- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1497-1498

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Carlsson ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1497

Carlsson-

i—Carlyle

1498

nimitettiin 1849 historian professoriksi Upsalan
yliopistoon. C. otti innokkaasti osaa
valtiopäivien töihin, ajaen edustajana vapaamielisiä
parannuksia, ja kirkollisasiain ministerinä kaksi
eri kertaa (1863-70 ja 1875-78) hän vaikutti
suuresti Ruotsin koululaitoksen uudistamiseksi. C.
on julkaissut useita historiallisia tutkimuksia
etenkin Kaarle XI:n ja Kaarle XII:n aikoja
käsitteleviä, sekä laajan 7 osaa sisältävän
teoksen „Sweriges historia under konungarne af
pfalziska huset" (1855-85). K. O. L.

2. Karl Fredrik Ernst C. (1854-1909),
ruots. koulumies ja historioitsija, edellisen poika,
dosentti Upsalassa 1880, historian, maantiedon
ja äidinkielen lehtori Göteborgissa 1883; oli
1S90-93 Göteborgin korkeakoulun professorina.
Eduskunnan toisen kamarin jäsenenä hän on
tavallisesti liittvnj’t vapaamielisiin puolueisiin.
V. 1899 valtiopäivillä hän herätti kysymyksen
alkeisoppilaitosten uudistamisesta ja otti
sittemmin tämän esityksen johdosta asetetun komitean
jäsenenä ansiokkaalla tavalla osaa sen
ehdotuksen valmistamiseen, jonka pohjalla syntyi v:n
1904 koulureformi. V. 1904 hän nimitettiin vasta
perustetun alkeisoppilaitosten ylihallituksen
päälliköksi. C. on julaissut useita Kaarle XII:n
aikaa käsitteleviä historiallisia tutkimuksia sekä
maantiedon oppikirjoja. K. O. L.

Carlsson, Wilhelm (1834-75), kirkkoherra,
Huittisista kotoisin, tuli ylioppilaaksi 1856,
papiksi 1858 ja oli pappina m. m. Jämijärvellä.
Paitsi käytännöllisissä papillisissa toimissaan C.
oli muillakin aloilla harvinaisen uuttera mies,
m. m. julkaisten useita kirjoja. Hänen
pääteoksensa on „Pyhä Raamattu tarpeellisilla
selityksillä varustettu" (Turku 1872-76), josta
kuitenkin osa jäi hänen kuolemansa tähden toisten
julkaistavaksi. Huomiota ansaitsevat myös hänen
pitäjänkertomuksensa Pirkkalasta ja entisestä
Ikaalisten pitäjästä y. m. C. toimitti myös
„Hengellistä kalenteria" (1869-75) ja „Kristillisiä
sanomia" (1871-75). K. S.

Carlsund, Otto Edvard (1809-84), ruots.
insinööri, opiskeli ensin matematiikkaa ja
mekaniikkaa Lundissa, työskenteli sitten
konstruk-töörinä Englannissa, toimi 1843-70 Motalan
konepajan johtajana. C. keksi suorastaan
vaikuttavan höyrykoneen, suunnitteli useita
höyrylaivoja (myös kanuunavenheitä), siltoja y. m.
V. 1870 C. asettui asumaan Tukholmaan, jossa
otti osaa valtiolliseen elämään ollen m. m.
valtio-päivämiehenä.

Carludovica palmata, viulikapalmun
näköinen pensas Etelä-Amer iikan koillisosista. Sen
lehtisyistä palmikoidaan kuuluisat oikeat
pa-namahatut <ks. t.).

Carlyle [lailaü], Thomas (1795-1881), engl.
historioitsija ja kirjailija. Jo 1809 hän alkoi
Edinburghin yliopistossa opiskella
matematiikkaa. filosofiaa ja vanhoja kieliä. 1814 hän lähti
Edinburghista, elätti itseään ensin
koulunopetta-jana ja vaatimattomalla kirjallisella työllä;
vasta 1822 hän sai parempipalkkaisen
yksityis-opettajanpaikan, jonka tuottamat runsaanlaiset
tulot tekivät hänelle mahdolliseksi jatkaa omia
opintoja. V. 1826 hän meni naimisiin Jane
■Welshin kanssa ja eli v:sta 1826 vaimonsa
vuokrakartanossa Craigenputtockissa ja v:sta
1S34 Lontoon läheisyydessä olevassa Chelseassa.

Jo v:sta 1S22 hän oli etupäässä harrastanut
uudenaikaista saksalaista kirjallisuutta; C. onkin
niitä, jotka kaikkein
enimmin ovat
englantilaisille välittäneet
tämän kirjallisuuden
tuntemista. Muutamien
vuosien kuluessa hän
julkaisi englantilaisen
käännöksen Goethen
romaanista „Wilhelm
Meister" (Edinb., 1825,
3 nid.), Schillerin
elämäkerran (London,
1825) sekä valikoiman
englantilaisia
käännöksiä Goethen,
Fou-quén, Ti eckin,
Mu-saioksen, Jean Paulin.
Hoffmannin v. m.
teoksista. „Wilhelm Meister"-käännöksensä vuoksi
C. joutui kirjeenvaihtoon Goethen kanssa;
heidän välinsä olivat siitä alkaen mitä parhaat,
ja C:n ihailu Goetlieä kohtaan oli suuri.
Seuraava C:n huomattava teos oli nimeltään „Sartor
resartus, or life and opinions of Herr
Teufels-droeckh" (1833-34). Tämä teos on ilmeisesti
syntynyt Jean Paulin vaikutuksesta, mutta
kuvastaa myös C:u omaa henkistä kehitystä ja ivaa
Englannin yhteiskunnallisia oloja. Suuremman
vaikutuksen teki Carlylen ensimäinen
historiallinen teos, hänen Ranskan vallankumouksen
historiansa („The French Revolution, a history",
1837, 3 nid.). Vv. 1837-40 C. piti Lontoossa
useita esitelmäsarjoja, joista sarja: „Historiassa
esiintyvistä sankareista,
sankarienkunnioituk-sesta ja sankaruudesta" („On heroes, heroworship
and the heroic in history") ilmestyi painosta
1846. Xäissä esitelmissä ilmenee selvästi
Carlylen silloinen historianfilosofinen katsomus. Hän
esittää niissä viisi sankari-tyyppiä, nimittäin
profeetan (Muhammed), runoilijan (Dante ja
Shakespeare), papin (Luther ja Knox),
kirjailijan (Johnson, Rousseau ja Burns) ja hallitsijan
(Cromwell ja Napoleon). Kaikki historiallinen
edistys on hänen mielestään tällaisista Jumalan
armon suosimista henkilöistä riippuva. V. 1845
ilmestyi C:n huomattavin historiallinen teos
„Letters and speeches of Oliver Cromwell" (5
nid.), joka ensi kerran täydelleen teki
tunnetuksi tuon puritaanisen valtiomiehen luonteen.
Tämän veroinen ei ole hänen teoksensa „The
history of Friedrich II, called Frederick the
Great" (1858-65, 6 nid.). Paraita englannin
kielellä kirjoitettuja elämäkertoja on hänen
kirjoittamansa „The life of John Sterling" (1851).
Kirjallisen tuotantonsa ohella C. harrasti
politiikkaa. Hänen teoksensa „Latterday-pamphlets"
(1S50) vastustaa rohkeasti valtiotalouden ja
politiikan alalla ilmenneitä atomistisia mielipiteitä.
Kirjoituksissaan „Chartism" (1839) ja „Past
ar.d preseut" (1843) hän vaati työväen hyväksi
yhteiskunnallisia parannuksia ja jouduttikin
tällaisten reformien alkuunpanoa.

C. ei oikeastaan ole koskaan ollut populääri
sanan tavallisessa merkityksessä. Mutta tuskin
kukaan muu kirjailija on vaikuttanut niin
suuresti maansa kirjallisuuteen ja koko henkiseen
kehitykseen. Varsinkin C:n korkeammalla iällä

T. Carlyle.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0805.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free