttäytyä yleisillä teillä ja kirkoissa.
— Nykyään arvellaan heidän (ransk. de Roehas’n
mukaan) olevan läpi sukupolvien yhä
lievemmäksi tulleen spitaalitaudin saastuttamien, eri
kansallisuutta olevien henkilöitten jälkeläisiä. —
V:n 1789 vallankumous soi C:lle täydelliset
kansalaisoikeudet, mutta kansan vastenmielisyys
heitä kohtaan ei vieläkään ole lakannut.
[Rödlas, „Les Parias de France et de 1’Espagne".]

Cahier [kajë’] (ransk.), vihko kirjallisia
muistiinpanoja varten; käytettiin myös niiden
anomuskirjoitusten nimenä, joita
valitsijakunnat Ranskassa ennen 1789 jättivät
säätykokouk-sien edustajille. K. O. L.

Cahors-viinit [kaö’r-], parhaat Pontac-
(Bor-deaux’n) viinit; kallein niistä on Rugomme, jonka
väri on tummanpunainen.

Cahours [kaü’r], Auguste André
Thomas (1813-91), ransk. kemisti, professorina
„École polytechnique"ssa Pariisissa.
Työskennellyt varsinkin orgaanisen kemian alalla. Hänen
tärkein teoksensa on „Legons de chimie générale
élémentaire". (W. B.)

Caieta [-<?-], tärinäin mukaan Aineiaan (ks. t.)
imettäjä, josta kaupunki Campaniassa oli saanut
nimensä, vrt. Gaeta. K. J. H.

Cail [kaj], Jean Francois (1804-71),
ransk. teollisuudenharjoittaja ja keksijä.
Monenmoisia teknokemiallisia kojeita, m. m. vieläkin
käytännössä olevan tislauskojeen rakennettuaan
C. perusti nykyäänkin olemassaolevat suuret
konetehtaansa. — Pariisin piirityksen aikana
1870-71 C:n konepajassa jauhoi 300 myllyä
jauhoja pariisilaisille, samalla kuin tehdas valmisti
hallitukselle sotatarpeita. V. V.

Cailletet [kaiatef], Louis Paul (s. 1832),
ransk. fyysikko, v:sta 1884 Ranskan instituutin
jäsen, kuuluisa siitä, että hänen onnistui 1877
melkein samoihin aikoihin kuin Pictet’n
käyttämällä alhaista lämpötilaa ja kovaa painetta
tiivistää n. s. permanentteja (pysyviä) kaasuja.

(V. V. K.)

Cailletet’n-pumppu [kaiat&n-], ranskalaisen
fyysikon Cailletet’n rakentama koje, jolla voi
tutkia paineen vaikutusta eri aineisiin.

Cagliostro—Cailletet’n pumppu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0769.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free