Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Carpentaria-lahti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1505
tiin 1623 Turun hovioikeuden perustamisessa sen
asessoriksi ja otti vanhuuden takia eron 1644.
2. Wilhelm C. (1700-88), soturi, tuli eri
sotajoukoissa palveltuaan 1747 Pohjanmaan ja
1757 Länsipohjan rykmentin everstiksi, jona
otti osaa seitsenvuotiseen sotaan sekä oli niitä
harvoja Kuotsin päälliköitä, jotka siinä
kunnostautuivat. Tultuansa kenraalimajuriksi ja
kenraaliluutnantiksi, hän korotettiin 1771
vapaaherran arvoon. Viimeiset elinvuotensa hän vietti
Ohensaaren tilalla Maskussa. [Finlands
Minnes-värde Män II.]
3. Simon Wilhelm C. (1733-1814),
maaherra, sotaväessä palveltuansa nimitettiin 1785
Kuopion läänin maaherraksi, jona uutterasti
toimi lääninsä tilan parantamiseksi. C:lla oli
kuitenkin vihamiehiä, jotka 1791 aikaansaivat
hänen eronsa. Oltuaan pari vuotta Viaporin
komentajana, C. otti 1797 eron ja asettui
omistamalleen Vilhelmsdalin tilalle Iisalmeen. V. 1809
liän uudestaan kutsuttiin Kuopion maaherraksi,
missä virassa kuitenkin toimi vain vuoden ajan.
4. Johan Fredrik C. (1745-1808),
maaherra, edellisen veli, harjoitti lakitieteellisiä
opintoja, tuli sitten soturiuralle ja nimitettiin
1785 Oulun läänin maaherraksi. Tässä virassa
hän osoitti erinomaista kuntoa, aikaansaaden
kaikenlaisia parannuksia, kuten tierakennuksia,
joenperkauksia, pitäjänmakasiineja lääninsä eri
kunnissa. Väsymättä hän kulki ympäri rahvasta
neuvoen ja 1793 julkaisten sen tarpeeksi kirjasen
„Neuvo ja johdatus maan viljelemisen ja
huonen-liallituxen parandamiseen". V. 1800 käydessään
Norrköpingin valtiopäivillä hän
suosionosoitukseksi, mutta vastoin omaa tahtoaan siirrettiin
Göteborgin maaherraksi Ruotsiin. [Finlands
Minnesvärde Män II.]
5. Wilhelm Maksim iii an C.
(1787-1830), soturi, taiteilija, otti Haapaniemen
sotakoulun käytyänsä osaa 1808-09 vuosien sotaan,
mutta siirtyi sodan jälkeen Ruotsiin, otti osaa
sotaan Napoleonia vastaan ja oleskeli muutamia
vuosia Norjassa ylikäskynhaltian ajutanttina.
C. ou tunnettu taitavana kartantekijänä ja
pii-rustajana (esim. „Voyage pittoresque aux Alpes
Norvégiennes", 1822).
6. Karl Johan C. (1811-93), virkamies,
valtiopäivämies, tuli, opintoja Upsalassa ja
Helsingissä harjoitettuansa, virkauralle, jolla kohosi
esittelijäsihteeriksi senaatissa, mutta otti sitten
eron ja rupesi maanviljelijäksi. C. oli
aatelis-säiidyn huomattavimpia jäseniä
tammikuun-valiokunnassa ja 1863-64 vuoden valtiopäivillä,
■edustaen maltillisen vapaamielistä kantaa; siten
hän puolusti useain aateliston etuoikeuksien
poistamista, yhtäläistä perintöoikeutta naiselle ja
miehelle sekä antoi anomuksen hallituslaitosten
uudestaanjärjestämisestä ja hallituksen jäsenten
vastuunalaisuudesta säädyille. K. G.
7. TorHaraldC. (s.’ 1867), edellisen
veljenpoika, fil. kand. 1889, yliopistonsihteeriksi 1902;
julkaissut laajan elämäkerrallisen käsikirjan
„Finsk biografisk handbok" (1895-1903; lisäv.
1905), johon itse on kirjoittanut enemmän kuin
350 kirjoitusta.
Carpentaria-lahti ks.
Karpentaaria-lahti.
Carpenter [käpentaj, Mary (1807-77), engl.
filantrooppi ja kirjailijatar. Bristolissa
synty-48. Painettu %„ 09.
1506
neenä ja kasvaneena C. oppi jo nuorena
tuntemaan suurkaupungin köyhälistön lasten kurjan
tilan ja ryhtyi kristillisen rakkauden
elähyttä-mänä heidän hyväkseen kotikaupungissaan
perustamaan n. s. ryysvkouluja fragged school,
1846). Erilvisesti kiinnittivät hänen
huomiotansa lukuisat alaikäiset rikolliset, ja koska hän
huomasi välttämättömäksi erottaa heidät heidän
turmeltuneesta ympäristöstään, rakennutti hän
suojeluskasvatuslaitoksia sekä poikia (1852) että
tyttöjä varten (1S54). Aatteensa hyväksi C.
teki myös työtä julkaisemalla useita kirjoja ja
tekemällä matkoja eri maihin, m. m. Intiaan.
E. K-a.
Carpenter [küpenta], William
Benjamin (1813-85), engl. luonnontutkija, tuli 1849
lääkintälainopin professoriksi Lontoon
„University college"iin. V. 1868 hän ryhtyi yhdessä
Wyville Thomsonin kanssa fyysillisiin ja
biologisiin syvänmerentutkimuksiin, joiden tulokset
aiheuttivat kuuluisan Challenger-retkikunnan
(ks. t.) varustamisen. Teoksia: „Principles of
general and comparative physiology" (4 pain.
1854), „Manual of Physiology" (4 pain. 1S65),
„Principles of human physiology" (9 pain. 1882),
„Principles of mental phvsiology" (6 pain. 1881).
(J. A. W.)
Carpenter-jarru
ärp-J, junien nopeuden [-hil-jentämiseen käytetty ilmajarru (ks. t.).
Vaunujen alitse läpi junan kulkeva jarrujohto yhtyy
jarrusilinterin toiseen päähän, josta ilma,
jarrujen auki ollessa, pääsee silinterin seinämiin
tehtyjä uria myöten männän ohi silinterin
toiseenkin osaan. Viimemainitussa osassa vallitseva
paine työntää jarrut kiinni niin pian kuin paine
jarrujohdossa ja siihen yhdistetyssä
silinterin-osassa pienenee. Jarrut irtautuvat jälleen, kun
jarrujohdon paine nousee. C-jarrua käytetään
kapearaiteisissa junissa; hitaan vaikutustapansa
vuoksi se ei sovellu raskaisiin ja pitkiin juniin.
V. V-la.
Carpet-baggers [käpit-hägaz] (engl. <
car-pet-bag - matkalaukku), pilkkanimi
seikkailijoille ja virkamiehille, jotka Pohjois-Ameriikan
sisällisen sodan päätyttyä (1865) siirtyivät
pohjoisvaltioista etelä-valtioihin aikomatta
pysyväi-sesti jäädä sinne ja jotka palasivat takaisin
matkalaukku täynnä petoksilla ja kiristämisillä
hankittuja rikkauksia; nimitystä käytetään
myöskin yleensä ahneista ja häikäilemättömistä
virkamiehistä. E. M-a.
Carpini /-(’-/, Johannes de Piano (11S2
— ?), it. matkustaja, fransiskolaismunkki,
kuului toiseen niistä lähetystöistä, jotka paavi
Innocentius IV 1215 lähetti mongolien maahan,
ja kirjoitti kertomuksen matkasta. Tämä
lähetystö kulki Krakovan ja Kijovan kautta
Batu-kaanin pääleiriin Volgan rannalle, sai Batulta
turvasaaton suurkaanin luoksi Karakorumiin,
jossa oleskeli seuraavan talven. Oli juuri
tapahtunut hallitsijavaihdos, ja C:n oli tilaisuus siellä
nähdä 4,000 lähettilästä kaikista
mongolilaisval-lan eri kansoista, jotka olivat rientäneet uudelle
hallitsijalleen alamaisuuttansa osoittamaan.
Paluumatka tapahtui jotenkin samaa tietä ja
kahden vuoden poissaolon jälkeen lähetystö
saapui kotiin. [..Reeueil de voyages et de mémoires,
publië par la Sociöté de Geographie" IV (Paris
1839).] K. G.
Carpentaria-lahti—Carpini
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
