- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1437-1438

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Caleçons ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1437 CaleQons—Calendula 1438

pronssinen C:n kuvapatsas pystytettiin 18S0
Pyhiin Annan torille Madridiin.

C. on kieltämättä loistavin runoilija-ilmiö,
minkä katolilaisuus on tuottanut. On sanottu,
että C. on pukenut katolilaisen mielikuvituksen
kaiken ristiriidan ja ajatuksenonttouden, kuten
mvös koko sen kukoistavan rikkauden kaikkein
jaloimpaan muotoon. Eipä todella kukaan ole
osannut niin häikäisevän loisteliaasti esittää
kirkollista dogmia, ei kukaan ole niin kiehtovasti
ylistänyt kristillistä elämänkieltämystä, ei
kukaan ole niin pontevasti saarnannut, että
ihmisenä oleminen tietää kuolevaisuutta, että elämä
on unta ja olemassaolo mitä pahin tauti. C.
näkee kaiken katolilaisen oikeauskoisuutensa
valossa. Siitä johtuu, että hänen näytelmissään
tapaa taivaisia hyveitä ja hornamaisia paheita,
ja lisäksi joskus suoranaiseksi julmuudeksi
muuttuvaa uskonkiihkoa ja suvaitsemattomuutta.
Esimerkkinä viimemainitusta huomautettakoon
ainoastaan autoa „El santo rey Don Fernando",
missä ylistetään albigensien polttamista, johon
„pyhä kuningas" omin käsin ottaa osaa.

C. ei ollut Espanjan teatterin loistoaikaa
aloittanut. Tämän teou olivat jo ennen häntä
suorittaneet Cervantes ja Lope de Vega. C.
liittyi heihin ja kehitti heiltä perityt muodot
runollisempaan ja taiteellisempaan
täydellisyyteen. Hän yhdisti uhkuvan mielikuvituksensa
luomaan loistavaan muotoon selväpiirteisen
aja-tussisällyksen ja johdonmukaisen juouen.

Todistettavasti C:n omia kirjoittamia
näytelmiä („Comedias") on säilynyt 108 ja „Autos
sacramentales" kappaleita 73. Sitäpaitsi C. on
kirjoittanut noin 100 pikku-ilveilyä, n. s.
„Sai-netes", joista ani harva on säilynyt. „Autos
sacramentales" olivat suurenmoisia
vertauskuvallisia näytelmiä, joita esitettiin Kristuksen
ruumiin juhlassa. Kuuluisimpia näistä C:n
„autos" näytelmistä on „La cena de Baltasar",
jossa esiintyy muiden muassa profeetta Daniel,
personoiden jumalallista oikeutta ja Gracioso,
s. o. ilveilijä tai narri, joka edustaa ajatusta.
Tämä, että ajatus personoituna esiintyy
ilveilijän muodossa, on luonteenomaista espanjalaisille
„autos" näytelmille. Toisessa tunnetussa „auto"
näytelmässä, nimeltä „La vida es sueiio" esiintyy
vielä useampia vertauskuvallisia olentoja, jotka
personoivat esim. mahtia, rakkautta, viisautta,
valoa, y. m. C:n näytelmiä on ryhmitetty ja
saattaa ryhmittää eri tavoin. Mainittakoon
tässä ihme-näytelmistä „La devocion de la cruz"
ja „El magico prodigioso"; traagillisista näytel
mistä „El alealde de Zalamea" (Zalamean
tuomari ; esitetty suomeksi), „El principe constante",
„La niüa de Gomez Arias"; mytologisista
juhlanäytelmistä „Eco y Narcisso", „El mayor encanto
amor"; historiallisista näytelmistä „Hija del
aire", „Afeetos de odio y amor"; romantillisista
näytelmistä on kuuluisin „La vida es sueiio"
(Elämä on unelma; esitetty suomeksi).
Yiimei-seu näytelmänsä C. kirjoitti 81 vuoden vanhana;
se on nimeltään „Hado y divisa de Leonido y
Marfisa". -— C:n näytelmien aiheen
draamallisessa käsittelyssä ilmenee ohjaavan järjen
taiteellinen tarkoittelevaisuus, ja sen ohella syvä
maailmankatsomus ja mielen kohoaminen
havainto-maailman äärimäisille rajoille. C. voittaa
edeltäjänsä näytelmiensä siveellis-psykologiseen

sisällykseen, juonensommitteluii
sopusuhtaisuuteen ja jaloon, harvinaisen viimeisteltyyn
sanontatapaan nähden. Hänen lempikuvansa palaavat
usein, mutta tarjoavat aina uutta viehätystä.
Hengellisissä näytelmissä häiritsee tiheään
esiintyvät vertauskuvalliset henkilöt ja abstraktisten
käsitteiden personoiminen. Monet
myöhäisem-mällä iällä kirjoitetut näytelmät osoittavat
kylmää kyllästymistä elämään; useita nuoruuden
draamoja häiritsee kuvakielen runsaus ja tyylin
koreilu (estilo culto). Vanhempana C. pani
pääpainon autos näytelmiensä kirjoittamiseen.
C:n laulurunot, sonetit ja romanssit ovat
suurimmaksi osaksi jääneet painattamatta. Sen,
mikä niistä vielä oli tavattavissa, on Castro
julkaissut 1848 („Poesias", Cadiz). Pienoisnidos
C:n löydettyjä uusia runoja ilmestyi nimellä
..Poesias ineditas" (Madrid. 1881, 71:sessä
nidoksessa „Biblioteca universalia, sekä 18S6). C:n
veli julkaisi ensimäisen kokoelman hänen
näytelmiään (Madrid, 1640-74) mutta ehti
toimittaa ainoastaan neljä nidosta. Täydellisempiä
painoksia „Comedias" näytelmistä toimittivat
Juan de Vera Tassis (Madrid, 16S5-94, 9 nid.) ;
Fernando de Apontes (Madr., 1760-63, 11 nid.) ;
J. G. Keil (Leipzig, 1827-30, 4 nid.), ja parhaan
Hartzenbusch sarjassa „Biblioteca de Aut.
Espan", (nidokset 7, 9, 12, 14, Madrid, 1848-52
sisältävät 123 Comediaa ja 16 pienoiskappaletta
sekä 15 lyyrillistä runoa). „Autos" näytelmät,
joita, koska ne olivat Madridin kaupungin
omaisuutta, pitkiin aikoihin ei saatu
painattaa, ilmestyivät Madridissa 1717 6:na nidoksena,
myöhemmin Apontesin julkaisemina nimellä
„Autos sacramentales alegöricos y historiales del
Phenix de los pætas", j. n. e. (Madr., 1759-60,
6 nid.). [A. \V. v. Schlegel, „Vorlesungen über
dramatische Kunst und Literatur" (3:s nid.) ;
F. W. V. Schmidt, „Die Schauspiele Calderöns"
(Elberf., 1857) ; Dorer, „Die Calderon-Litteratur
in Deutschland" (Leipz., 1881), jatkuu teoksessa
„Beiträge zur C.-Litteratur" (Dresden, 1884) ;
A. Morel-Fatio et L. Kounanet, „Le Théätre
Espagnol"; Werner Söderhjelm, „C„ hänen
300-vuot. syntymäp. johdosta" (Valvoja, 1900, s.
26-3S).] J. Hl.

CaleQons [kalsö’J (ransk.), alushousut.

Calendæ [-e’ndc], lyh. C a I., roomal.
ajanlaskussa kuukin kuukauden ensimäinen päivä.—
C. græcæ 1. Ad Calendas græcas, ei
milloinkaan, koska kreikkalaisten ajanlaskussa
ei ollut C.-päivää. A". J. H.

Calendarium ks. Kalenteri.

Calendula,
kehäkukka, kasvisuku

Composüæ-heimossa.
Siihen kuuluu meillä
yleisesti viljelty C.
offici-nalis, tavallinen
kehäkukka,
,,rin-kuna", „rinkelumma",
joka on keskikokoinen,
leveälehtinen,
kelta-inykeröinen yrtti;
hedelmät käyriä,
piikki-selkäisiä, haivenettomia
pähkylöitä. Kotoisin
Etelä-Euroopasta.

Calendula otticinalis.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0775.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free