- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1511-1512

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Carré ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1511

Carrier-intiaanit—Cartailhac

1512

pain. 1887), „Religiöse Keden und Betrachtungen
für das deutsche Volk von einem deutschen
Philosophen" (2 pain. 1850), „Die Poesie, ihr Wesen
und ihre Formen" (2 pain. 1884), „Ästhetik"
(3 pain. 1884), „Die Kunst im Zusammenhange
der Kulturentwicklung und die Ideale der
Menschheit" (5 os., 3 pain. 1876-86), „Die sittliche
Weltorduung" (2 pain. 1891). C. on myöskin
julkaissut runokokoelman „Agnes" (1883). Hänen
kootut teoksensa ilmestyivät 14:ssä osassa
1886-94. A. Gr.

Carrier-intiaanit, Athabaskeihin kuuluva
intiaaniheimo Luoteis-Ameriikassa, Fraser-joen
lähdepaikoilla.

Carrington [kririrjton], Richard
Christopher (1826-75), engl. tähtitieteilijä, alkujaan
pappi; rupesi tähtitieteilijäksi Challisin
vaikutuksesta, oli 1849-51 assistenttina Durhamin
observatorissa, perusti Bedhilliin yksityisen
observatorin, missä teki erinomaisia huomioita
auringonpilkuista (1853-61) ja öisen taivaan
tähdistä. (V. V. K.)

Carstenius. 1. Ilenricus C. (1612-83),
piispa, toimi v:sta 1634 pappina Turussa, tuli
1639 Porvoon kirkkoherraksi, 1667 Viipurin
kirkkoherraksi ja tuomiorovastiksi ollen sitä
paitsi v:sta 1670 Viipurin lukion ensimäisenä
uskonnon lehtorina, nimitettiin 1679 Viipurin
piispaksi, mutta sai eron 1681. C., joka oli
tunnettu todellisesta hurskaudestaan, on m. m.
julkaissut muutamia saarnoja nimellä „Cantio
Cyg-nea Christi, thet är Jesu Christi svanesång"
(1656).

2. Petrus C. (k. 1712), tuomiorovasti,
näytelmänkirjoittaja, edellisen poika, logiikan
ja fysiikan lehtorina Viipurin lukiossa v:sta
1672, tuli 1676 Nevanlinnan kirkkoherraksi,
1683 Viipurin tuomiorovastiksi ja ensimäiseksi
uskonnon lehtoriksi. V. 1705 hän sai Viipurin
hiippakunnan piispanvaalissa enimmät äänet,
mutta häntä ei nimitetty virkaan, vaan
erotettiin virantoimituksessa harjoittamiensa
laittomuuksien tähden ajaksi tuomiorovastin
virastakin. C. sepitti suorasanaisen koulunäytelmän
„Thet Himmelske Consistorium" (1674), joka
näyttää joutuneen hukkaan. J. F.

Carstens, Asmus J a k o b (1754-98), tansk.
piirtäjä ja maalaaja, eli kumminkin suurimman
osan elämäänsä kotimaansa ulkopuolella,
Saksassa ja Italiassa, jossa hän kuolikin.
Nuorena oli hänellä paljon vaikeuksia voitettavana
ennenkuin 1770 pääsi kehittämään taiteellisia
taipumuksiaan Kööpenhaminan taideakatemiaan.
Hän oli kumminkin liian itsenäinen ja
itsetietoinen menestyäkseen siellä ja 1781 hän sieltä
kokonaan erosi. Kaksi vuotta myöhemmin hän lähti
Tanskasta, jonne ei enää palannut. Asui ensin
jonkun aikaa Pohjois-Italiassa ja sittemmin
Lyypekissä, jossa eleli muotokuvien piirtämisellä ja
maalaamisella, yritellen samalla aikaa
historiallisten ja taruperäisten aiheiden sommittelua.
Yksi sellainen teos, „Enkelien lankeemus", sai
aikaan sen, että hänet 1788 kutsuttiin Berliiniin
ja nimitettiin siellä 1790 taideakatemian
professoriksi. — Jo nuorena antiikin taide oli häneen
mahtavasti vaikuttanut ja Italiaan paloi yhä
hänen mielensä. V. 1792 hän saikin Preussin
hallitukselta matkarahan, jolla lähti Roomaan
ja jäi sinne kuolemaansa saakka siitä huolimatta,

että apuraha kolmen vuoden kuluttua
peruutettiin. Täällä vanhanajan ja renessanssin
mestariteosten keskellä hän antautui suunnittelemaan
mieliaiheitaan antiikin tarustosta ja menneiden
aikojen historiasta. Ilmaisuvälineinään hän
käytti joko kynäpiirustusta tai
vesivärimaalausta, öljyvärejä hän sen sijaan halveksi. Hänen
taiteessaan on paljon todellista, syvää tunnetta
ja yksinkertaisuuden rakkautta, mutta siinä on
myöskin suuria puutteita: taiteilijan väri-ilo ja
todellinen elämä taiteen lähtökohtana olivat C:lle
aivan vieraita. Hänen teoksensa osoittavat
kumminkin sellaista muoto- ja sommittelukykyä, että
häntä voi syyllä pitää yhtenä n. s.
uusklassil-lisen suunnan huomattavista alkuunpanijoista
Saksassa ja Italiassa. F. L.

Cartagena [-he’-]. 1. Lujasti linnoitettu
kaupunki ja sotasatama Kaakkois-Espanjassa,
Mur-cian maakunnassa, 99,871 as. (1900). C.
sijaitsee C.—Chinchillan radan varrella ja 6 km3
suuruisen lahden pohjoisrannalla. Lahti on
Välimeren paraita satamia ja yhteydessä meren
kanssa n. 700 m leveän salmen kautta, jonka
kuminallakin vuorisella rannalla on satamaa
suojaava linnoitus. Sotasataman yhteydessä ovat
meriviien virastot ja arsenaali laajoine
telakoineen, varastohuoneita ja torpedotehdas.
Kaupunkia ympäröi linnanmuuri linnakkeineen,
pat-tereineen ja bastioneineen. Siellä on
maurilaiseen tyyliin rakennettu tuomiokirkko 13:nnelta
vuosis., komea raatihuone, sotilassairaala,
kylpylaitos, purjekangas-, paperi-, lasi- ja
saviastia-tehtaita, myllyjä, sulattoja y. m. Kauppa on
tärkeä. Vientitavaroita ovat lyijy (etupäässä
La Unionin vuoristosta), hopea, sinkki, rauta,
mangaani, eteUinhedelmät ja espartoheinä:
tuontitavaroita kivihiili, puu, kaurat ja ohra.
V. 1900 saapui satamaan 404 laivaa (kantavuus
316,627 tonnia) ja lähti sieltä 652 laivaa
(kantavuus 621,772 tonnia). Tuonti oli sam. v.
arvoltaan 153,? milj. mk, vienti 37,j milj. mk. —
Lähellä olevien hopeakaivosten takia Hasdrubal
perusti 228 e. Kr. C:n, jota roomalaiset
nimittivät Carthago novaksi. Helmik. 1844
kaupunki nousi kuningatar Isabellaa vastaan,
mutta sen täytyi jo maalisk. antautua. V. 1873
syntyi kapina laivastossa, kapinalliset ottivat
kaupungin haltuunsa, mutta tulivat
kukistetuiksi puolta vuotta myöhemmin, tammik. 12 p.
1874. — 2. (ennen C. de las I n d i a s),
Boli-varin departementin pääkaupunki
Etelä-Amerii-kan Kolumbiassa, Darien-lahden polijois-rannalla
ja sillan kautta yhteydessä saarella olevan
etu-kaupunkinsa Xexemani’n kanssa, jossa asuu
intiaaneja. N. 25,000 as. Useita kirkkoja ja
luostareita, „eolegio" ja arkkipiispanistuin. Karjan,
nahan, tupakan ja jalojen metallien vientiä
(etupäässä Saksaan ja Yhdysvaltoihin). Tilava
satama oli Kolumbian paras ennenkuin
Saba-nillan vapaasatama perustettiin. — Kaupunki
perustettiin 1533. V. 1585 Francis Drake sen
poltatti, jonka jälkeen se rakennettiin uudelleen.
Vapautussodan aikana C:n täytyi antautua
espanjalaisille 1815. mutta vapautui 5 v.
myöhemmin heidän ylivallastaan. V. v. F.

Cartailhac [-taja’k], Emile (s. 1845), ransk.
muinaistutki ja, professorina ja
museonkonser-vaattorina Toulousessa, „Matériaux pour
1’his-toire naturelle et primitive de 1’homme" aika

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0812.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free