Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Campus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1465
jäitä lähetetyt on painettu venäl.
julkaisusarjaan „Sbornik". K. O. L.
Campus (lat.), kenttä, pelto; varsinkin
asumaton, kaupungin edustalla oleva tasanko,
sopiva sotilasharjoituksiin. Kuuluisin on Rooman
C. Martius (ks. t.).
Campus Martius, Mars-kenttä, muinoin
Roomassa kansankokousten ja ruumiinharjoitusten
paikka Capitoliumin, Quirinalis- ja
Pincius-kuk-kulain sekä Tiber-joen välissä, ks. myös Rooma.
K. J. Ü.
Camp volant [kä volä’J (ransk., „lentävä
leiri"), partiojoukko.
Camus [hamy’], Armand Gaston
(1740-1804), ransk. lainoppinut ja politikko, valittiin
1789 säätykokoukseen ja vaikutti
kansalliskokouksessa paljon varsinkin kirkollisten
uudistuskysymysten ratkaisuun. Innokkaana
jako-biinina C. kansalliskonventissa äänesti
kuninkaan mestausta. V. 1793 hän lähetettiin
valvomaan kenraali Dumouriez’n toimia, mutta tämä
vangitsi hänet ja antoi hänet itävaltalaisten
käsiin, jotka pitivät häntä vankeudessa, kunnes
hän 1795 vaihdettiin Ludvik XVI:n tyttäreen;
oli sittemmin jonkun aikaa viidensadan
neuvoston jäsenenä, mutta antautui v:sta 1797 lähtien
instituutin jäsenenä ja kansallisarkiston
hoitajana yksinomaan tieteelliseen työhön. J. F.
Camwood [kümvud] ks. Punapuu.
Canada, Dominion of, Englannin
pohjois-ameriikkalaisen Kanada (ks. t.) nimisen
siirtomaan virallinen nimitys.
Canaille [-na’i] (ransk.), roskajoukko,
roisto-väki ; konna, kanalja; kohdella jtkin en
Canaille = kohdella jtkin ylenkatseellisesti.
Canal du Midi [-a’l dy -dl’] (C a n a 1 du
Languedoc 1. Canal des deux M er s),
Ranskan suurimpia kanavia, rakennettu 1667-81
(P. Riquet), alkaa Toulousen luona Garonnesta,
kulkee Castelnaudarvn, Carcassonnen ja
Bé-ziers’n ohi ja päättyy lähellä Välimerta
Thau-järveen, joka Cetten-kanavan kautta on Välimeren
yhteydessä. Se saa vettä kahdesta vesialtaasta,
joista toinen (Ferréol kylän luona) on 66 ha
suuri sisältäen 6,370,000 m3 vettä. Kanava on
242 km pitkä, 20 m leveä, 2-2,s m syvä ja
yhteydessä monen pienemmän kanavan kanssa.
Kaikkiaan 99 sulkua. V. v. F.
Canale [-nä’-], Antonio, tunnettu nimellä
Canaletto (1697-1768), venets. taidemaalari,
aikansa etevimpiä kaupunkinäköalojen kuvaajia.
Etupäässä hän esitti kotikaupunkinsa Venetsian
nähtävyyksiä, mutta sai aiheita myöskin
Lontoosta, jossa oleskeli vv. 1746-47. Suurin
kokoelma hänen taulujaan on Windsorin linnassa
Englannissa. Hänen näköalansa ovat
piirustukseltaan todellisuudenmukaisia ja tarkkoja ja
väritykseltään hienoja ja lämpimiä. — Hänen
sisarenpoikansa ja oppilaansa Bernardo
Be-lotto (1720-80), joka enonsa mukaan otti
myöskin nimekseen Canaletto, kulki hänen
jälkiään esittäen kaupunkikuvia sekä Italiasta
että Alppien pohjoispuolelta. Hän osoittaa
taiteessaan jonkunverran realistisempaa
värinkäsit-telyä kuin ensinmainittu. F. L.
Canale [-nä’-], Michele Giuseppe
(1808-90), it. historioitsija; sai kokea paljon vainoa
valtiollisten mielipiteittensä vuoksi, kunnes
Cavourin välityksellä pääsi Genovan polyteknil-
1466
lisen opiston historian ja maantieteen
professoriksi. C. perusti 1858 n. s. „Ligurilaisen
seulan" isänmaan historian tutkimista varten.
Hänen pääteoksensa on „Storia della republica di
Genova" (1858-74). C:n muista teoksista
mainittakoon Krimin niemimaan historia (1855) ja
Kolumbuksen elämäkerta (1863). G. R.
Canalejas y Mendez [-le’has i -de’p], José
(s. 1854), esp. politikko ja lakimies, tuli Madridia
yliopiston professoriksi ja valittiin jo nuorena
cortesiin; kutsuttiin 33 vuoden ikäisenä ensi
kerran ministeristön jäseneksi ja on sitten ollut
eri hallituksissa sisäasiainministerinä,
oikeusministerinä, raha-asiainministerinä ja
kauppaministerinä harrastaen käytännöllisiä
parannuksia maanviljelyksen ja viininviljelyksen alalla,
rautateitten rakentamista y. m.
Puoluekannaltaan C. on jyrkkä vapaamielinen. J. F.
Canalis [-nä’-] (lat.), an at., putkentapainen
muodostuma, kanava, tiehyt, joita ihmis- ja
yleensä eläinruumiissa on useita, osaksi luisissa
osissa, osaksi pehmeämmistä kudoksista
muodostuneina. — C. i n g v i n a 1 i s, ingvinaali- 1.
nivuskanava, jossa kiveksestä virtsatorveen viepä
siemennuora kulkee; c. 1 a c r y m a 1 i s,
kyynelkanava, kvynelpussista sierameen johtava tiehyt.
.1/. O-ß."
Cananga odorata ks. Anonaceæ.
Caiiar [kanjar], maakunta Ecuadorissa,
Etelä-Ameriikassa. Huomattavia raunioita
inka-kansan ajoilta ; hopea- ja kultakaivoksia. 64,000
as.; pääkaupunki A z o g u e s.
Canarie [-ri’] (ransk.), eräs Ludvik XIV:n
aikuinen tanssi.
Cancan [käkä’] (ransk.), melu, ilve; muudan
vallaton ja rietas katrillitanssin muunnos, joka
syntyi Ludvik Filipin hallituskauden aikana
(noin 1S30-40).
Cancellaria [-lä’-] (lat.), kanslia.
Cancer. 1. Eläint., ks. Lyhytpyrstöiset
äyriäiset. — 2. Lääket., ks. Syöpä. — ä.Tähtit.,
ks. K r a p u.
Cancion [kanpio’n] (esp.; portug. cantiga),
trokeisista 8-tavuisista säkeistä kokoonpantu
espanj. taideruno, jossa alkujaan oli 5 säettä:
yhtä mietelmäsäettä (m o t e 1. 1 e t r a) seurasi
nelisäkeinen jakso (vuoelta), jonka ensi ja
neljäs (tai toinen ja neljäs) säe oli perussäkeen
kanssa loppusoinnussa, niin että viimeinen säe
melkein sanasta sanaan oli sama kuin perussäe
ja että mainittu nelisäkeinen jakso oli vain
mietelmäsäkeen laajempaa muovailua (a -f- abba
t. a + baba). Myöhemmin pantiin nelisäkeinen
c. perusaiheeksi, mikä sitten kehitettiin
seuraavissa kahdeksassa säkeessä.
Cancionero [ pione’-] (esp.; portug. c a n c i
o-n e i r o), yhden tai useamman, tunnetun tai
tuntemattoman lyyrillisen runoilijan
runokokoelma. [F. Wolf, „Studien zur Geschichte der
spanischen und portugiesischen Nationalliteratur"
(Berl. 1852) ; Mussafia, „Bibliografia dei
cancio-neros spagnuoli" (Wien. 1900).]
Cancrin, Georg ks. Iv a n k r i n, J e g o r
Frantsevits.
Cand. (lat.), candidatus (ks. t.),
kandidaatti (ks. t.) sanan lyhennys, esim. cand
p h i 1. (philosophiae), filosofian kandidaatti.
Candidatus [dä’-] (lat.), muinaisessa
Roomassa sellainen valtionvirkaa hakeva henkilö,
Campus—Candidatus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
