- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1477-1478

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Canvass ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1177

Canvass

i—Capito

1478

hänet viralta. 1563 hän kuitenkin tuli Viipurin
piispaksi, mutta kuoli jo seur. vuonna. K. G.

Canvass [känvasj (engl.), Englannissa:
edus-mieheksi pyrkivän iiäntenkeräily; Ameriikassa:
virallinen ääntenlasku.

Canzone [-ntsö’-]. 1. Runousop., italialaisen
laulurunon vanhin muoto; provensilaisessa
runoudessa nimeltä „canso" ja
muinaisranskalai-sessa „chanson". C. on lyyrillinen runo, johon
kuuluu useampia säkeistöjä („stanze"), mitkä
säeluvultaan, runomitaltaan ja
loppusointu-järjestykseltään vastaavat toisiaan, ja mitkä
tavallisesti päättyvät lyhyeen loppustroofiin.
Petrarcan canzoneissa ei ole viittä vähempää eikä
kymmentä enempää säkeistöä. Uudemmissa
canzoneissa tapaa 20, 40, jopa 80 säkeistöä. Säkeistö
jakautuu enimmäkseen kahteen osaan, joista
edellisen nimi oli fronte, jälkimäisen sirima.
Lyhyellä loppustroolilla on useita nimiä, kuten
riprexa, congedo, cliiusa j. n. e. Tätä alkuperäistä
it. cauzonea sanotaan tavallisesti
Petrarcalai-seksi canzoneksi (Canzone Petrarchesca), josta
16 unen vuosis. lopulla ruvettiin poikkeamaan.
Tasso rupesi eri säkeistöjen sitomista varten
käyttämään kaikenlaisia runomitallisia ja
loppusoinnullisia koristeita, joille hän antoi nimen
Calene (ketjuja) tai monili (kaulakoristeita).
Vielä mielivaltaisemmin menetteli Chiabrera,
jonka canzonentapaiset runot, joita hän itse
sanoi ,,eanzonette"iksi, olivat kirjoitetut lyhyinä
säkeinä ja säejaksoina ja mielivaltaisin
loppusointu-järjestyksin. Tämä runolaji raivaa tien
n. s. „Anacreontica" runoille. Mainittakoon vielä
n. s. Canzone Pindariea 1. alla greca, n. s.
Canzone a ballo. [Blaue. „Grammatik der
italienischen Sprache" (Halle, 1844).] J. H-l.

2. 3Ius. a. 15:nnellä ja 16:nnella vuosis.
moniäänisestä, kansanomaisesta laulusävellyksestä
käytetty nimitys; nyk. yksiääninen soittimen
säestettävä. —- b. Soitinsävellys (urkuja y. m.
varten), jonka pääsävy on laulunomainen.

I. K.

Canzonetta [-ntsone’-], pieni canzone (ks. t.).

Cap, niemi. ks. K a p.

Cape [keip] (engl.), niemi. vrt. Kap.

Cape Breton [keip bretn], saari
Pohjois-Ame-riikan itärannalla, St. Lawrence-lahden suulla,
10,409 km2, 97,625 as. (1901). Bras d’Or-lahti
jakaa saaren kahteen osaan, joista itäinen on
tasankoa ja tiheämmin asuttua kuin vuorinen
länsiosa. Saaren rikkauksista mainittakoon
metsät, kivihiili, petroleumi ja rautamalmi. Väestö
harjoittaa ohran- ja perunainviljelystä,
laivanrakentamista ja ennenkaikkea kalastusta.
Rautatie kulkee etelärannalta saaren poikki
koillis-rannalla olevaan pääkaupunkiin Sydneyhin.
Hyviä satamia. — Saari, johon ransk. siirtolaiset
ensin asettuivat asumaan, joutui 1758
Englannille ja yhdistettiin 1850 Nova Scotian
maakuntaan. (V. v. F.)

Cape Coast Castle [keip koust käsi], lujasti
linnoitettu kaupuuki Englannin
kultarannikko-alueella, Afrikan Guinea-rannalla, 28,948 as.
(1901). Harjoittaa vilkasta norsunluu-ja
palmu-öljykauppaa. Sähkölennätinyhteydessä sisämaan
kaussa. Oli Cabo Corso nimisenä ensimäisiii
portugalilaisten kauppapaikkoja tällä rannikolla,
kuului sittemmin m. m. Afrikkalaiselle
komppanialle (ks. t.), oli v-.sta 1664 brittiläis-afrikka-

laisten komppaniojen hallussa, kunnes 1844
joutui Englannin valtiolle. (V. v. F.)

Cape Cod [keip kod], Massachusettsin valtiossa
\ hdysvalloissa olevan niemimaan pohjoisin
kärki; niemimaa rajoittaa samannimistä lahtea.

Capella [-e’-] (lat. = „vuohi"), ensimäisen
suuruuden (oc) tähti Ajomiehen tähtikuviossa.

Capella [-e’-], Martianus Minucius
Felix ks. Martianus.

Capellanus [-ä’n-], kappalainen (ks. t.).

Capelle [-e’-], Jan van de (1625-79), holl.
meri maalaaja, etevä rannikkoseutujen ja
sata-main kuvaaja. Vesi hänen tauluissaan on joko
aivan tyynenä tai hiukan aaltoilevana, taivaalla
tavallisesti komeita pilvimuodostuksia ja yli
kaiken hillityn lämmin, päivänpaisteinen värisävy.
Englannin kansallismuseolla on paras kokoelma
hänen taulujaan. F. L.

Capello [-e’-], Hermenegildo Augusto
de (s. 1839), port. Afrikan retkeilijä, oli 1860
erään retkikunnan mukana Angolassa, tutki
1877-79 maamiehensä Roberto Ivensin kera
Kuangon yläjuoksua ja kulki hänen kanssaan
18S4-S5 Mossamedeksesta Etelä-Afrikan poikki
Quilimaneen, Intian-meren rannalle. Matkaansa
ovat C. ja lvens kuvailleet teoksissaan „De
Ben-guella äs terras de Jacea" (1881) ja „De Angola
ä Contra Costa" (1886). (V. v. F.)

Capet [-pc"] ks. K a p e t i n g i t.

Capetingit ks. K a p e t i n g i t.

Cap Hoorn ks. Hoorn.

Capistranus [-ä’n-], Johannes (1386-1456),
it. munkki ja ristiretkensaarnaaja. Oltuaan
ensin lakitieteentutkija hän liittyi 1416
fransiskaanien n. s. observantteihin 1.
fransiskaani-veljeskunnan ankarampaan ryhmään, jonka
tarkoitusperiä hän erinomaisella innoila ajoi. V.
1450 C. lähti saarnaamaan ristiretkeä
turkkilaisia ja hussilaisia vastaan onnistuen tässä
hyvin; 1456 hän ristisotajoukolla tehokkaasti
auttoi Hunyadya turkkilaisia vastaan
taisteltaessa. C. julistettiin 1690 pyhäksi. K. ö.

Capitaine [-te’n] (ransk.), kapteeni (ks. t.).
C a p i t a i n e d’a r in e s, Ranskan laivaväessä
aliupseeri, joka toimessa olevan upseerin käskyn
alaisena pitää liuolta järjestyksestä ja hoitaa
aseita.

Capitaneus Finlandiæ, „Suomen päällikkö",
käytettiin 1300-luvulla Suomen Turussa asuvan
käskynhaltian nimityksenä.

Capitano /-«’-/ (it., < lat. copwt = pää),
päämies; päällikkö, johtaja. — Italian „Coinmedia
dell’arte"ssa capitano oli sotilaspukuisena
suunsoittajana esiintyvä naamio.

Capite censi [ cii-/ (lat.), pään mukaan
lasketut 1. verotetut, muinaisessa Roomassa
varatto-mimmat kansalaiset, jotka olivat vapaat kaikista
veroista sekä Mariuksen aikaan saakka myös
sotapalveluksesta, ks. myös Proletarii.

K. ./. 77.

Capitis deminutio [dëminü’-],
muinaisrooma-laisten keskuudessa täydellinen tai osittainen
etuuksien ja oikeuksien menettäminen. [Krüger,
„Geschichte der Capitis deminutio" bd I
(Breslau 1887).] K. J. n.

Capito (Köpfel), Wolfgang
Fabricius (1478-1541), Strassburgin ja Ilagenaun
uskonpuhdistaja, oli v:sta 151.") Baselin
katedraa-linsaarnaaja ja sikäläisen yliopiston jumaluus-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0795.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free