- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1433-1434

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Calamagrostis ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1433

Calamagrostis—Calatravan ritaristo

1434

tonniluku nousi 803,042. Tärkeimmät
vientitavarat ovat metalli-, silkki-, villa- ja
puuvilla-tavarat, langat, viini, sokeri (niitten
vuotuinen arvo n. 220 milj. mk.). Tuontitavarat
ovat villa, puuvilla, raaka silkki, puutavarat,
rautamalmi, kivihiilet y. m., arvoltaan n. 122
milj. mk. — C:n nimi oli aina 13:nteen vuosis.
S e a 1 u s ; se kuului Boulognen kreivikuntaan,
joutui 1347-1558 Englannille, jolloin se sai
kärsiä kovaa sortoa; sitten Ranskalle; 1595-98
Espanjalle ja tämän jälkeen taas Ranskalle. C:n
läheisyydessä Englannin laivasto 29 p. heinäk.
1588 voitti Espanjan suuren armadan (laivaston) ;
21 p. lokak. 1639 taasen hollantilaiset voittivat
espanjalaisen hopealaivaston. . W. S-m.

Calamagrostis, kastikka, heiuäkasvisuku,
johon kuuluu useita toisistaan vaikeasti
erotettavia, korkeita, kankeakortisia, harmaanvihreitä
lajeja. Tähkylät 1-kukkaisia, tyvestään
karvaisia. Viihtyvät hietikko- ja kivikkomailla, myös
vesiperäisillä niityillä, pensaikoissa.

Calamariaceæ, palcont., itiökasveja, joita
nykyään elävistä kasveista lähinnä vastaa korte
(Equisvtum). Paleotsoisella ajalla olivat
lukuisat tähän kuuluvat lajit (CaZttraifes-suku)
puun-kokoisia. Kivihiili- ja permikaudella ne
kasvoivat metsinä, otaksuttavasti hyvin kosteilla
paikoilla tai matalassa vedessä. Moni kivihiililaji
on suureksi osaksi muodostunut niistä, vrt.
K i v i h i i 1 i k a u s i. P.E.

Calamatta [-ma’-], Luigi (1802-69), it.
vas-kenpiirtäjä, tuli 1822 Pariisiin, jossa aluksi
kaiversi vaskeen joukon nykyaikaisten taiteilijoiden,
Ary SehefTerin, Ingres’n ja Delarochen, tauluja,
mutta kääntyi sittemmin muutettuaan Brysseliin
vanhempia italialaisia mestareita, Rafaelia,
Leonardoa y. m. monistamaan. F. L.

Calame [-lä’m], Alexandre (lSlO-64),
sveits. maisemamaalaaja, Didayn oppilas,
saavutti suurta suosiota rohkeilla väri- ja
tunnelma-rikkailla alppimaisemillaan. Varsinkin hän tuli
tunnetuksi kivenpiirtäjänä ja radeeraajana, ja
oli myöskin haluttu opettaja. [E. Rambert, „A.
Calame, sa vie et son ceuvre" (1884).] F. L.

Calamintha acinos, käenminttu, matala,
väkevästi mintun hajuinen, vuorenpengermillii
y. m. kuivilla paikoilla Etelä- ja Keski-Suomessa
kasvava yrtti.

Calamites, ks. Calamariaceæ.

Calamnius-s u v u n kantaisä Petrus Michaelis
sai koulussa nimen Arctophilacius („Pohjan
harrastaja") ; hän tuli sitten kirkkoherraksi
Kalajoelle, jonka mukaan hänen kaksi poikaansa
ottivat nimekseen Culajockius, minkä vanhempi veli
sitten muutti Cala m ni ukseksi.

1. Gabriel C. (1695-1751), pappi ja
tilapäärunoilla, kotoisin Kalajoelta; yliopp. 1712,
vihittiin Ruotsissa papiksi ja tuli sotatilasta
huolimatta Suomeen. Ylivieskan pappina C. joutui
venäläisten epäluulon alaiseksi ja vietiin 1717
vankina Turkuun. Sepitti 1720 näkemän
perustuksella „Suru-runot Suomalaiset" ajan
vitsauksista. Vapaaksi päästyään määrättiin papiksi
synnyinpitäjäänsä, jossa kuoli 1754. Runoili
ajanoloihin nähden sujuvasti tilapäätarpeissa,
kuten onnittelurunoja eri henkilöille, hää- ja
hautajaisrunoja. Runot julkaistiin nimellä
„Vähäinen Coeous Suomalaisista Runoista" v. 1755.

2. Juhana Viktor C. (1838-91), pappi

ja kirjailija, Kruunupyyn kappalaisen poika;
yliopp. 1857, fil. kand. 1862, fil. Iis. 1866.
Jatkaessaan opintoja jumaluusopin alalla C. oli 1868-74
Pohjalaisen osakunnan kuraattorina. Nimitettiin
1875 notaariksi Kuopion tuomiokapituliin,
suoritti jumaluusopin kandidaattitutkinnon ja
vihittiin papiksi 1876. Valittiin 1885 Kuopioon
tuomiorovastiksi ja useita kertoja papiston edustajaksi
valtiopäiville. Oli humanistisesti sivistynyt
henkilö ja koetti voimiaan kirjallisellakin alalla.
Nuorena maisterina sepitti ruotsiksi kertomuksen
„Taivalkoski", perustuen Isonvihan aikuisiin
tarinoihin, sekä kirjoitti väitöskirjan „Aristoteleen
runousopista". Sittemmin esiintyi suomen kielin.
Otti osaa Kirjall. kuukausleliden perustamiseen;
sepitti siihen „Kynäkuvia muinaisajan
sadus-t.osta, kirjeitä Suleimalle". Suomensi ja varusti
selityksillä Aristoteleen „Runousopin" (1873) ja
Platonin dialogin „Faidoni" (1882). J. J-ti.

3. Edvin C. (s. 1864), tullinhoitaja,
julkaissut kirjailijanimellä Esko Virtala novellin
„Se on sallittu" (1888), novellikokoelman
„Kertomuksia" (1889) sekä novellin „Kovalle ottaa"
(1890).

4. 11 m a r i C. ks. Kianto, Ilmari.

Calamoherpe ks. Kerttuset.

Calamus (lat.), ruoko; erään kirjoituskynän
nimitys, jota vanhalla ajalla käytettiin
papyrukselle tai pergamentille kirjoittamiseen. C.
saatiin Egyptissä kasvavasta ruo’osta; muste oli
tehty kumista ja noesta.

Calamus ks. Rottinkipalmu.

Calando [-la’-] (it.; < lat. calä’rc =
laskeutua ), mus., heikkenevästi (niin äänenvoimaan
kuin nopeuteenkin nähden).

Calandra,
kovakuoriainen kärsäkkäiden
(Curculionidae) heimossa; tekee
viljavarastoissa suurta
hävitystä : on toisinaan
tavattu Suomenkin
rannikkokaupungeissa.

Calandrone
ö’-J, mus., huiluntapainen it. [-puhallin; ääni käheä, epämiellyttävä. (I. K.)

Calas [-lä’s], Jean (1698-1762),
protestanttisen uskon marttyyri Ranskassa. C. surmattiin
kiduttamalla viattomasti syytettynä ja
tuomittuna poikansa tappamisesta. Voltaire sai
kirjallansa „Sur la tolérance" aikaan, että asia
otettiin uudelleen oikeudessa tutkittavaksi, jonka
johdosta C. julistettiin viattomaksi. E. K-a.

Calascione
sö’-J 1. Colascione, eteläital.
mandoliinintapainen näppäimillä soitettava [-kielisoitin (2-3 kieltä). (I. K.)

Calatravan ritaristo
trä-J, esp. hengellinen
ritarikunta. Kastilian kuninkaan Sancho III:n
(toisen ilmoituksen mukaan Fiteron luostarin
apotin Raimondin) perustama 1158 Calatravan
linnan suojaksi. (Ciudad Realin maakunnassa
F.telä-Kastiliassa.) Paavi Aleksanteri TTI [-vahvisti sen 11G4. Linna joutui kuitenkin maurien
valtaan 1197, jonka jälkeen ritarit muuttivat
Salvatierraan. Tolosan taisteluu jälkeen 1212 he
pääsivät takaisin, ja perustivat C:n läheisyyteen
toisen samannimisen paikan. Ritaristo sai
paljon tiluksia ja nautti suurta arvoa. V. 1498
annettiin sen hallinto Tnnoeentius VITT:n bullan
kautta Ferdinand Katoliselle, ja Hadrian VI
yhdisti 1523 C:n ynnä Aleantaran ja Santiagon

Calandra
(suurenn. 5 kertaa).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0773.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free