- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1513-1514

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Carte ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1513 Carte—

kauskirjau päätoimittaja, julkaissut useita huo- I
mättäviä teoksia, m. m. „La France
préhistori-que" (18S9) ja „Les äges préhistoriques de
l’Es-pagne et du Portugal" (1886).

Carte [hart] (ransk., < lat. Charta = paperi),
kortti, kartta, merikortti. — C. blanche,
puhdas paperi; avoin valtakirja. Carte postale,
postikortti. A la carte, ruokalistan mukaan.

Carte [kät], Thomas (1686-1754), engl.
historioitsija, oli ensin pappina, mutta luopui
virastaan 1714, kun ei tahtonut vannoa uskollisuutta
Hannoverin suvulle; oleskeli 1722-28 pakolaisena
Hanskassa ja antautui Englantiin palattuaan
historiantutkimukseen; julkaissut m. m. laajan
Englannin historian: „History’ of England to
1654" (1747-55), joka tosin tyylinsä puolesta on
epäonnistunut, luutta merkillinen siitä, että se
on ensimäinen ylidenjaksoinen Englannin
historia, jota varten on järjestelmällisesti käytetty
painamattomia lähteitä. J. F.

Cartesius [-(?-] ks. Descartes.

Carthago ks. Karthago. — C. nova ks.
Cartagena.

Carthamus tinctorius, saflorikasvi,
mykerökukkaisiin kuuluva kasvi, jonka keltaisia,
kuivattuja, torvimaisia kukkia käytetään
sahramin väärentämiseen ja, saflorin nimellä,
iho-maalin sekä silkin värjäämiseen. Saflori oli
ennen tärkeä väriaine ja C:ta viljeltiin paljon
Keski-Euroopassakin.

Cartier [kartje"], Jacques (1491-1557),
ransk. merenkulkija, sai Frans 1:Itä toimekseen
lähteä löytöretkille Ameriikkaan, löysi
retkellään 1534 Labradorin ja kulki retkillään 1535 ja
1541 St Lawrence-jokea ylös aina Montreolin
seuduille saakka.

Cartouche [-lu’s] ks. K a r t u s s i.

Cartwright [kätrait], Edmund (1743-1823),
engl. keksijä, toimi pappina eri paikoissa, m. m.
Doncasterissa. Täällä ollessaan hän 1784-85 keksi
kutomakoneen, joka oli aluksi hyvin
puutteellinen, mutta jonka hän pian sai parannetuksi.
Tämä parannettu kone, joka on ollut
myöhemmin rakennettujen mallina, otettiin käytäntöön
C:n 1787 Doncasteriin perustamassa kutomossa.
Mutta kun tämä tehdas tuotti tappiota, oli se
1793 suljettava. Sitä ennen hän oli keksinyt
myöskin villan karstaamiskoneen. Hän yritti
vielä muitakin keksintöjä, m. m. hän yhdessä
Fultonin kanssa otti osaa ensimäisen höyrylaivan
suunnittelemiseen. V. 1809 parlamentti myönsi
hänelle 10,000 punnan palkinnon. J. F.

Carum ks. Kumina.

Caruncula /-> »’-/ (vähennysmuoto iat. sanasta
carö = liha), karunkkeli; käytetään nimityksenä
useille pienille anatomisille muodostumille, esim.
c. 1 a c r y m a 1 i s, ryhmä pieniä talirauhasia
silmän sisäkulmassa. (SI. O-B.)

Carus [kä-], Julius Victor (1823-1903),
saks. eläintieteilijä, tuli Oxfordin anat. museon
konservaattoriksi 1849, vertailevan anatomian
professoriksi Leipzigiin 1853. C:n laajemmista
teoksista mainittakoon: „Zur näheren Kenntniss
des Generationswechsels" (1849) ; „System der
thierischen Morphologie" (1853) ; „Handbuch der
Zoologie" (2 nid. 1863-75, yhdessä Gerstäckerin
kanssa). Oli hyvin arvossapidetty bibliografi
ja historioitsija: „Geschichte der Zoologie"
(1872) ; „Bibliotheea zoologica" (2 nid. 1861, yh-

-Casalis 1514

; dessä Engelmannin kanssa). V:sta 1875 alkaen
hän julkaisi vuosittain luetteloita eläint.
kirjallisuudesta „Zoologischer Anzeiger"issä.
Kääntänyt Darwinin teokset saksaksi.

Carus /-«’-/> Marcus Aurelius C.,
Rooman keisarina 282-283 j. Kr., kotoisin Illyriasta,
keisari Probuksen aikana pretoriaanien
päällikkö, keisariksi huudettu v. 282, otti poikansa
Carinuksen ja Numerianuksen
kanssahallitsijoik-seen, taisteli persialaisia vastaan, valloitti
Mesopotamian, kuoli väkivaltaisesti 283. K. J. H.

Carus Sterne ks. Kraus e, E. L.

Caruso [-Ü’-], Enrico (s. 1S71), it.
tenori-laulaja, nykyajan parhaimpia ja kuuluisimpia,
on v:sta 1903 esiintynyt ympäri Euroopan
italialaisissa oopperaosissa. 7. K.

Carver [käva], Jonathan (1732-80), engl.
tutkimusretkeilijä, joka 1766-68 matkusti
Mississipin yläjuoksun ja Yläjärven seuduilla.
Ret-keään hän kuvailee teoksessaan „Travels through
the interior parts of North America" (1779).

Carya ks. n i c k o r y-p u u.

Caryophyllaceæ, kohokkeja, kasviheimo
käyräituisten (Centrospermce) parvessa,
Yrttejä tai ruohovarpuja; lehdet kapeita, eheitä,
tavallisesti vastakkaisia, korvakkeettomia.
Kukinnot tertuiksi tai huiskiloiksi järjestyneitä
viuhkoja. Kukat säteettäisiä, niiden pohjaluku
yleensä 5, 5-2:sta emilehdestä muodostuneessa
yksilokeroisessa kotahedelmässä irtonainen
keski-tai pohjaistukka. C:ssa erotetaan tavallisesti 3
alaheimoa: 1. Silcncæ, varsinaiset
koho-k i t, 2. Alsinece, t ä h t i m ö t, 3. Paronycliicce,
jäsenheinät. (ks. n.).

Caryophyllus aromaticus ks. R y y t i n e
i-1 i k k a p u u.

Caryota,
indomalaijilais-pohjoisaustraalialai-neu, n. 9 lajia käsittävä palmusuku. Lehdet
toiskertaan parilehtiset, niiden lelidykät
kalan-evän muotoisia. Suuremmista lajeista (C. itrens,
C. Rumpliiaiia y. m.) saadaan palmusokeria,
saagoa (ks. t.) ja tarvepuuta, lehtituppien syistä
valmistetaan kasvisjouhia (erin végétale, black
übre, Siamfaser).

Casa, lat.: maja, talo; it. ja esp.: talo; port.:
tuomioistuin.

Casa [kä-], Giovanni della (1503-56), it.
kirjailija ja runoilija. Oli muun muassa
Bene-venton arkkipiispa. Hän vastusti pontevasti
yleistä Petrarcan runouden ja tyylin matkimista,
luoden itse voimakkaamman ja pontevamman
tyylin. Hänen kootut teoksensa ilmestyivät
Firenzessä 1707. J. B-l.

Casablanca [-a’n-] (arab. D a r-e I-B e i d a),
kaupunki Marokossa, Atlantin valtameren
rannalla, 33° 37’ pohj. lev., n. 8,500 as, joista suuri
osa juutalaisia. Satamana suojaton
ankkuripaikka. Käy vilkasta kauppaa varsinkin
Englannin ja Hanskan kanssa vieden villaa, maissia,
vuohennahkaa, papuja ja herneitä ja tuoden
puuvillaa, sokeria ja teetä. — Sen johdosta että
siellä syksyllä 1907 oli murhattu muutamia
eurooppalaisia, Ranska ja Espanja lähettivät sinne
laivaston ja sotaväkeä järjestystä ylläpitämään.
Pommitettuaan kaupunkia ja karkoitettuaan
sieltä marokkolaiset ranskalaiset pitivät C:aa
hallussaan jonkun aikaa. (V. v. F.)

Casalis [-zali’s], Eugöne (1812-91), ransk.
lähetyssaarnaaja, lähti Pariisin protestanttisen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0813.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free