Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Camorra ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1457
sankarien lemmenonnesta eräällä ilianalla
itämaisella merensaarella. Suurenmoinen on tässä
runoelmassa myös valtameren kuvaus. Eepos
käsittää kymmenen laulua (1102
kahdeksan-rivistä säkeistöä). Ensimäinen painos ilmestyi
Lissabonissa 1572. Yhteensä lasketaan
kaikkiaan n. 100 eri painosta ja n. 45 käännöstä
13:lle eri kielelle. ,,Os Lusiadas" on myös
käännetty ruotsiksi (Nils Lovén 1852) ja tanskaksi.
Tärkein C:n teoksien yhteispainos on Visconde
de Juromehan runoilijan elämäkerralla
varustama painos (Lissabon, 1S60-71, 6 nid.).
[Adamson, „Memoires of the life and writings of L.
de C." (London, 1820, 2 nid.) ; Castello-Branco,
„Luiz de CV’ (Porto, 1880) ; Latino Coelho, „Luiz
de C." (Lissabon, 1880) ; Th. Braga,
„Bibliogra-phia Camoniana" (Lissabon, 18S0) ja
Vasco-ncellosiu samanniminen teos.] J. H-l.
Camorra [-o’-], salainen Etelä-Italiassa
toiminut pahantekijäin liitto, joka harjoitti ryöstöä,
rahainkiristystä, salakuljetusta ja otti maksusta
tehdäkseen kaikenlaisia rikoksia. Sen
keskuspaikkana oli Napoli ja haaraosastoja oli muissa
kaupungeissa. C. oli mahtavimmillaan
Ferdinand II:n aikana (1830-59), jolloin siihen
kuului ylhäistenkin säätyjen jäseniä, vieläpä
minis-tereitäkin. Kun Frans II vainosi sitä, niin se
auttoi Garibaldia 1860. Italian yhdistymisen
jälkeen se kannatti jonkun aikaa karkoitettuja
bourboneja. Sittemmin se sai haltuunsa Napolin
kaupunginhallinnon ja käytti sitä edukseen. C. on
vasta viime aikoina saatu hävitetyksi. J. F.
Campagna di Koma [-a’nja], Roomau
ympäristö, ulottuen laajimmassa merkityksessä Civita-
Campagna di Roma.
vecchiaan pohjoisessa, Terracinaan etelässä ja
Albano- ja Sabini-vuoriin idässä. Suurin pituus
on 150 km. suurin leveys tuskin 60 km, pinta-ala
n. 2-3,000 km2. C., jonka halki Tiber
syrjäjoki-ueen virtaa, on paikotellen laavavirtojen
peittämää tuffitasankoa, jolla kohoaa ainoastaan
harvoja yksinäisiä vuoria, esim. Monte Soratte ja
Monte Cireeo. Se on yksitoikkoista, asumatonta
aroa muuttuen paikka paikoin malaariaa
edistäväksi rämemaaksi (etelässä Pontilaiset nevat,
ks. t..). Kesäisin on C. di R:lla hiljaista;
ainoastaan ratsastavat paimenet kuljeksivat silloin
siellä laumoineen. Kylminä kuukausina käy
elämä vilkkaammaksi vuoristoasukkaiden
tullessa lammaslaumoineen alas tasangolle. Rooman
Kampanjaa, joka kuuluu osaksi kirkolle, osaksi
1458
yksityisille, on monin paikoin ruvettu
viljelemään, ja pelto- ja niittymaat voittavat vuosi
vuodelta yhä enemmän alaa. Myös rämemaita on
ryhdytty kuivaamaan ja istuttamalla
eucalyptus-puita on koetettu raivoavaa malaaria vastustaa.
V. 1905 oli C. di R:sta 95,000 ha peltoa, 12,000 ha
niittyä, 54,000 ha laidunta, 2,500 ha viini- y. m.
viljelyksiä, 40,000 ha metsää ja pensaikkoa ja
1,143 järveä ja rämemaata. — Vanhalla ajalla oli
C. di R. (suurin osa Latiumia) viljavaa tasankoa,
jolla lukuisat kaupungit (m. m. Ardea, Bovillæ,
Fidenæ, Gabii, Lavinium, Ostia ja Veji) ja
Rooman suurmiesten komeat huvilat kohosivat
kukoistavien puutarhojen keskellä. Mutta
keskiajan alusta alkaen vandaalien, goottien,
langobardien ja saraseenien sitä hävittäessä se
muuttui muuttumistaan autioksi aroksi, jolla nykyään
ainoastaan lukuisat vesijohtojen, teiden, linnojen
ja hautapatsaiden rauniot kertovat sen
muinaisesta loistoajasta. [W. Sombart, „Die römische
Campagna" (Leipzig 1888) : G. Tomasetti, „Della
Campagna romana nel medio evo" (Roma 1900).]
V. v. F. (E. J. II.)
Campagna Felice [-a’nja -i’tse] („Onnellinen
Kampanja"), Italian länsi-rannalla oleva,
Napolia ympäröivä tasanko, joka ulottuu pohjoisessa
Massico-vuoreen, etelässä Sorrenton ja idässä
Kampanjan jylhiin kalkkivuoriin. Pohjoisessa
se käsittää suurimmaksi osaksi jokien, etupäässä
Volturnon muodostamia kerrostumia, etelässä se
pääasiallisesti on tuffitasankoa, jolla mahtava
yksinäinen Vesuvius (ks. t.) kohoaa ja joka
Napolista lännempänä muuttuu tuhkakeiloistaan,
kraattereistaan ja kraatterijärvistään
tunnetuiksi Flegreiläisiksi kentiksi.
Tasanko on Italian ihanimpia ja eniten ylistettyjä
seutuja, hedelmällisyydessään verraton ja
kauttaaltaan puutarhamaisesti viljelty. Se on
harvinaisen tiheään asuttua; sen lukuisista, lähellä
toisiaan sijaitsevista kaupungeista mainittakoon
Castellammare, Torre Annunziata, Torre del
Greco, Portiei, Pozzuoli, Aversa, S:ta Maria di
Capua vetere, Capua, Caserta ja Maddaloni. (vrt.
Kampanja). V. v. F.
Campanella [-e’-] (it.), pieni kello; nimitj-s
pianosäestykselle, jossa kuvataan tiukujen
heläh-telyä. J- E.
Campanella [-e’-], Tom m a so (15G8-1639),
it. filosofi, dominikaanimunkki, synt. Stilossa
Kalabriassa, oli rikaslahjainen ja haaveellinen
henki, jonka tieteelliset pyrinnöt ja uudet
aatteet herättivät hänen kirkollisten esimiestensä
epäluuloja, vaikka hän todenteossa aina pysyi
hartaana katolilaisena. Hän sai kitua
vankeudessa 1599-1629, osaksi valtiollisista syistä,
syytettynä salahankkeista Espanjan valtaa vastaan,
jonka alle Etelä-Italia silloin kuului, osaksi
kerettiläisyydestä epäiltynä. Vihdoinkin vapaaksi
päästyään hän sai eläkkeen paavi Urban VIILlta
sekä sittemmin Richelieu’ltä, eli viimeiset
elinvuotensa Pariisissa ja kuoli siellä. Osaksi
vankilassa, osaksi viimeisinä elämänvuosinaan C.
sepitti lukuisia teoksia, m. m.: „De sensu rerum
et magia" (1620), „Civitas solis poëtica" (1623)
— ihannevaltion kuvaus, jossa hän esittää
jyrkästi sosialistista yhteiskuntaa, missä ei sallita
mitään yksityisomaisuutta eikä muita
yksityis-harrastuksia —, „Philosophia universalis" (1638).
A. Gr.
Camorra—Campanella
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
