- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1449-1450

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Calvisius ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1449 Calvisius-

ja tanssi olivat ehdottomasti kielletyt.
Maallinen yhteiskunta kannatti tätä tapainvalvontaa
ankarilla rangaistuksilla; Genevessä, jossa
silloin oli tuskin 20,000 asukasta, tapahtui 4:ssä
vuodessa 58 teloitusta ja 76 maanpakoon
karkoi-tusta. Mutta miten epäevankeliset keinot
olivatkin, joilla C. perusti „teokratiansa", tuli
Ge-nëvestii, varsinkin sittenkuin uusi, C:n ihanteet
omistanut sukupolvi oli ehtinyt kasvaa,
malliyhteiskunta, jossa vallitsi erinomainen järjestys,
tapainpuhtaus ja toimeliaisuus.

C:n vaikutus ci rajoittunut Genèveen ;
kaupungista tuli uskonpuhdistuksen taimilava ja
lähetysasema koko Länsi-Euroopalle ja
laajemmaltikin. Genèvessä turvaa nauttineet pakolaiset
levittivät kotiseuduillaan C:n aatteita ; 1559
perustettu yliopisto sai paljon oppilaita ulkomailta ja
C:lla oli harvinaisen laaja kirjeenvaihto.
Ylenpalttisen työtaakan heikontamaua C., jonka
terveys ei koskaan ollut luja, kuoli 27 p. toukok.
1564. Mutta C:n aatteiden leviäminen ei silti
tauonnut; mikäli uskonpuhdistus seuraavina
vuosikymmeninä saavutti uusia voittoja, tulivat ne
enimmäkseen kalvinilaisuuden hyväksi, joka
jyrkkyydessään ja sotaisuudessaan erikoisesti
soveltui jesuiittain johtaman katolisen taantumuksen
vastustajaksi. Suurin oli C:n vaikutus
uskonpuhdistukseen Ranskassa (ks. Hugenotit),
Hollannissa ja Skotlannissa (ks. K n o x) ;
zwing-liläisyys Sveitsissä muodostui C:n henkeen;
useat Länsi-Saksan valtiot omistivat
kalvinilaisuuden lievennetyssä muodossa (ks.
Heidelbergin katkismus); Unkarissa liittyivät
siihen enimmät unkarilaiset, Puolassa osa, aatelia
j. n. e. Ruotsissa oli m. m. Kaarle IX
kalvinilai-suuteeu taipuva. Erittäin tuntuva ja
seurauksiltaan tärkeä ou sen vaikutus Englannin
uskonnolliseen kehitykseen (ks. Anglikaaninen
kirkko), varsinkin puritanismin (ks. t.)
ajoilta, sekä Englannista käsin Ameriikan
anglo-saksilaiseen väestöön. Välillisesti on C:n
katsantotapa vaikuttanut paljonkin
yhteiskunnallisen vapauden ja taloudellisen elämän
kehitykseen. jonka etupäässä juuri Hollanti, Englanti
ja Pobjois-Aineriikka ovat käyneet.

G":n kootut teokset ovat julkaisseet G. Baum,
Ed. Cunitz ja Ed. Reuss (58 nidosta;
Braunschweig ja Berliini 1863-1900). [Theodor de
Bèze, „Vie de C.", 1564; E. Stähelin, „J. C.",
1863; Fr. Kampschulte, „J. C.", 1869-99; E.
Dou-mergue, .,J. C„ les hommes et les choses de son
temps", 1899 ja seur.; E. Tröltsch teoksessa „Die
Kultur der Gegenwart" I, 4, siv. 253 ja seur.]

J. G.

Calvisius (K a 1 w i t z), S et h u s (1556-1615),
saks. kirkkosäveltäjä ja musiikkikirjailija ; tuli
1594 Leipzigin Thomas-kirkon kanttoriksi;
teoreetikkona oli tehokkaasti osallisena
kontra-punktioppia muovailtaessa harmoniaopiksi.

I. K.

Calvo, Carlos (1824-93), argentiinalainen
lakimies ja kansainoikeudellinen kirjailija, oli
Argentiinan lähettiläänä ensin Pariisissa, ja
sitten Lontoossa sekä v:sta 1884 Berliinissä.
Tehnyt nimensä tunnetuksi etenkin teoksellaan „Le
droit international théorique et pratique" (1868;
5:s painos Pariisissa 1896, 6 nid.). Hänen
muista teoksistaan mainittakoon „Recueil
com-plet des traités etc. de tous les États de l’Amé-

-Cambert 1450

rique latine" (1862-69, 11 nidosta; ilmestynyt
myös espanjan kielellä) ; „Annales historiques
dc la révolution de l’Amérique latine" (1864-75,
5 nid.) ; „Manuel de droit international public
et privé" (2:nen painos 1882) ; „Dictionuaire de
droit international public et privé" (1885. 2 nid.) ;
„Dictionuaire manuel de diplomatie et de droit
international public et privé" (1885). C. on
„Institut de droit international"in perustajia.

O. K:ven.

Calycanthus, pohj.-amer.
kasvisuku, johon kuuluu muutamia
lajeja pensaita. Puutarhoissa näkee
meillä toisinaan viljeltynä G.
flo-ridu.v-lajin, jolla on puikeat,
vastakkaiset lehdet ja isohkot,
punan-ruskeat, ryydinhajuiset kukat. C.
occideniuliksella on isommat, mutta
hajuttomat kukat ja se on arempi.

Calypso bulbosa,
pohjan-neidonkenkä, sievimpiä Oi
-c^irfacecp-heimoon kuuluvia
kasvejamme, joka kasvaa sammaleitten
seassa havumetsissä ja
kataja-pensaikoissa harvinaisena
pääasiassa maamme pohjoisosissa.

Camaieu
ajö’J (ransk.), [-yksivärinen maalaustapa, suoritettu
joko siten, että varjot maalataan
tummemmalla samanväriselle
pohjalle — esim. harmaalla harmaalle
(g r i s a i 1 1 e), keltaisella keltaiselle (c i r a g e),
tai siten, että maalataan yhdellä värillä
toisväri-selle tai hopea- t. kultapohjalle. Tavallinen
1500-luvulla. F. L.

Camarilla ks. Kamarilla.

Camauro [-a’vr-] (it.), punasamettinen
paavin-lakki.

Cambacérès [käbaser&sj, Jean Jacques
Régis de, Pannan herttua (1753-1824), ransk.
lainoppinut, valtiomies, liittyi vallankumoukseen
ja valittiin 1792 kansalliskonventtiin, jonka
maltillisia jäseniä hän oli. Hiinen ehdotuksestaan
asetettiin yleishyvän valiokunta, jonka, jäseneksi
hän valittiin ja sittemmin Robespierreu
kukistuttua sen esimieheksi. C. toimi uutterasti
lainsäädännössä, ja Code Napoleon ou suureksi osaksi
hänen työtään. Direktorihallituksen aikana hän
oli viidensadanneuvoston jäsen ja Brumairen
vallankumouksen jälkeen 1799 C. tuli toiseksi
konsuliksi. Kun Napoleon oli valittu keisariksi,
nimitti hän C:n valtakunnan arkkikansleriksi.
Hän oli Napoleonin paraita luottamusmiehiä.
1808 hän nimitti hänet Parman herttuaksi.
Sata-päiväisen keisarikunnan aikana C. oli
oikeusministeri. Bourbonien palattua hän
karkoitet-tiin 1816 Ranskasta, mutta sai palata takaisin
1818. A*. O. L.

Carnbay [knmbe’i], 1. Vasallivaltio Englannin
Etu-Intiassa, Bombayn presidenttikunnassa, n.
900 km:, 75,122 as. (1901). — 2. Pääkaupunki
yllämainitussa valtiossa C.-lahden rannalla. 31,780
as. (1901). Oli muinoin mahtava
kauppakaupunki (200,000 as.). Vieläkin kuuluisa
akaateistaan ja karneoleistaan.

Cambert [käbä’r], Robert (1628-77),
ensimäinen ransk. oopperansäveltäjä; muutti Lullyn
(ks. t.) tieltä pois Pariisista Lontooseen, jossa
pääsi Kaarlo IT:n kapellimestariksi. /. K.

Calypso bulbosa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0781.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free