Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Caleçons ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1439
Calenzoli
—Calixtus
1440
Calenzoli [ö’-], Giuseppe (1815-82), it.
huvinäytelmänkirjoittaja, kotoisin Firentscstä.
Suurten ponnistusten jälkeen hän 1S52 sai
esi-koisnäytelmänsä „Rieerca d’un marito"
esitetyksi. Tätä seurasi sitten noin kolmekymmentä
huvinäytelmää, joista huomattavimmat ovat
seuraavat: „Due padri all’antiea" (1853),
„Comme-dia e tragedia" (1854), „Le donne invidiose"
(1855), „II vecellio celibe e la serva" (1856),
„II sottoscala" (1863 ja myöh.; pirteä ja
henkevä), „La spada di Damocle", „Padre Zappata"
(mieltäkiinnittävä ulkokultainen tyyppi),
„L’Ap-pigionasi" (1876), „Un ricatto" (1878), „La via
di mezzo", „Le confidenze innocenti" (1879), „La
liuestra uel pozzo". Ominaista C:n näytelmille
ou leatteritaitavuus, hyvä luonteenkuvaus ja
pirteä, jokapäiväisyyteen eksymätön sukkeluus.
C. on myös lastenkirjailija ja on lapsille
julkaissut oivallisen teoksen „Dialoghi e commedie per
faneiulle" (1874). J. H-l.
Calhoun [kalhä’ n], John Caldwell
(17S2-1850), pohj.-amer. valtiomies, irlantilaista
sukuperää, tuli 1807 asianajajaksi ja 1 SI 1 kongressin
jäseneksi, jona hiin herätti suurta huomiota
puhujana ja väittelijänä ja vaikutti paljon sodan
julistamiseen Englantia vastaan (1812).
Toimitti 1816 etelävaltioille edullisen tulliasetuksen.
V. 1817 hän tuli sotaministeriksi ja 1824 suurella
ääntenenemmistöllä varapresidentiksi. Kuu
poh-jois- ja länsivaltiot 1828 saivat aikaan uuden
taritTiasetuksen korkeine suojelustulleineeu, joka
oli haitaksi vapaakauppaa suosiville
etelävaltioille, eikä presidentti Jackson käyttänyt sitä
vastaan veto-oikeuttaan, matkusti C.
etelävaltioihin ja taivutti ne tekemään päätöksiä (n. s.
uullifikatsionipäätökset), joissa lausuttiin
periaate, että kukin yksityinen valtio voi olla
tottelematta liittohallitusta, jos tämä väärinkäytti
(itsenäisiksi käsitettyjen) yksityisvaltioideu sille
myöntämää valtaa. Tämän johdosta uhkaavan
sisällisen sodan presidentti kuitenkin sai
tarmokkailla toimenpiteillä estetyksi. C. luopui 1832
varapresidentin virasta, mutta valittiin kohta
seiijälkeen senaattiin ja pysyi edelleen
etelävaltioiden ja myös neekeriorjuuden
innokkaim-pana puolustajana. Orjuutta, jota C. piti
välttämättömän tarpeellisena, hän puolusti m. m.
kuuluisassa puheessaan 6 p. syysk. 1837.
Nimitettynä 1844 valtiosihteeriksi C. sai aikaan Texasin
anastuksen, josta oli seurauksena sota Meksikkoa
vastaan. Kun sitten pohjois- ja etelävaltioiden
välillä syttyi riita voitetun alueen
järjestämisestä, esiintoi C„ vaikka jo sairauden
murtamana, kiivaasti ehdotuksia, jotka toteutettuina
olisivat vieneet unionin hajoamiseen. —
Yksityisenä henkilönä C. nautti kunnioitusta
yksinkertaisten tapainsa kuin myös sen hartauden
tähden, millä hän puolusti vakaumustansa. Hän
oli harvinaisen lahjakas ja terävä-älyinen
valtiomies, mutta hänen politiikkansa osoittautui
Yhdysvalloille turmiolliseksi. Hänen
kirjoituksensa ilmestyivät nimellä „Works" 1853-54.
|II. v. Holst, „John C. Calhoun"; Elliott, „Die
Staatslehre J. C. Calhouns".] O. R.
Caliari
ü’r-J, Paolo, it. taidemaalari, ks.
Veronese.
Caliban (väännös sanasta hannibal), [-Shakespearen „Myrskyssä" esiintyvä, karkean
aistillinen ihmisen ja merielävän sekamuoto.
Calico [kälikou] (engl.), kutomat., eräänlainen
kirjavakuvioinen karttuunikangas tai myös
kar-keanpuoleinen, yksivärinen puuvillakangas, jota
käytetään vuorikankaana ja
kirjansitomistarkoi-tuksiin. C. on saanut nimensä Kalikutiu
kaupungista.
Caligula [-i’-], Gaius Cæsar
Genna-nicus (12-41 j. Kr.), Rooman keisarina 37-41
j. Kr., keisari
Ti-beriuksen veljenpojan Germaui-cuksen ja
Agrip-piuan (ks. n.)
poika. Lapsena C.
isänsä seurassa
oleskeli
sotaleirissä ja sai silloin
sotamiehiltä
käyttämistään sota-
saappaista
(caligce) Caligulan
(„pikku saapas")
nimen. Teeskeu-
telemisellä C.
vältti Tiberiuksen
epäluulon, voitti
kansan suosiota ja
huudettiin
Tiberiuksen kuoltua
Kooman keisariksi.
Alussa C. hallitsi järkevästi, lievensi useat
edeltäjänsä säädökset ja pani toimeen parannuksia
eri aloilla, mutta päätyi ennen pitkää, varsinkin
erään taudin jäljestä, mitä hurjimpaan
mielivaltaan: hän vaati kunnioittamista jumalana,
harjoitti törkeätä tuhlausta ja irstailua sekä
pani toimeen kaikenlaisia mielettömyyksiä. C. teki
myös tuloksettomia sotaretkiä Germaaniaan ja
Britanniaa vastaan. Useiden salaliittojen tultua
ilmi sotatribuuni Cassius Chærea yhdessä
muutamien toverien kanssa murhasi C:n tammikuussa
41 hänen palatessaan palatsiinsa
Palatinus-kuk-kulalle. [Willrich, „Caligula" (1903).] A". J. 11.
Calixtus
i’-J (Kallistus), neljän paavin
nimi. 1. C. I, entinen orja, oli Rooman [-piispana 217-222, mielipiteiltään modalisiniin
kallistuva; vaati, että kirkon oli kaikista synneistä
myönnettävä n. s. toinen katumus. — 2. C. IT,
paavina 1119-24, ent. Burgundin herttua Guido
ja Viennen arkkipiispa, lopetti investiturariidan
Wormsin konkordaatin kautta 1122. — 3. C. (III),
Fredrik Barbarossan Aleksanteri III:tta vastaan
asettama vastapaavi, jota kirkko ei koskaan ole
tunnustanut. — 4. C. III, ent. Alfonso de Borgia,
oli ennen paaviksi tuloaan Valencian piispa,
paavina 1455-58. K. 0.
Calixtus, Georg (1586-1656), luterilainen
jumaluusoppinut, Helmstädtin yliopiston
professori. C. harrasti sovintoa eri kirkkokuntain
välillä; sovinnon pohjaksi hän tahtoi asettaa
viiden ensimäisen kristillisen vuosisadan
yksimielisen uskon („consensus quinquesæcularis").
Aikakauden valtir.miehissä, jotka olivat
uskon-nontaisteluihin kyllästyneet, herättivät C:n
aatteet suurta vastakaikua; ja kun Puolan kuningas
1645 pani Thornissa toimeen
uskonnonkeskus-telun, C. otti siihen huomattavalla tavalla osaa.
Mutta useimmissa jumaluusoppineissa C;n
sovinnollinen kanta synnytti katkeraa vihaa, ja he
Caligula.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
