Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Carleton ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1495
Carlowitz—Carlson
1496
muuten esitetään vapaudensankarina.
[Maurenbrecher, „Don Carlos".]
2. Don Carlos Maria José Isidoro
de Borbon y Borbon (1788-1855),
tavallisesti tunnettu Don G:n nimellä, Espanjan
kuninkaan Kaarle IV:n toinen poika, oli 1808-14
veljensä Ferdinandin seurassa Napoleonin vankina
Ranskassa, jonka jälkeen hän palasi Madridiin.
Kun hänen veljensä pysyi lapsettomana, oli Don
C:lla lähin oikeus Espanjan kruunuun, ja hänen
puoluelaisensa toivoivat hänen saattavan
katolisuuden ja yksinvaltaisen kuninkuuden entiseen
loistoonsa. Isabella prinsessan syntyminen 1830
teki hänen toiveensa tyhjiksi, kun Ferdinand
VII oli sitä ennen peruuttanut saalalaisen lain,
jonka mukaan vain miehisillä hallitsijasuvun
jäsenillä oli perimysoikeus kruunuun. Kun C.
pani vastalauseen tätä säädöstä vastaan,
karkoi-tettiin hän valtakunnasta. Ferdinand VII:n
kuoleman jälkeen 19 p:nä syysk. 1833 tunnustivat
Don C:n puoluelaiset n. s. karlistit hänet
lailliseksi hallitsijaksi („Kaarle V").
Leskikuningatar Kristiina, joka johti hallitusta, julisti hänet
kapinoitsijaksi ja C. sytytti 1834 verisen
sisällissodan, karlistilaissodan, jota vaihtelevalla
onnella käytiin vuoteen 1839. Silloin hänen täytyi
paeta Ranskaan, josta hän 1847 siirtyi
Itävaltaan. V. 1845 Don C. luopui oikeudestaan
vanhimman poikansa hyväksi.
3. Don Carlos Luis Maria Fernando,
Asturian prinssi („Kaarle VI"), (1818-61),
edellisen vanhin poika, seurasi isäänsä sodassa ja
maanpaossa. Isänsä luovuttua oikeuksistaan C.
peri ne ja otti Montemolinin kreivin nimen. V.
1S60 hän nousi nuorimman veljensä Ferdinandin
seurassa maalle Espanjan itärannikolla ja
huudatti itsensä kuninkaaksi. Don C. ei kuitenkaan
saavuttanut mitään kannatusta ja pelasti
henkensä vain nimenomaisen luopumuksen kautta
Isabellan hyväksi; päästyään vapaaksi, hän
peruutti sen tosin jälleen. Hän ei jättänyt
jälkeensä lapsia.
4. Don Carlos Maria de los Dolores
Juan Isidoro José Francisco („Kaarle
VII") (1848-1909),
edellisen veljenpoika, infantti
Juan Carlos Maria
Isido-ron poika, tuli isänsä
luopumuksen johdosta,
joka Montemolinin
kreivin kuoleman jälkeen oli
perinyt vaatimukset
Espanjan kruunuun, 1868
karlistain päämieheksi ja
kruununtavoitta jaksi
sekä nimitti itsensä
Madridin herttuaksi. Hän
ilmestyi 1872 Espanjaau
ja sai kannatusta
kar-iistilais-joukoilta baskilaisissa maakunnissa sekä
marssi 2 p:nä toukok.
Veran kaupunkiin, mutta jo kahden päivän
perästä hänen tiiytyi voitettuna paeta Ranskaan.
Kuningas Amadeuksen luopumisen jälkeen hän
uskalsi jälleen tulla Espanjaan (kesäk. 1873),
vahvisti baskilaisten maakuntain oikeudet
((lierosj ja anasti Estellan linnan, minkä teki
valtansa ja sotaliikkeitteusä keskustaksi. Alussa oli
Don Carlos.
hänellä menestystä, mutta Alfonso XII:n tultua
kuninkaaksi 1875 ruvettiin kapinallisia
ankarammin ahdistamaan. Helmikuussa 1876 oli
iiike kukistettu. Don C. pakeni uudestaan
Ranskan rajan yli, luvaten „onnellisemmassa
tulevaisuudessa" saattaa oikeutensa voimaan. O. R.
Carlowitz. Hans Karl von (1645-1714),
saksii, vuorimies (Oberberghauptmann).
Julkaisi v. 1713 kuuluisan teoksen „Sylvicultura
æcouomica", ensimäisen kirjan, missä
metsätaloutta käsitellään itsenäisenä,
maanviljelyksestä erotettuna taloudenhaarana. A. C.
Carlsbergin laboratori, tansk.
Kööpenhaminassa sijaitseva tieteellinen laitos. Sen perusti
1875 tehtailija J. C. Jacobsen. Laboratorin
tarkoituksena ou kemiallisten ja fysiologisten
tutkimusten kautta luoda tieteellinen pohja
panimoteollisuudelle yleensä. Tätä silmällä
pitäen se on jaettu kahteen osastoon. Molemmilla
osastoilla on johtajansa sekä useita apulaisia,
jotka tekevät tieteellisiä töitä. Carlsbergin
laboratorin johtajista ovat Kjeldahl ja E. Hansen
saavuttaneet maailmanmaineen. Laboratorin
hoito on nykyään Tanskan tiedeakatemian
valitseman johtokunnan käsissä.
Carlsbergin panimot, suuri,
Kööpenhaminassa, Valbyssä sijaitseva olutpanimo, johon
nykyään kuuluvat sekä Gamle Carlsbergin että Ny
Carlsbergin panimot. Gamle Carlsbergin perusti
1S47 tohtori J. C. Jacobsen, Ny Carlsbergin 1870
hänen poikansa Carl Jacobsen aivan edellisen
viereen. Molemmat panimot omistaa nykyään
Carlsbergin rahasto (ks. t.). Carlsbergin panimo
on Pohjoismaiden suurin ja täydellisin
olutpanimo. Perustajansa määräysten mukaan on se
pysynyt mallipaniniona, jolla sekä tieteellisessä
ettii teknillisessä suhteessa on ollut johtava asema
olutteollisuuden alalla. Panimon perustamisesta
saakka on siellä koetettu kaikkea uutta
panimoteollisuuden alalla. Niistä monista
parannuksista, jotka Carlsbergin panimo on ottanut
käytäntöön, mainittakoon tässä vain puhtaan hiivan
käyttö. Tällä keksinnöllä, josta kunnian niittää
Carlsbergin laboratorin fysiologisen osaston
johtaja professori E. Hansen (ks. t.) on ollut
arvaamattoman suuri merkitys olutteollisuudelle
yleensä. — Vv. 1906-07 C:n panimo valmisti
381,245 hl olutta ja tehtaan palveluksessa oli
1200 virkailijaa ja työmiestä. (W. B.J
Carlsbergin rahasto, suuri tansk.
lahjoitusrahasto tieteellisiä tarkoituksia varten. Sen
perusti 1876 tehtailija, tohtori J. C. Jacobsen.
Perusrahastoon, 1 milj. kruunuun, lisäsi
lahjoittaja 1887 yhtä suuren summan. Jacobsenin
kuoltua omistaa rahasto Gamle Carlsbergin panimon.
Rahaston tulot ovat käytettävät Carlsbergin
laboratorin (ks. t.) ylläpitoon sekä
luonnontieteellisten, matemaattisten, filosofisten,
historiallisten ja kielitieteellisten tutkimusten
edistämiseksi. C:n hallintoon kuuluu 5 jäsentä, jotka
Tanskan tiedeseura valitsee omien jäseniensä
keskuudesta. 1901 tämä rahasto sai lisäksi Ny
Carlsbergin panimon, kuitenkin eri osastona,
jonka tuiot käytetään taiteen edistämiseksi
Tanskassa. (TV. B.J
Carlson. 1. Fredrik Ferdinand C.
(1811-87), ruots. valtiomies ja historioitsija,
nimitettiin 1875 historian dosentiksi Upsalaan,
oli vv. 1S37-46 kunink. prinssien opettajana,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
