- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1515-1516

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Carte ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1515

Casanova

i—Caspari

1516

lähetysseuran lähettinä 1832 Etelä-Afrikkaan,
jossa seur. v. joutui alkuinaan lähetystyön
basuto-kausan keskuudessa: tämä lähetys on sittemmin
suurella menestyksellä toiminut. Nykyään on
Pariisin lähetysseuralla siellä 22 pää- ja 197
sivuasemaa, 40 lähetyssaarnaajaa ja 460
alkuasukkaista lähtenyttä työntekijää sekä n. 22,000
pakanakristittyä. Palattuaan kotimaahan (1856)
C. oli Pariisin lähetysseuran johtajana v:eeu 1882.
C. on kirjoittanut m. m. kirjat „Les Bassoutes"
(Par. 1859) ja „Mes Souvenirs" (4 pain. Par.
1886, käämi, ruots.). U. P.

Casanova [-nö’-], Gian Giacomo
Gero-nimo de Seingalt (1725-98), it. seikkailija
ja kirjailija, syntyi Venetsiassa, vietti
nuoruudestaan asti hurjaa ja levotonta elämää; kävi
mouessa maassa ja koki tuhansia seikkailuja.
Jokapaikassa hän sai ensin ulkomuodollaan ja
seurustelutaidollaan ylhäisten suosion ja
kannatuksen, mutta menetti sen pian jälleen huonolla
elämällään. V. 1755 vangitsi hänet Venetsian
valtio-inkvisitsioni ja sulki n. s.
lyijykammioi-hin, mutta viekkaudellaan ja rohkeudellaan
onnistui hänen päästä vapaaksi ja paeta.
Pariisissa hän oli 1767 vähällä joutua uudelleen
vangituksi; hän pääsi kuitenkin pakenemaan
Espanjaan. Toisinaan C. ansaitsi paljon rahaa
keinotteluillaan ja hän harjoitti siinä
tarkoituksessa myös alkemiaa ja kabbalistisia temppuja.
Loppuikänsä C. vietti Duxin kaupungissa
Böömissä, Waldsteinin kreivin kirjastonhoitajana.
Hänen muistelmansa, „Mëmoires écrits par
lui-mëine", ilmestyivät 1826-38 ja myöhemmin; ne
ulottuvat vuoteen 1774. Ne ovat taidolla
kirjoitetut ja sivistyshistoriallisessa suhteessa
arvokkaat. Hänen veljensä F r a n c e s c o C. (k. 1802)
ja Giovanni Ballista C. (k. 1795), olivat
taidemaalareita. G. R.

Casati [sä’-], G a e t a n o (1838-1902), it.
tut-kimusretkeilijä, sai Milanon
kauppamaantieteel-liseltä seuralta toimekseen lähteä Sudaniin, jossa
tutki Uellen juoksua. Palatessaan 1883 Ladoon
hän kohtasi täällä Emin Pasan, joka lähetti
hänet 1888 Unjoroon. Täällä luin joutui vangiksi
ja tuomittiin kuolemaan, mutta pääsi
pakenemaan Vadelaihin, jossa 1889 tapasi Stanleyn ja
Emin Pasan. Näiden seurassa hän sain. v. saapui
itärannalle. Palattuaan kotimaahansa hän
julkaisi matkakertomuksensa „Dieci anni in
Equa-toria e ritorno con Emin Pascha" (Milano 1891).

(V. D. F.)

Casaubon [kazobö’ ] 1. Casaubonus, Isaac
(1559-1614), ransk. filosofi, kotoisin Genèvestii,
professori Montpellier’ssä 1596, kuningas Henrik
IV:n kirjastonhoitaja Pariisissa 1604, asui
loppuikänsä v:sta 1610 Englannissa, kuoli Lontoossa.
C. on julkaissut melkoisen joukon kreikkalaisten
ja roomalaisten kirjailijain teoksia (Strabon,
Dionysios Tlalikarnassolainen, Aristoteles,
Polybios, Plinius nuor., Appuleius, Suetonius y. m.)
sekä kirjoittanut useita arvokkaita tieteellisiä
teoksia, niink. „Animadversionum in Athenæi
deipnosophistas libri XV" (Lyon 1600 ja myöh.),
„De satyrica græcorum poesi et romanorum
satira libri 11" (Paris 1605 ja myöh.). — Myös
hänen poikansa M erie C. (1599-1671), engl.
pappi, on toimittanut kirjoitelmia klassillisen
filologian ja teologian alalta. [Nazelle, ..Isaac C„
sa vie et son temps" (Paris 1897).] A". J. II.

Cascara sagrada, Rhamnus Ptirshiana nimisen
kasvin kuoresta valmistettu ulostava lääkeaine.
Uohdosmarkkinoilla on monta aineen
valmistetta, mikä nesteen, mikä pillerin, mikä
tablettien muodo^.-j..

Cascarilla-kuori [ri’lja-] ks. K a s k a r i 11
a-kuori.

Casco (esp ), laivanrunko;
merivakuutuster-minä: kunnossa oleva alus kaikkine tarpeineen.

Caselli [-e’-], Giovanni (1815-91), it.
fyysikko, fysiikan professori Firenzessä, harrasti
fysikaalisten tietojen levittämistä suureen
yleisöön. Suunnitteli n. s. pantelegrafin (ks. t.) ja
erään lajin sähkömoottoria. (V. V. K.)

Caserta [-e’r-]. 1. Provinssi Etelä-Italiassa
(v:een 1871 Terra di La vor o), 5,268 km2,
792,349 as. (1908). Maa on viljavaa ja hyvin
viljeltyä. — 2. Pääkaupunki yllämainitussa
provinssissa, n. 24 km Napolin pohjoispuolella,
35,963 as. (1906). Harjoittaa melkoista
silkki-teollisuutta. Kaupungissa on vanha, Kaarle III:n
1752 rakennuttama kuninkaallinen linna, joka
ihanine puutarhoineen ja mahtavine
akvedukti-neen on Euroopan suurimpia ja komeimpia. —
Kaupunkia nimitettiin myös C. «»oraksi,
erotukseksi n. S km:n päässä olevasta pienestä C.
vecchiasta.

Cash [kiis/ (engl., oik. „käteinen raha"),
nimitys, jota muukalaiset käyttävät Kiinassa ja
Japanissa esiintyvästä pienestä vaihtorahasta
ja pienestä painoyksiköstä. On olemassa erilaisia
e.-lajeja, joita rahansuorituksissa tavallisesti
otetaan painon mukaan. Kiinalainen c.-raha (kiin.
li) tehdään messiuginkaltaisesta seoksesta;
keskellä on nelikulmainen reikä, josta se pujotetaan
rihmalle. Japanilainen c. (sen) lyödään vista
1873 lähtien pronssista, on reiätön ja vastaa ’/im
jeniä (jen = n. 2 mk. 70 p.). (V. v. F.)

Casilinum [-li-], muinoin kaupunki Italian
Campaniassa Volturnus-joen rannalla, myöh.
rappeutunut. ks. C a p u a 1 ja 2. K.J. 17.

Casimir-Périer ks. P é r i e r.

Casiquiare 1. Cassiquiare [kasikia’re],
Orinocou 200 km pitkä purjehduskelpoinen
haarajoki, joka kuljettaa kolmannen osan sen vedestä
Amazon-virran syrjäjokeen, Rio Negroon,
muodostaen täten suurimman tunnetun
bifurkatsio-nin (ks. t.). (V. F.)

Caspari
pä’-J, Carl Paul (1814-92), norj.
(saks.) teologi, synt. juutalaisista vanhemmista
Dessaussa, kääntyi 24-vuotiaana kristinuskoon
Leipzigissä, jossa professori Fleischerin johdolla
opiskeli itämaisia kieliä, toverinaan Franz [-Delitzsch. Senjälkeen hän rupesi harjoittamaan
teologisia opintoja m. m. prof. Ilengstenbergin
oppilaana Berliinissä. Palattuaan Leipzigiin hän
elätti itseään kirjallisella työllä; sai filos.
tohtorin arvon 1842 ja teol. lisens. arvon
Königs-bergin yliopistolta 1844. Tunnustukseltaan
jyrkästi luterilaisena hän ei ottanut vastaan
viimeksimainitun unieeratun yliopiston kutsua
professoriksi. Sitävastoin hän 1847 noudatti kutsua,
joka tuli Kristiaanian yliopistolta. Jo
muutaman vuoden kuluttua hän kykeni luennoimaan
norjan kielellä ja 1857 hän nimitettiin vakina
-seksi selitysopin professoriksi. C:n vaikutus
uuden isänmaansa teologisiin rientoihin ja
kirkolliseen elämään oli mitä suurin.
Mielipiteiltään hän oli konservatiivinen ollen Vanhaa testa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0814.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free