Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cass ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1517
menttia koskevissa kriitillisissä kysymyksissä
Hengstenbergin kannalla.
Hänen tutkimusalanaan olivat itämaiset kielet
ja Vanha testamentti sekä myöhemmin
patris-tiikka. Leipzigissä ollessaan hän valmisti
arabian kieliopin („Grammatica Arabica" I-II,
1844-48), josta ilmestyi useita painoksia ja jota
käännettiin usealle kielelle. V. T:n alalta hän
julkaisi sekä saksan että norjan kielellä lukuisia
tutkielmia erittäinkin profeetoista. V. 1892
valmistunut uusi norjankielinen V. T:n käännös on
pääasiassa hänen työtään. Patristiikan alalle
hänet johti tanskalaisen Grundtvigin väite, että
apostolinen tunnustus olisi sanasta sanaan
Jeesuksen suusta saatu. Laajoissa tutkimuksissa
(esim. „Ungedruckte, unbeachtete und wenig
beachtete Quellen zur Geschichte des Taufsymbols
und der Glaubensregel" 1866-75) hän on
selvitellyt tämän symbolumin historiaa. Ar. H.
Cass [käs], Lewis (1782-1866),
pohjois-ame-riikkal. valtiomies, toimi ensin asianajajana
Ohiossa, otti 1812-13 osaa sotaan Englantia
vastaan, oli 1813-31 Michiganin kuvernöörinä
toimien menestyksellä koillisten seutujen
asuttamiseksi. 1831-36 C. oli sotaministerinä, 1836-42
Yhdysvaltain lähettiläänä Pariisissa, 1845-57
senaattorina Michiganin puolesta ja 1857-60
valtiosihteerinä. Hän kuului demokraattien
puolueeseen ja oli 1848 tämän puolueen
presidenttiehdokkaana. Orjakysymyksessä hän oli
etelävaltioiden demokraattien kannalla, mutta vastusti
etelä-valtioiden eroamista unionista. J. F.
Cassagnac [kasanja’lc]. 1. Adolphe
Gra-nier de C. (1S06-80), ransk. sanomalehtimies
ja politikko, herätti v:sta 1832
sanomalehtimie-henä huomiota häikäilemättömyydellään.
Puolusti Orleans’in sukua niin kauan kuin se oli
vallassa, mutta muuttui vista 1848 innokkaaksi
bonapartistiksi. Vv. 1852-70 C. istui
lakiasäätävässä kokouksessa. Oli „Le Pays" nimisen
lehden toimittaja, jolloin puolusti yksinvaltaisia
mielipiteitä ja tuli tunnetuksi katkerista
kynä-sodistaan, oikeusjutuistaan ja
kaksintaisteluistaan. Napoleon III:n kukistumisen jälkeen C.
perusti „L’Ordre" nimisen lehden ja otti paljon
osaa bonapartistisiin vehkeisiin. V. 1876 hän
valittiin edustajakamariin. C. on myös
kirjoittanut historiallisia teoksia, joiden esitystapa tosin
on vilkas, mutta vikana puolueellisuus ja
puutteellinen lähdetutkimus. Niistä mainittakoon:
„Histoire des classes ouvriëres et des classes
bourgeoises" (1837) ; „Histoire des causes de la
Révolution frangaise" (1850) ; „Histoire de la
chute du roi Louis-Philippe" (1875).
2. Paul Adolphe Marie Prosper
Granier de C. (s. 1843), ransk. politikko,
edellisen poika, oli isänsä jälkeen „Le Pays"
lehden toimittaja ja sekaantui sen kautta
moneen kaksintaisteluun. Joutui 1870 Sedanin
luona saksalaisten vangiksi. Palattuaan takaisin
hän toimi rohkeudella Napoleonin suvun hyväksi.
C. valittiin 1876 edustajakamariin ja herätti
huomiota sen kautta, että usein keskeytti
tasavaltalaisia puhujoita, minkä johdosta hän
monesti suljettiin pois eduskunnasta. V. 1877 C.
kehoitti julkisesti valtiokaappaukseen.
Keisarillisen prinssin kuolema (1879) ehkäisi hänen
aikeensa, jonka jälkeen C. yhä enemmän menetti
merkityksensä, vaikka koetti herättää huomiota
1518
sekä eduskunnassa että sanomalehdistössä m. m.
yllyttämällä sotaan Saksaa vastaan. C. kannatti
myös Boulanger’n (ks. t.) aikeita, jotka
kuitenkin menivät myttyyn. G. R.
Cassander [-a’n-], Georg (1512-66),
valistunut katolilainen jumaluusoppinut. Kun keisari
Ferdinand koetti saada aikaan sovintoa katolisen
ja protestanttisten uskontokuntien kesken,
kääntyi hän C:n puoleen kehoittaen tätä laatimaan
esityksen protestanttien ja katolilaisten oppien
eroavaisuuksista pitämällä silmällä niiden yhteen
sovittelemista. O. kirjoitti teoksen „Consultatio
de artieulis inter cath. et protest. controversis",
jossa koettaa osoittaa sovinnon olevan siten
saavutettavissa, että molemmin puolin palataan
apostolisen uskontunnustuksen
yksinkertaisuuteen ja sille kannalle, jolla vanhimman kirkon,
Konstantinuksesta Gregorius Suureen saakka
vaikuttaneet opettajat olivat olleet.
Yksityiskohdissaan C:n käsitys ylipäänsä on sama kuin
roomalaisen kirkon, joskaan ei toki niin jyrkkä.
Protestanteille hän tekee sen ohessa pieniä
myönnytyksiä. K. ö.
Cassano [-su,’-]. 1. C. a 1 J o n i a, kaupunki
Italiassa, Cosenzan provinssissa, Sibari-Cosenza
radan varrella, 8,706 as. (1901). Harjoittaa
viinin-, öljy- ja silkkiäispuun-viljelystä.
Rikkikyl-pyjä. — 2. 2. G. d’A d d a, kaupunki Italiassa
Milanon provinssissa, Addan varrella, 8,782 as.
(1901). Silkinkehruutehtaita. Täällä ranskalaiset
Vendömen johdolla voittivat ruhtinas Eugènin
johtamat itävaltalaiset elok. 16 p:nä 1705, ja
venäläiset ja itävaltalaiset Suvorovin johdolla
Moreau’n johtamat ranskalaiset huhtik. 27 p:nä
1799. — 3. C. d e 11 a M u r g a, kaupunki
Italiassa Barin provinssissa, 6,115 as. (1901). Lähellä
kalkkiluola, jossa on stalaktiittimuodostuksia.
Cassazione
tsiö’-J (it.), mus., suuren [-musiikkikappaleen loppu tai musiikki-illan loppunumero.
Myös ulko-ilmassa esitettävä moniosainen
soittokappale.
Cassel, Paulus (1821-92), juutalaissyntyinen
oppinut, 1855 kääntynyt evankeliseen uskoon, oli
1867-91 saarnaajana Berliinissä. C. on julkaissut
useita teoksia muinaistieteen alalta, kuten
„Geschichte der jüdischen Litteratur" (2 os.
1872-73) ; „Lehrbuch der jüd. Gesch. und
Litteratur" (1879) ; „Hebräisch-deutsches-Wörterbuch"
(1871).
Cassequere [kaskc’re], Serpa Pinton löytämä
kansa Etelä-Afrikan länsiosassa, Kubango- ja
Kuando-jokien välillä.
Cassia, kasvisuku Cæsalpiniaceæ-heimossa; n.
400 lajia kuumasta vyöhykkeestä Afrikassa,
Aasiassa, Ameriikassa ja Austraaliassa.
Yrttejä, pensaita tai puita, joilla on parilelitiset
lehdet., kauniit, usein keltaiset kukat. Palot
poikki-seinien kautta jakautuneet lokeroihin, jotka
kukin sisältävät 1 siemenen. Muutamista lajeista
saadaan rohdos sennalehdet ([olin sennce)
(ks. t.), C. occidentaliksen siemeniä käytetään
Afrikassa kahvin sijakkeena
sudaninkah-v i n nimellä, C. fistulan hedelmänmalto on
maukas ja lievästi ulostava.
Cassianus [-ä’n], Johannes (n. 360-n. 435),
luostarinperustaja ja jumaluusoppinut, kotoisin
Provencesta. C. perusti Massiliaan kaksi
luostaria, toisen munkeille, toisen nunnille, ja
kirjoitti kaksi teosta („De institutis cænobiorum"
Cass—Cassianus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
