- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1429-1430

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cairo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1429

Cairo—1

Cajanus

1430

„Some leadiug principles of political economy
newly expounded" (1874). J. F.

Cairo [keirou]. 1. Kaupunki Illinoisin valtiossa
Yhdysvalloissa, Mississipin ja Ohion
yhtymä-paikalla. Kaupunkia, josta 5.» km pitkä silta
johtaa Ohion poikki, uhkaavat tulvat
lakkaamatta; harjoittaa huomattavaa puuvillakauppaa.
12,566 as. (1900). — 2. [kairou] Kaupunki
Egyptissä. ks. K a. i r o.

Cairoli [rö’-], Benedetto (1825-89). it.
valtiomies. Otti nuorena ylioppilaana innolla osaa
Milanon kapinaan 1848 ja sittemmin 1859 vuoden
sotaan Itävaltaa vastaan Garibaldi’n johdolla.
C. seurasi Garibaldi’a myös Sisiliaan 1860. jolloin
luin haavoittui Palermon luona-. Valittiin s. v.
Italian parlamenttiin, missä hän oli vasemmiston
johtajana. V. 1878 C. valittiin edustajakamarin
presidentiksi ja sai Depretisin erottua s. v.
muodostaa ministeristön, missä tuli johtamaan
ulkoasioita. Haavoittui 17 p. marrask. 1878
koettaessaan Napolissa suojella kuningas Umbertoa erään
attentaattorin hyökkäykseltä. S. v. C:n täytyi
erota, mutta hän astui jälleen 1879 ministeristön
etupäähän. Hän sai nyt aikaan myllyveron ja
pakkokursin poistamisen. V. 1881 hän sai
uudestaan poistua hallituksesta, kun ei voinut
toimittaa Tunisin kysymyksen lykkäämistä suurvaltain
yhteisesti ratkaistavaksi, mutta pysyi
kuolemaansa saakka erään radikaalisen ryhmän
johtajana. — Epäitsekkyytensä,
vapaudenrakkau-teusa ja tulisen isänmaallisuutensa tähden C.
nautti yleistä kunnioitusta. Neljä hänen
veljis-tään kaatui Italian vapauden puolesta. G. R.

Caisse [käs] (ransk.), arkku, kassa. — C.
d’é p a r g n e, säästökassa. — C. d’e s c o m p t e,
diskonttokassa. — C. des retraites pour la
vieillesse, 1850 perustettu, 1886 uudelleen
järjestetty vanhuudeneläkekassa Ranskassa.

Caissier [käsjö’] (ransk.), kasööri,
kassanhoitaja.

Cajan, Juhana Fredrik ks. Kajaani,
Juhana Fr.

Cajander, Mathilda Fredriikka
Amanda (1S27-71), synt. Nygren, Suomen
ensimäinen diakonissa, kotoisin Mikkelistä,
joutui 21 vuoden iässä naimisiin sairaalanlääkärin,
tohtori Anders C:n kanssa, jonka työhön hän
harrastuksella otti osaa. V. 1852-53 hän oli
tilaisuudessa seuraamaan miestänsä ulkomaanmatkalle,
käyden siellä useissa sairaaloissa ja
parannus-laitoksissa. Jäätyään leskeksi 1856 hän joutui
uskonnolliseen herätykseen ja antautui sen
johdosta diakonissaksi Pietarin evankeliseen
hospitaaliin. Kun everstin rouva Aurora Karamsin
1867 perusti diakonissalaitoksen Helsinkiin, tuli
rva C. sen ensimäiseksi johtajattareksi. Uutta
laitosta hän johti tarmolla ja kyvyllä ja saattoi
sen mallikelpoiseen kuntoon. E. K-a.

Cajander, Paavo Eemil (s. 1846), runoilija
ja suomentaja, synt. Hämeenlinnassa jouluk. 24
p:nä 1846. Vanhemmat olivat nahkuri Frans
Henrik Cajander ja Maria Sofia Ylén. Tuli
ylioppilaaksi Hämeenlinnan lukiosta 1863 ja
filosofian maisteriksi 1873. Kunniatoht. 1907. Esiintyi
kirjallisella alalla jo 1869 suomentaen Björnsonin
„Kalatytön". Maisteriksi tultuaan C. oli
vuosikauden Kirjallisen kuukauslehden toimituksessa
ja avusti 1875-80 Suomen kuvalehteä.
Elämän-työkseen C. valitsi suomalaisen kirjallisuuden ko-

hottamisen runomittaisilla suomennoksilla, johon
työhön hän. tarkkana kielemme runokeinojen
tuntijana, oli hyvin
varustettu. On
suomentanut Wecksellin
murhenäytelmän
..Daniel Hjort" (1877),
Runebergin ,,Hannan"
ja „Jouluillan"
(1880-81) sekä parantanut
„Vänrikki Stoolin
Tärinäin"
suomennosta (1889). Hänen
suurin työnsä on
kuitenkin „Shakespearen
dramojen"
suomennos, johon työhön
ryhtyi 1879 alkaen
„Hamlef’ista. V:n
1908 loppuun oli
ilmestynyt 26 draamaa, Shakespearen tuotannon
tärkein osa. Käännöstyön on kustantanut Suomal.
kirjall. seura. C. on albumeissa julkaissut
omiakin runoja; olematta tuottelias on hän niillä
runouttamme kohottanut. Jotkut näistä runoista,
kuten „Vapautettu kuningatar", ovat saaneet
suuren ja pysyväisen maineen. C. määrättiin
1886 yliopistoon v. t. suomen kielen lehtoriksi
ja nimitettiin 1890 vakinaiseksi. ./. J-ti.

Cajander, Zakarias (1818-95), agronomi
ja kirjailija, synt. Leppävirroilla; ylioppilaaksi
1S43. Oli nuorena innostunut suomalaisuuteen,
niin että ylioppilastovereilleen opetti suomea ja
selosti Kalevalaa. Julkaisi 1845 kansanrunon
mukaisia sepitelmiään nimellä ..Lemminkäinen,
kokohon haravoitu joutomiesi Sakari
Sakarin-pojalta". Seuraavana vuonna meni Mustialaan
ja antautui agronomiksi, kirjoittaen myöhemmin
maataloudellisia kirjasia suomeksi ja ruotsiksi.
Joutui enimmät ajat olemaan Ruotsissa,
vaihdellen alati työtä ja asuinpaikkaa. V. 1894 C. asettui
vihdoin lepoon koulukaupunkiinsa Porvooseen,
jossa kuoli. •/. J-ti.

Cajanus. 1. J u h a n a C. vanh. (1026-1703),
pappi, synt. Paltamossa, tuli ylioppilaaksi ensin
Upsalassa 1642 ja sitten Turussa 1648 sekä
vihittiin papiksi samana vuonna. Palveli koko ikän.-ä
pappina syntymäpitäjässään ensin
pitäjänapu-laisena, sitten kappalaisena ja kirkkoherrana.
C. sai alusta alkaen tehdä kiinteätä työtä
seurakunnassaan, missä vielä pakanalliset tavat
täydessä kukoistuksessaan rehoittivat.
Seurakuntansa kirkollisista oloista ja papillisista
toimistaan C. on kirjoittanut valaisevan kertomuksen.
Myös yhteiskunnallisiin toimiiu hän otti osaa
ollen esim. 1672 valtiopäivillä Tukholmassa.
Hänen ansiotansa oli, että Pohjanmaan talonpojat
Kajaanin seuduilla vapautuivat sotamiehenotosta
ja että rajarauha vaikeinakin vuosina säilyi.

2. J u h a n a C. nuor. (1655-81), proiessori,
runoilija, edellisen poika, kävi koulua
Kajaanissa, Oulussa ja Uudessakaarlepyyssä, tuli
ylioppilaaksi Upsalassa 1670, fil. maisteriksi 1679.
Julkaistuaan suurta huomiota herättäneen
väitöskirjansa „De anima mundi", hän päätti palata
Suomeen ja hankki luvan saada ensimäisen
avoinna olevan professorinviran Turussa. Hän ei
kuitenkaan vakinaista professorinvirkaa saanut,
koska oli kallistuva Cartesiuksen filosofiaan, vaan

Paavo Cajander.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0771.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free