Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cardinal von Widdern ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1491
Carey—Carlén
1492
cardon maankorkoteoriaa koettaen
Yhdysvalloista saaduilla esimerkeillä todistaa, että
viljelykseen ensin otetaan vähimmin hedelmälliset
maat, joten maan tuottavuus aikaa myöten yhä
vain kasvaa. Malthuksen oppia väestön
lisääntymisestä hän ei myöskään hyväksy väittäen,
että kulttuurin edistyessä ihmisten siitoskyky
vähenee ja että elintarpeet lisääntyvät
nopeammassa suhteessa kuin väkiluku. Muuten hän oli
suuri optimisti, joka luuli, että sosiaalinen
kehitys itsestään oii lopuksi vievä onnellisiin ja
sopusointuisiin oloihin. Mutta vaikka hän
yleensä olikin sitä mieltä, että asiain oli
annettava mennä menoansa, niin hän kuitenkin
puolusti suojelustulleja vaikuttaen Y’hdysvaltain
tullipolitiikan suuntaan. C. oli itsenäinen, mutta
epäkriitillinen tutkija. Hänen teoriansa
herättivät aikoinaan suurta huomiota, mutta ovat nyt
joutuneet unohduksiin. Niiden historiallinen
merkitys on siinä, että ne mainiosti kuvastavat
Y’hdysvaltain oloja 19:nnen vuosisadan alku- ja
keskivaiheilla. Tunnetuimmat hänen teoksistaan
ovat: „Principles of political eeonomy"
(1837-40) ; „The past, the present and the future"
(1848); „Principles of social science" (1858-59).
J. F.
Carey [kääri], William (1761-1834), engl.
lähetyssaarnaaja. C. oli alkujaan suutari ja sen
ohessa baptistisaarnaaja sekä koulunopettaja;
James Cookin löytöretkikertomuksista hän sai
aihetta miettiä kristinuskon levittämistä
pakanoille. Hänen kirjoittamansa kirja kristittyjen
lähetysvelvollisuudesta sekä varsinkin hänen
saarnansa baptistipappien kokouksessa
Nottinghamissa 1792 olivat alkuna „suureen
lähetys-herätykseen", josta nykyaikainen lähetystyö
johtuu. C. itse lähti vastaperustetun „Baptistien
lähetysseuran" ensimäisenä työntekijänä Intiaan
Kalkutan tienoille; Serampurissa hän perusti
koulun ja kirjapainon ja oli samalla v:sta 1801
sanskritin ja muiden itämaisten kielten
professorina Fort-Williamin korkeakoulussa. C.
julkaisi lukuisia filologisia teoksia (sanskritin,
ben-gaalin ja birman kielen kieliopin, sanakirjoja
y. m.) ja käänsi koko Raamatun bengaalin
kielelle sekä ainakin osia siitä useille muille Intian
kielille tai murteille; kaikkiaan ilmestyi hänen
toimestaan neljättäkymmentä käännöstä. C:n
toiminnasta alkaa uusi ajanjakso evankelisen
lähetyksen historiassa Intiassa. J. G.
Cargo 1. c a r g a (esp., < lat. carricä’rc =
panna kuorma), laivanlasti; laivanlastista tehty
luettelo, jossa myöskin mainitaan lähettäjän ja
vastaanottajan nimet y. m. — Cargadori
(cargadööri), henkilö, joka seuraa lastin mukana
valvoaksensa sitä matkalla ja myydäksensä sen
perillä, joskus myös ostaaksensa siellä uuden
lastin.
Carica papaya ks. Meloonipuu.
Caries (lat.), luumätä (ks. t.) ; c. d e n t i u m,
hammasmätä.
Carillon
rijö’J (ransk.), useasta määrättyyn
sävelkorkeuteen viritetystä kellosta sommiteltu
kellosoitin, kiinalaisten musiikissa ammoisista
ajoista käytetty, mahdollisesti sieltä [-hollantilaisten Eurooppaan tuoma; käytetään
kirkontapu-leissa etenkin Alankomaissa ja Englannissa,
myöskin Venäjällä, sekä itsenäisenä
kosketin-soittimena tahi äänikertana vanhanaikaisissa
uruissa. Käytetään myös nimityksenä
piano-sävellyksille, joissa kellonsoittoa jäljitellään.
I. E.
Carinæ [-inc], kaupunginosa muinaisessa
Roomassa, koillispuolella Forumia
Esquilinus-kukkulaan päin. ks. Rooma. E.J.B.
Carinatæ, harjalastaiset, ryhmä
lintuja; rintalastassa korkea harja. Tähän
kuuluvat kaikki muut nykyajan linnut paitsi strutsit.
Carinus
i’-J, Marcus Aurelius, Rooman
keisarina 283-284 j. Kr., keisari Caruksen poika,
tuli yhdessä veljensä Numerianuksen kanssa
isänsä kanssahallitsijaksi v. 282; isänsä (v. 283)
ja veljensä (v. 284) kuoltua yksinvaltias; sai
surmansa sotilaskapinassa erään upseerin [-kädestä Mcesiassa, Moravan luona, taistellessaan
Diocletianusta vastaan. E. J. J7.
Carissimi
i’s-J, Giacomo (1604-74), it.
säveltäjä, varsinaisen oratori-tyylin perustaja;
hän kehitti erittäinkin resitatiivin muodostusta.
Hänen oppilaitaan olivat it. Alessandro [-Scar-latti, saks. Kerii ja ransk. Charpentier. Miltei
koko elämänsä hän toimi kapellimestarina
eräässä Rooman kirkossa. I. E.
Carita (it., < lat. cäritas), rakkaus, vars.
äidinrakkaus. Kuvaamataiteessa: äidinrakkaus
kuvannollisesti esitettynä.
Carlander [-a’n-], Kristofer (1759-1848),
ruots. lääkäri. Tehtyään laivalääkärinä pitkiä
ulkomaanmatkoja C. asettui 1788 Göteborgiin
sotalääkäriksi; tuli samana vuonna määrätyksi
lastenpäästötaidon apulaiseksi Tukholman
yleiseen lastenpäästölaitokseen. Seuraavana vuonna
C. lähetettiin kuitenkin sotalääkäriksi Viaporiin,
josta hän 1791 palasi entiseen toimeensa
Tukholmaan. V. 1792 C. perusti yhdessä muutaman
toverin kanssa „Societeten" nimisen
lääkäriseu-ran, joka — joskin se jo seuraavana vuonna
jälleen hajosi C:n muuttaessa pois Tukholmasta —
kumminkin on pidettävä ruotsalaisen
lääkäri-seuran „Svenska läkaresällskapet"in ensimäisenä
alkuna. C. oli sen jälkeen 20 vuotta ensimäisenä
kaupunginlääkärinä Göteborgissa ja saavutti
suuren luottamuksen ja maineen sekä lääkärinä
että kansalaisena: hän muutti sitten
Tukholmaan ja kutsuttiin 1812 Tiedeakatemian
jäseneksi. C:n tohtorinvihkiäisten 50:nnen
vuosipäivän johdosta Ruotsin lääkäriseura lyötti
kultaisen muistorahan hänen kunniakseen. M. O-B.
Carlborg, Henrik Johan (1694-1766),
pappi, valtiopäivämies, synt. Kokkolassa, tuli
ylioppilaaksi Upsalassa 1713, fil. maisteriksi 1719,
Vaasan triviaalikoulun konrehtoriksi 1721,
Närpiön kirkkoherraksi 1730. Vv. 1746-47 hän oli
pappissäädyn edusmiehenä valtiopäivillä ja
kuului m. m. Suomen asioiden deputatsioniin. Ollen
innokas myssy C. kallistui tuntuvasti Venäjän
puolelle ja lienee ollut tekemisissä Venäjän
ministerin kanssa. Hänen poikansa meni Venäjän
palvelukseen palvellen virkamiehenä Viipurissa.
A. R. C.
Carlén. 1. Emilie F 1 y g a r e-C. (1807-92),
ruots. kirjailijatar, synt. Strömstadissa, missä
hänen isänsä, Rutger Smith (skotlantilaista
sukua), oli kauppias. V. 1827 hän meni naimisiin
piirilääkäri A. Flygaren kanssa, jäi leskeksi
1833, meni 1834 kihloihin nuoren lakimiehen,
.1. R. Dalinin kanssa ja, tämän kuoltua
tapaturmaisesti, 1841 J. G. Carlénin kanssa naimi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
