Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cass ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1519
ja „Collationes"), joitten merkitys
munkkilai-suuden kehitykselle on huomattava.
Jälkimäisessä teoksessaan C. lausui Augustinuksen ja
Pelagiuksen oppiriidasta ajatuksia, jotka
myöhemmin leimattiin semipelagianismiksi:
nestoria-nismiakin hän käsitteli (vastustaen sitä) eräässä
myöhemmässä teoksessaan. E. ö.
Cassini
ui’-J, Giovanni Domenico
(1625-1712), it. tähtitieteilijä, tuli 1650 [-tähtitieteen professoriksi Bolognaan ja kutsuttiin
1669 Pariisin observatorin johtajaksi. Määräsi
m. m. kiertotähtien Jupiterin, Marsin ja
Venuksen pyörimisajat ja keksi Saturnuksen neljä
kuula. Sekä hänen poikansa Jacques C.
(1677-1756) että hänen pojanpoikansa César
Francois C. (1714-17S4) ja tämän poika
Jacques Dominique C. (1748-1845), olivat
kuuluisia ranskalaisia tähtitieteilijöitä. J. L-g.
Cassiodorus
dö’-J, Flavius Magnus
Aurelius C. Senator (n. 485-580), room.
oppinut, oli aina v:sta 507 alkaen tärkeissä [-valtionviroissa, sittemmin Teodorik kuninkaan
uskottuna sihteerinä ja palveli vielä tämän
seuraa-joita. V:n 540 jälkeen C. perusti maatilallensa
Kalabriaan Vivarium nimisen luostarin, pannen
munkkien erityiseksi velvollisuudeksi viljellä
kirjallisuutta ja tieteitä, sekä vetäytyi itse
luostarin hiljaisuuteen. Hänen lukuisat
virkakir-joituksensa, joista suuri joukko on koottu hänen
teokseensa „Variæ", ovat tärkeä lähde ajan
historian valaisemiseksi: omaa valtiollista kantaa
ja merkitystä C:lla nähtävästi ei ollut. Hänen
muut teoksensa ovat suurimmaksi osakseen
epäitsenäisiä kokoonpanoja muiden teosten nojalla,
niinkuin maailmanhistoria „Chronica",
ensyklopedian tapainen „Institutiones divinarum et
humanarum litterarum" ynnä hänen
uskonopilliset teoksensa. Teodorikin käskystä C. ryhtyi
kirjoittamaan „Goottien historian" (säilynyt
ainoastaan Jordaneksen tekemässä mukailussa),
jossa hän koetti osoittaa roomalaisten ja
goottien vanhastaan olleen ystäviä ja suuresti ylisti
hallitsevaa goottilaista kuningassukua.
Filosofisessa „De anima" kirjassaan C. vastustaa
materialistisia mielipiteitä ja puolustaa sielun
,.juma-lankaltaisuutta". Lämpimällä
asianharrastuksellaan C. suuresti edisti kirjallisuuden
säilyttämistä ja tieteiden harjoitusta ajan levottomissa
oloissa. C:n teos „Institutiones musicæ" on siksi
erittäin mainittava, että se on Boethiuksen
tiedonantojen rinnalla ollut tärkeimpiä vanhan
ajan musiikkitiedon välittäjiä keskiajan
teoreetikoille. A. Gr.
Cassiquiare ks. Casiquiare.
Cassius, roomal. ylimyssuvun nimi.
1. Gaius C. Longinus
gi’-J, otti osaa
Crassuksen sotaretkeen partheja vastaan, pelasti
sotajoukon jäännökset Syyriaan Carrhæn [-tappion jälkeen 53 e. Kr., liittyi Pompeiukseen 49,
mutta sopi Pharsaloksen taistelun jälkeen
Cæ-sarin kanssa, joka teki hänet prætoriksi. Pitäen
itseään syrjäytettynä C. puuhaili salaliittoa
Cæ-sarin henkeä vastaan. Cæsarin murhan
tapahduttua C. lähti Vähään-Aasiaan, kukisti
Rhodos-saaren, yhtyi Brutukseen Sardes-kaupungissa ja
marssi joukkoineen Makedoniaan. Kun C:n
sivusta Philippoin taistelussa 42 väistyi, piti
hän asiansa menetettynä sekä surmautti itsensä
palvelijallaan, vrt. Augustus ja Brutus
1520
2 ja 3. — 2. Titus Cassius Severus
1-vC-] (k. 32), tunnettu roomal. puhuja, eli
kauan maanpakolaisena Kreetassa ja
Seriphos-saarclla. E. J. II.
Cassius Dio (kreik. DiönJ Cocceianus [ ä’-]-,
kreik. historioitsija (2:sen vuosis. loppupuolella
ja 3:nnen alkup. j. Kr.), synt. Bithvnian
Ni-kaiassa; kohosi Koomassa korkeihin
valtionvirkoihin : toimi käskynhaltijana eri osissa
valtakuntaa; eli loppuikänsä kotiseudullansa.
Kirjoitti teoksen Rooman historiasta (Aineiaasta
v:feen 229 j. Kr.). Teoksen 80 kirjasta ovat
säilyneet kirjat 36-60, jotka käsittelevät vuosia
68 e. Kr.-47 j. Kr., siis Rooman historian
tärkeintä murrosaikaa. Kadonneita osia korvaavat
osaksi Io. Ksiphilinoksen poiminnoissa ja Io.
Zonaraan historian-yhteenvedossa (molemmat
12:nnelta vuosis. j. Kr.) sekä keisari
Konstan-tinos Porphyrogennetoksen teettämässä
poiminto-kokoelmassa olevat otteet. C. D:n teos on
tärkeimpiä Rooman historian tietolähteitä.
O. E. T.
Castaldi [ a’1-J, P a m f i 1 o, it. lääkäri ja
kirjanpainaja, eli 15:nnellä vuosis.; hänen
kerrotaan v:n 1456 jälkeen kokeilleen irtaimilla
kirjasimilla, minkä vuoksi moni italialainen viime
aikoihin asti on pitänyt häntä kirjapainotaidon
keksijänä ; v. 1868 hänelle tämän johdosta
pystytettiin muistopatsas hänen syntymäkaupunkiinsa
Feltreen.
Castanea ks. Kastanjapuu.
Castberg, Johan (s. 1862), norj. lakimies ja
politikko, toimi asianajajana, tuli 1906
tuomariksi, kävi 1891-92 valtion matkarahalla
Sveitsissä, Saksassa, Itävallassa ja Englannissa
tutkimassa yhteiskunnallista lainsäädäntöä,
valittiin ensi kerran 1900 Stortingiin, jossa liittyi
äärimmäiseen vasemmistoon lähestyen
sosiaalidemokraatteja. C. on v. 1903 alkuunpannun
kokoomuspolitiikan kiivas vastustaja; 1905 hän
kuului siihen vähemmistöön, joka ei hyväksynyt
Karlstadin sopimusta. 1908 hän tuli
oikeusministeriksi. </. E.
Castelar [ä’r], Emilo (1832-99). esp.
valtiomies, puhuja ja kirjailija. C. esiintyi ensin
novellistina, sitten poliittisena kirjailijana. Tuli
myöhemmin historian ja filosofian professoriksi
Madridin yliopistoon. Oli suuri tasavallan ystävä
ja agiteerasi kiihkeästi sen hyväksi. Kun hän
1865 ankarasti hyökkäsi hallitusta vastaan,
erotettiin hän virastaan, ja kun hiin 1866 oli ottanut
osaa Madridin sotilaskapinaan, pakeni hän
ulkomaille ja tuomittiin kuolemaan in
contumaciam. Myöhemmin hän palasi kotimaahan
ja sopi lopulta, tasavaltaisista vakaumuksistaan
huolimatta, kuninkaan kanssa. C:lla oli
loistavat puhelahjat, joiden vaikutus oli varmasti
suggeroiva, niinen lukuisista teoksistaan
mainittakoon: „La civilisazion en los cinco primeros
siglos del cristianismo" (2 pain., 1865),
„Historia del movimiento republicano en Europa"
(18741, „Vida de Byron" (1873). [C:n
elämäkerran on esp. kielellä kirjoittanut Sanchez
de Real (Madr., 1874) ja Gonzalez Araco:
Sando-val, „Emilio Castelar, coup d’opil sur sa vie"
’Paris, 1886) : Hannav, „Don Emilo Castelar"
(Lontoo, 1896).]
Casteljaloux
zalü’J, kaupunki [-Etelä-Ranskassa, Lot-et-Garonnen departementissa, Avancen
Cassini—Casteljaloux
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
