Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Campeche ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1463
Campoamör y Campoosorio— Campredon
1464
Campoamör y Campoosorio [so’-], R a m 6 n
de 1.1817-1901), esp. runoilija ja politikko, oli
valtiollisilta mielipiteiltään vanhoillinen ja
vastusti kansanvaltaisuutta, etenkin Castelaria. C.
toimi jonkun aikaa hallinnollisena virkamiehenä.
V. 1861 Espanjan akatemia kutsui hänet
jäsenekseen, ja tämän jälkeen hän yhä enemmän
luopui politiikasta, harjoittaen runoilemista. C:n
ensimäinen runokokoelma „Poesias" (1840) oli
vastustavalla kannalla vallitsevaan
romantiikkaan nähden, se kun seurasi klassillisia esikuvia.
V. 1842 hän julkaisi kaksi runoteosta, nimittäin
„Fabulas" ja „Ayes del alma". „El heraldo de
Madrid’’ lehdessä ilmestyivät v. 1845 ensimäiset
hänen „Doloras" runoistaan, jotka varsinaisesti
laskivat perustan hänen maineelleen. Sekä tätä
nimeä että itse runoudenlajia pidetään C:n
keksimänä. Esikuvanaan hän kyllä on käyttänyt
Heineä, Byronia y. m., mutta näiden runojen
muoto, joka pienoiskuvauksen puitteissa esittää
siveellisiä faabeleita, surumielisen-huumorillisia
ja skeptillis-mystillisiä mietelmiä ja haaveiluja
elämästä, on hänen omalla leimallaan merkitty.
C. esitti itse pianolla säestäen näitä „doloras"
runojaan Madridin ylhäisimmille ja
nerollisim-mille naisille. Kirjan muodossa hän ne julkaisi
1846. V. 1853 ilmestyi hänen eepillinen
runoelmansa „Colön". C:n paraita teoksia ovat hänen
runomittaiset novellinsa, joiden yhteisenä nimenä
on „Los pequefios poemas" (1879, 1886, 1887).
C. on myös kirjoittanut näytelmiä, kuten „Una
muger generosa" (1838) ja „Dies iræ" (1873).
Vielä C. julkaisi joukon proosateoksia, jotka
käsittelevät politiikkaa ja filosofiaa. C:n koottuja
teoksia, „Obras Completas", alettiin julaista
Madridissa 1901. Revilla, eräs Espanjan parhaita
kriitikkoja, sanoo C:sta seuraavaa: „Campoamör
on toimeenpannut meidän kirjallisuudessamme
täydellisen vallankumouksen ja on arvokas
johtaja niiden riveissä, jotka muodostavat uuden
kirjallisen ajanjakson". [José Verdez
Montenegro, „Estudio literario" (johdantona v. 1888
Barcelonassa ilmestyneeseen kuvitettuun C:n
teosten painokseen) ; H. Peseux-Richard,
„Humoradas, doloras et petits poèmes de Don Ramon
de Campoamfir" (Revue Hispanique, 1894, I, s.
236-257) ; Dr. Rudolf Beer, „Spanische
Literaturgeschichte", II, 1903.] J. H-l.
Campo Formio (virallisesti nyk. C a m p
o-formido), kylä Udinen maakunnassa
Pohjois-Italiassa, tunnettu siitä rauhanteosta, mikä siellä
17 p. lokak. 1797 solmittiin Ranskan tasavallan
ja Itävallan välillä Leobenissä (18 p. huhtik.
s. v.) tehtyjen alkusopimusten perustuksella.
Rauhanneuvottelijat olivat silloinen kenraali
Napoleon Bonaparte ja kreivi Cobenzl. Päiiehdot
olivat seuraavat: Itävalta luopui Belgiasta ja
Milanon alueesta sekä sai korvaukseksi
Venetsian tasavallan alueesta Istrian, Dalmatsian ja
Adige-virran itäpuolella olevan maan ynnä
Venetsian kaupungin. Ranska sai Venetsian alueet
Albaniassa ja Joonian-saaret. Salaisessa
sopimuksessa keisari Frans II lupasi tulevassa
rauhassa Ranskan ja Saksan valtakunnan välillä
vaikuttaa siihen, että Rein-virran vasen ranta
Baselista Andernachiin saakka luovutettaisiin
Ranskalle, kun hänelle annettiin toiveita sen
sijaan saada Salzburg sekä osa Baieria. Ne
Saksan ruhtinaat, jotka tämän sopimuksen
kautta menettivät alueensa, saivat muualta
korvausta. G. R.
Campori [-0’-], Giuseppe (1821-87), it.
historioitsija, on kirjoittanut „Una vittima della
storia" (ensimäinen yritys Lucrezia Borgian
muiston puhdistamiseksi), „Torquato Tasso e gli
Estensi" (1883) y. m.
Campos. 1. Kaupunki Brasiliassa (entinen
S äo Salvador) Rio de Janeiron valtiossa
Parahyba do Sulin varrella, n. 250 km Rio de
Janeiron kaupungista koilliseen, 30,000 as.
(1902). Kaupunki on kauniisti rakennettu;
siellä on 12 kirkkoa, kouluja, teatteri,
sähkövalo, raitioteitä y. m. Vie kauppaan
hedelmällisessä ympäristössä (Campos dos
Goyatacaze-sissa) viljeltyä sokeria, kahvia ja riisiä. — 2.
Kaupunki Baleaarein-saariin kuuluvalla
Mallorcalla, 35 km Palmasta kaakkoon, 4,611 as. (1900).
— 3. Brasilian ylängön laajojen
savannintapais-ten maitten nimitys. Niillä kasvaa etupäässä
heinä- ja yrttikasveja, mutta myös pensaita ja
puita (ks. Savanni). V. v. F.
Campo santo (it. „pyhä kenttä"),
pylväskäytävällä varustetun hallin ympäröimän
hautuumaan it. nimitys, varsinkin sellaisen joka on
Campo Santo di Pisa.
kuuluisain miesten leposija. Kuuluisin C. (v:lta
1283) on Pisassa tuomiokirkon vieressä.
Uudempia on Bolognassa, Napolissa, Genovassa ja
Milanossa.
Campra [lcàprä’], André (1660-1744),
huomattavin ransk. oopperansäveltäjä Lullyn (ks. t.)
ja Rameau’n (ks. t.) välisellä aikakaudella.
I. K.
Campredon [käradö’], J a c q u e s d e (s. 1672),
ransk. valtiomies, oli Ranskan lähettilään
Bon-naciu mukana eräässä Kaarle XII:n luo
toimitetussa lähetystössä. V. 1702 C. vei kirjeitä Kaarle
XlLUe, joka oleskeli Puolassa, mutta kun tämä
ei ottanut häntä vastaan, lähti hän Tukholmaan,
I jossa oli Ranskan lähettiläänä v:een 1717, ja tuli
| sinne uudelleen 1719. 1721 C. lähetettiin
Pietariin rauhaa välittämään Ruotsin ja Venäjän
välillä, mutta sitä hän ei saanut aikaan.
Uudenkaupungin rauhan jälkeen hän oli Ranskan
lähettiläänä Pietarissa, ja 1726 hän muutettiin
Genovaan. Erosi 1739 valtiollisista toimistaan. C:n
Ruotsista lähettämät kirjeet on C. G. Malmström
otteittain painattanut kokoelmaan „Handlingar
rör. Sveriges historia, ären 1713-20", ja Venä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
