Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Canvass ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1479
Capitolin us—Caprera
1480
opin professori. V. 1523 C. siirtyi Strassburgiin.
Oltuaan jo aikaisin humanistien vaikutuksille
alttiina ja tutustuttuaan uskonpuhdistuksen
miehiin C. pian luopui skolastisesta
opetustavasta ja v:sta 1524 alkaen hiin on
Strassburg^ uskonpuhdistuksen johtomiehiä. Hän
yhdessä Bucerin kanssa on „Confessio
tetrapoli-tanan" tekijä. C. harrasti sovinnon
aikaan-saarnista reformeerattujen ja lutherilaisten
kesken. K. 0.
Capitolinus 1. G’, mon s
töli’-J (< [-Capitolium < lat. caput, gen. capitis = pää),
Roomassa kukkula, jonka pohjoistörmällä oli linna
(a r x) ja etelätörmiillä (varsin. Capitolium)
Juppiterin temppeli sekä tarpejilainen kallio
(ks. t.). Kukkulalle johti Forumilta
mutkai-leva tie (C 1 i v u s Capitolinus),
Mars-kentälle taasen ei muinaisuudessa ollut mitään
varsinaista tietä. vrt. K a p i t o 1 i o. [E.
Rodo-canachi, ,,Le Capitole romain antique et
moderne" (Paris 1905) J K. J. 11.
Capitolium [ ö’-] (lat. caput, gen. capitis =
pää). 1. Alkuaan C:n kukkulan eteläosa, sitten
sillä sijaitseva Juppiterin temppeli ja
myöhemmin, varsinkin vanhan ajan loputtua, koko
kukkula (it.. C a m p i d o g 1 i o). ks. K a p i t o 1 i o.
Koska Rooman C:a pidettiin koko uskonnon ja
valtiollisen elämän keskuksena, oli keisariajalla
useilla kaupungeilla, etenkin valtakunnan
länsiosissa, myös C’apitoliuminsa.
2. Kongressirakennus Pohjois-Ameriikan
Yhdysvaltain Washingtonissa. K. J. 11.
Capitularia [-ii’-] (lat.), kapitulaarit,
frankki-laisten hallitsijani Karolingi-ajalla antamat
säädökset (nimi johdettu niiden jaosta
pienempiin osiinsa, eupitula). Vastaavista säädöksistä
käytettiin Merovingi-ajalla nimityksiä
auctori-tas, edictum, præceptum, decretum, decretio.
C. sisältävät hallinnollisen lainsäädännön, jonka
lähteenä on pääasiassa kuninkaallinen
(keisarillinen) vallantäy dell isyys, mikä jotenkin vastasi
roomalaista Imperium, käsitettä. Niitä oli
kolmea lajia: 1) C. 1 e g i b u s a d d e n d a (addita),
pro lege t e n e n d a tarkoittivat
kansan-lakien kehittämistä; niihin tarvittiin oikeastaan
vanhan tavan mukaan yhteisen kansan
suostumus, joka lienee hankittu keriijillä; 2) C. p e r
se scribenda julkaisi kuningas joko yksin
tai myös neuvoteltuaan ainoastaan valtakunnan
kokoukseen suapuneitten ylimysten kanssa; 3)
C. in i s s o r u m olivat ohjeita kuninkaan
läheteille (missi) heidän tehdessään
tarkastusmatkoja. C. ovat kirjoitetut latinankielellä.
Vanhin C:n kokoelma on n. v:lta 827. Frankkilaiset
kapitulaarit on julkaissut Baluzius („C. regum
Francorum", 1077; myöhemmin pain. 1780) ja
Pertz teoksessa „Monumenta Germauiæ historica"
1 ja 2, sekä parannetussa painoksessa Boretius ja
Krause ja sittemmin v. Z.eumer ja WedmingholT
(1883-97). [Seeliger, „Die Kapitularien der
Karolinger".] O. R.
Capo /-</-/ (it., < lat. caput - piiii),
sävel-kappaleen alku. — Da capo /dakkä’po] (lyli.
d. c.), alusta, uudestaan, vielä kerran.
Capodimonte /-o’n■], Napolin lähellä oleva
linna, jonka alueelle Kaarle III perusti
posliinitehtaan 1732. Tehdas siirrettiin myöhemmin
Napoliin, jossa lakkasi toimimasta 1806.
Tehtaassa valmistettua posliinitavaraa, jota hienot
maalaukset ja korkokuvat koristavat (aiheet
etupäässä meren eläinkunnasta), nimitetään
myös capodiinonteksi. Tehtaan merkki
on N (Napoli) tai R. F. (Real Fabbrica).
C.-posliiuia jäljitellään paljon. (V. v. F.)
Capodistria [-i’s-] (roomalaisten J u s t i n
o-p o 1 i s), kaupunki Itävallassa, Istriassa, 12 km
Triestistä etelään Triest-Parenzon radan varrella,
8,230 as. (1900), joista suurin osa italialaisia.
Kaupunki on rakennettu pienelle Adrian-meren
saarelle, jonka kivisilta yhdistää mannermaahan.
Sen rakennuksista mainittakoon goottilainen
raatihuone ja vanha tuomiokirkko. Satama on
hyvä ja kauppa vilkas. Suuria suolatehtaita. —
Kuului 1278-1797 Venetsialle, jolloin oli
venetsialaisen Istrian pääkaupunki. (V. v. F.)
Capodistrias, Joh. A n t. ks. K a p o d i s
t-r i a s.
Capotasto [-a’s ] (it., oik. capo di tasto),
kitaraan (eli gitarriin) ja toisiin senkaltaisiin
soittimiin kielien poikki kiinnitettävä levy, jonka
painosta kielien sointuva osa lyhenee ja ääni
kohoaa; käytettiin muinoin jouhisoittimiinkin.
/. K.
Capparis spinosa, k a p-
rispensas, Välimeren
maiden okainen pensas,
jolla on sinivihreät,
pui-keat lehdet. Kukkapohjus
pitkä, joten hedelmä tulee
pitkäperiiiseksi. Etikkaan
pantuja kukansilmuja
käytetään mausteena m. m.
kastikkeessa
(kapriskas-tike).
Cappel [-pe’l], Louis
(Ludovicus
Cappel-Iii s) (1585-1658), ransk.
kielentutkija ja
raamatun-kritikko, protestanttinen
pappi ja teol. professori Saumurissa, tunnettu
hepreankielisen raamatuntekstin
ennakkoluulottomasta, rohkeasta ja terävästä arvostelusta.
Huomattavimmat teokset: „Arcanum punctationis
revelatum" (Leyd. 1624) ja „Critica sacra" (Par.
1650; lialle 1775-86, 3 os.).
Cappella ks. A cappella.
Cappeller, Johann Wilhelm Karl (s.
1840), tunnettu saks. sanskriitintutkija, v:sta
1875 Jenan yliopiston professori. Hiinen
huomattavin teoksensa on erinomainen
sanskriitin-kiolen sanakirja: „Sanskrit-wörterbuch"(Strassb.
1887; engl. painos, jota pidetään vielä
parempana: „A Sanskrit-English dictionary", Strassb.
1S91). y. W.
Capponi [ ö’-], G i no. markiisi (1792-1876), it.
oppinut ja politikko, vanhaa firenzeläistä
aatelissukua, liittyi aikaisin Italian kansalliseen
liikkeeseen, oli 1848 lyhyen ajan Toscanan
pääministerinä, toimi 1859 tehokkaasti Toscanan
yhdistämiseksi Sardiniaan ja tuli 1860
senaattoriksi. Heikosta näöstään huolimatta C. harjoitti
ahkeraa kirjallista tointa. Hänen pääteoksensa
on: „Storia ilella republice di Firenze" (1875).
Capra (Int.), vuohi (ks. t.).
Capreolus ks. Metsäkauris.
Caprera [ rc’-], saari Välimeressä, Sardinian
koillisraunalla, 15,? km2, 721 as. (1901). Tullut
kuuluisaksi siitä, että se v:n 1854 jälkeen oli
Capparis spinosa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
