Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Calonne ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1445
Calonne
Calvin
1446
Calosoraa.
Calonne [-lo’n], Charles Alexandre
(1734-1802), Ranskan raha-asiainministeri, oli
intendenttinä Metzissä ja Lillessä ja kutsuttiin
1783 rahaministeriksi. Valtion huonoja
raha-asioita C. tahtoi parantaa panemalla liikkeelle
rahaa niin paljon kuin suinkin; siitä muka
varallisuus kasvaisi ja luotto paranisi. 41 kuukautta
hän oli ministerinä ja valtionvelat lasketaan
kasvaneen sillä aikaa 650 milj. livres’illii. C.
huomasi itsekin, ettei tämä kevytmielinen
menettelytapa voinut jatkua, jonka vuoksi hän kutsui
kokoon aateliston edustajat (17S7), tahtoen saada
tämän säädyn verotetuksi. Mutta se ei
suostunut verotukseen. C. erosi ja lähti Lontooseen,
josta Napoleon Bonaparte antoi hänen palata
1802. Hän on enemmän kuin kukaan muu
Ludvik XVI:n raha-asiainministereistä jouduttanut
vallankumousta. K. O. L.
Calosoma, kovakuoriaissuku maakiitäjien
heimossa. Tunnetuin laji on C. s ycoph a nta,
mustan-sininen. joskus 30:kin mm
pitkä hyönteinen, jonka
peitiusiivet ovat kauniin
smaragdinvihreä!; elää
Pohj .-Saksan ja Etelä-
Ruotsin havumetsissä,
joissa se kiiveskellen puissa
pyydystelee
nunnaperhos-ten y. m. vahingollisten
kehrääjäperhosten toukkia
ja koteloita tehden sen
kautta suurta hyötyä.
Suomessa on tavattu
(harvinaisena) vain yksi laji C.
inyuisitor, joka nousee tammipuihin saalistaan
pyvdystämään. V. S-s.
Caiovius [ö’-], Abraham (1612-86),
Wittenbergin professori, luterilainen jumaluusoppinut.
Ollen puhdasoppisen suunnan kiivaimpia
edustajia C. taisteli ankarasti synkretismiä
vastaan ja pyrki sitä kukistaakseen saamaan
hyväksytyksi uuden jyrkän tunnustuskirjan
(„Consensus repetitus fidei veræ lutheranæ",
1655), mutta ei onnistunut. Hänen
uskonopil-liueu pääteoksensa „Systema loeorum
theologi-corum" (1655-77) käsittää 12 nidosta.
E. K-a.
Calpurnia [-u’r-J, Cæsarin viimeinen puoliso,
Lucius Calpurnius Pison tytär.
Calpurnius [-u’r-J, vanha muinaisroomal.
suku, jota m. m. oli Pison sukuhaara. K. J. ff.
Calpurnius Siculus [-u’r], Titus, roomal.
runoilija keisari Neron hallitusaikana; hänen
nimellään on säilynyt 7 bukolista runoelmaa
(julkaissut Schenkl 1885).
K. J. ff.
Calsabigi, Raniero da
(1715-95), Gluck in librettisti
ja tärkeä apulainen hänen
oopperanuudist uksessaan.
7. K.
Caltha palustris,
rentukka. Ranunculaceæ-heimoon
kuuluva, yleinen,
keltakukkainen, rannoilla j. n. e. kasvava
kevätyrtti. Lehdet munua- tai
herttamaiset, koko kasvi
maultaan kirpeä, jonka vuoksi
karja sitä hyleksii.
Jf
Cnlthu palustris.
Calumet [käljumet], kaupunki Yhdysvalloissa,
Michiganin valtiossa, n. s. Kuparisaarella, 5,643
as. (1900). Täällä oleva kuparikaivos on
maailman suurimpia tuottaen kuparia 13,000 tonniin
\uodessa. Sen läheisyyteen on muodostunut
suomalainen siirtokunta, jossa on yli 7,000 as.
Siellä on kansalaisillamme 4 seurakuntaa,
rait-tiusseuroja, työväenyhdistyksiä j. n. e. Toht.
C. J. Sorsénin rakennuttama Pohjois-Micliiganin
sairaala on paikkakunnan huomattavimpia
laitoksia. C:ssa ilmestyvät suomalaiset lehdet
„Päivälehti" ja „Amerikan uutiset". TF. P.
Calumnia [ u’-] (lat.), panettelu, ilkeämielinen
käräjöiminen; calumniator, panettelija,
väärän kanteen ajaja.
Calvados [-o’s], Ranskan departementti
Normandiassa, Englannin kanaalin varrella, 5,693
km=, 403,431 as. (1906). Saanut nimensä
rannan ulkopuolella olevien kallioisten saarien
mukaan (Rochers du C.). Maa, jonka läpi m. m.
Orne virtaa, on hyvin viljavaa. Väestö
harjoittaa pääelinkeinonaan karjanhoitoa, vieden
voita ja juustoa etenkin Englantiin,
hedelmäin-viljelystä ja rannikolla osterin-pyyntiä.
Pääkaupunki on C a e n. V. v. F.
Calvé, Emma (s. 1862 t. 1864), ransk.
oopperalaulajatar, rouva Marchesi’n oppilas; on
kuulunut v:sta 1893 Pariisin Opéra
comi-que’cen. (I. K.)
Calvert [lcälvot], engl. suku. joka on
tehokkaasti toiminut varsinkin New Foundlandin ja
Marylandin asuttamiseksi. 1. George C., lörd
Baltimore (1582-1632), valtiomies, siirtolan
perustaja. C. oli Jaakko I:n suuressa suosiossa,
tuli 1619 valtiosihteeriksi ja toimi ulkoasiain
alalla ; erosi 1625 virastaan ja kääntyi katoliseen
uskoon. C. perusti New Foundlandiiu siirtolan,
joka ei kuitenkaan menestynyt. V. 1632 hallitus
luovutti hänelle Potomae-joen pohjois- ja
itäpuolella olevan alueen, mutta silloin hän jo oli
kuollut. Hänen oikeutensa peri hänen poikansa:
-2. Cecil C., lörd Baltimore (1605-75),
Marylandin ensimäinen hallitusmies. C., joka ei
itse koskaan käynyt siirtolassaan, koetti tehdä
Marylandin vainottujen Englannin katolisten
turvapaikaksi. Sen varsinainen perustaja oli
hänen veljensä: — 3. Leonard C. (1606-47 .
joka 1633 mukanaan 200 katolista siirtolaista
saapui nyk. Marylandiin. Marylandin
pääkaupunki Baltimore on saanut nimensä C.-suvun
aatelisnimestä.
Calvin [kalvä’ ], Jean (1509-64).
uskonpuhdistaja, syntyi 10 p. heinäk. 1509 Noyon’issa
Poh-jois-Ranskassa. Isä Gerard Cauvin oli lakimies
ja tahtoi sellaista pojastaankin. joka jo aikaisin
osoitti loistavia lahjoja sekä suurta tarmoa ja
luouteenvakavuutta. C. sai huolellisen
kasvatuksen Pariisin yliopistossa sekii Orleans’in ja
Bourges’in kuuluisissa lainopillisissa kouluissa.
Hänen halunsa veti kumminkin enemmän
humanistisiin ja teologisiin opintoihin, ja isän
kuoltua 1531 hiin seurasi taipumuksiaan. Kesällä
1533 C. asettui Pariisiin, ja siellä tapahtui hänessä
mielenmuutos, joka sai hänet ehdottomasti
liittymään Lutherin ei aivan harvalukuisiin, mutta
monella tapaa vainottuihin kannattajiin Rans
kassa. Sisällisestä kehityksestään C. ei anna
juuri mitään tietoja, mutta tunnustaa, että
„Jumala oli nähnyt hyväksi äkillisellä käänty-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
