- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1527-1528

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Castrén ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.



1528

tyttävän ruusaat aarteet, jotka C. matkoillaan
verrattain lyhyessä ajassa kokosi, erittäin
suuressa määrässä valaisseet pohjoisen Euroopan ja
Aasian kansojen kieliä, elämää ja historiaa, sekä
voimakkaasti vieneet eteenpäin näillä aloilla
liikkuvaa tieteellistä tutkimusta. Harvan
tiedemiehen 011 suotu hankkia tieteelleen niin paljo
uusia aineksia ja luoda siihen niin runsaasti
uutta valoa kuin Cm. Sentähden hän
saavuttikin maailmanmaineen. Y. W.

3. Betty Leontine C. (1817-95), o. s.
Reuter, Pyhäjärven kirkkoherran Zakris
Castrenin puoliso, vanhemman pietistisen
herännäi-syysliikkeemme huomattavimpia ja
vaikuttavimpia naisia. Tutustui jo tyttönä liikkeen
johtajiin, tuli herätykseen llaalahdella eräissä häissä,
jossa nuoret tytöt innostuivat silloisen nuoren
ylioppilaan C. G. v. Essenin vaikuttavista
puheista ja, riistäen helyt rinnoiltaan, liittyivät
pietistiseen liikkeeseen. [„Biogr, tietoja Suomen
naisista", Hels. 1S96.]

4. Kaarle AlfredC. (1845-73),
historiantutkija, yliopp. 18Ü5, fil. kand. 1871. Hänen
kansan keskuudessa ja arkistoissa tekemänsä
keräel-mät ovat julkaistut tutkimuksina: „Muistelmia
vuosien 180S-09 sodasta" (1805), „Kertoelmia
Kajaanin läänin vaiheista vuosina 1650-1750"
(1867), „Syrjätapauksia Oulun läänissä Kustaa
III:ii sodan aikana" (1870) sekä
„Suomalaisuus 1738-vuoden valtiopäivillä" (1872). C. oli
Suomen muinaismuistoyhdistyksen perustajia
sekä sen innokkaimpia jäseniä, ollen samalla sen
ensimäinen sihteeri. K. S.

5. Jonas C. (s. "/a 1850), Zakris ja Betty
Leontine (ks. t.) C:n poika, asianajaja ja
poli-tikko; yliopp. 1869, fil. kand. 1876. lakit. kand.
1893; ottanut ylioppilasajoiltaan asti innokkaasti
osaa politiikkaan, valittiin 18S5 Piippolan
tuomiokunnan edustajaksi taloupoikaissäätyyn, jossa
hän sitten istui aina 1894:n valtiopäiville asti;
hoiti senjälkeen etupäässä laajaa
asianajoliiket-tään, oli routavuosina maasta karkoitettuna
(1903-05), ollut uuden eduskuntamme jäsen sen
perustamisesta saakka. Talonpoikaissäädyn
jäsenenä C. istui useassa valiokunnassa, m. m.
rikos-lakivaliokunnassa 1888, jolloin otti tehokkaasti
osaa uuden rikoslain aikaansaamiseen ja
puolusti pontevasti kuolemanrangaistuksen
poistamista (muuten paitsi majesteetinrikoksesta).
Uudessa eduskunnassa hän on 1907-08 ollut
suuren valiokunnan ja maatalousvaliokunnan
jäsenenä ja, 1908 v:u molemmilla valtiopäivillä,
viimemainitun puheenjohtajana, oltuansa
suurlakon jälkeen asetetun agraarikomiteankin
puheenjohtaja. Kekseliäänä väittelijänä ja
pontevana puhujana C. on hankkinut itselleen varsin
vaikuttavan aseman sekä vanhassa että uudessa
eduskunnassamme ja on ollut nuorsuomalaisen
eli perustuslaillis-suomenmielisen puolueen
huo-matuimpia miehiä. — V. 1887 hän julkaisi
lentokirjasen. „Mikä on oikea ohjelma
suomalaisuuden asiassa?"

6. Robert C. (1851-83), kirjailija, M. A.
C:n poika, yliopp. 1868, fil. kand. 1873 ja molemp.
oik. kand. 1879. C. oli useissa valtion komiteoissa
sihteerinä sekä kerran Uudenkaarlepyyn
edusta-jaua (1882). Samana vuonna hänestä tuli
„Helsingfors Dagbladin" päätoimittaja, nänen virkeä
toimintakalunsa osoittautui m. m. „Finsk tid-

1524

skriftin" (1876) sekä erään poliitillis-kirjallisen
seuran perustamisessa (1879), josta seuraavana
vuotena läksi liberaalisen puolueen (ks. t.)
ohjelma. C.n julkaisuista mainittakoon kuvaus
Matias Caloniuksesta (1876), „Finska
deputatio-nen 1808-09" (1879) sekä „Skildringar ur
Fin-lands nyare historia" (1882). K. S.

7. K a a r 1 o C. (s. 1860), asianajaja,
pankinjohtaja, senaattori; yliopp. 1879, fil. kand. 1883,
lakit. kand. 1887; „Morgonbladef’in vast.
toimittajana 1884; perusti yhdessä tuom. F. E.
Snellmanin kanssa Castrén & Snellmanin
asianajotoimiston. jonka osakkaana oli v.een 1897;
K.-O.-Pankin johtokunnan jäsen 1898-1904;
Suomi-yhtiön johtajana v. 1906; oli
porvaris-säädyn jäsen (Tornion edustajana) 1894:n ja
(Haminan edustajana) 1905-06:n valtiopäivillä;
kutsuttiin 1900 senaatin talousosaston jäseneksi,
jona aluksi oli siviilitoimituskunnan
apulaispäällikkö, sittemmin, v:sta 1908, saman
toimituskunnan päällikkö; erosi perustuslaki-konfliktin
johdosta 1909 huhtikuussa senaattorinvirasta.

8. Zachris C. (s. 1868), M. A. C:n
veljenpoika, filosofiantutkija ja kirjailija, yliopp. 1886,
fil. kand. 1891, fil. Iis. 1899; v:sta 1903
käytännöllisen filosofian dosentti: tutkinut etupäässä
filosofista siveysoppia ja uskonnonfilosofiaa ja on
ottanut kirjailijana osaa usean, tieteellistä
alaansa koskettelevan yhteiskunnallisen
kysymyksen pohtimiseen; v:sta 1899 „Suomen
nuorison liiton" toimikunnan puheenjohtaja, vuosina
1907-0S uskonnonvapauskomitean jäsen; valittiin
1909 nuorsuomal. puolueen ehdokkaana
eduskunnan jäseneksi. Julkaissut m. m.:
„Uskonnonfilosofian käsitteestä ja metodista" I (1899). II
(1903), „Johan Henrik Pestalozzi" (1900), sekä
useita tutkielmia „Valvojassa" (m. m. „Vapaan
uskonnon aseina Hollannissa" ja „Herbert
Spencer", 1898), jonka toimitukseen on kuulunut
v:sta 1894 (1906-08 päätoimittajana).

Castriota, Georg ks. Skanderbeg.

Castro, C i p r i a n o (s. 1863), venetsuelalainen
valtiomies, presidentti. Ileinäk. 1899 tämä
alhaisesta säädystä lähtenyt mies pani toimeen
kapinan Venetsuelan hallitusta vastaan. Yhä
kasvavan joukon johtajana hän marssi pääkaupunkia.
Caräcasta kohti, syöksi presidentti Andraden
hallituksesta ja huudatti itsensä seuraavana
vuonna väliaikaiseksi presidentiksi ja 1901
presidentiksi. C. on useita kertoja saanut taistella
kapinoita vastaan, jotka hänen on onnistunut
tukahduttaa ainoastaan julmuudella ja
lahjomisilla. Hänen röyhkeä ja häikäilemätön
esiintymisensä on useita kertoja aiheuttanut ristiriitoja
ulkovaltojen, viimeksi Hollannin kanssa.
Syös-tiin vallasta vuoden 1908 lopulla. E. il-a.

Castro, Guillén de Castro y Bellvis
(1569-1631), esp. näytelmSnkir joitta ja. V. 1602
hän muutti Madridiin, missä Lope de Vega oli
luonut kansallisen näyttämön. C:a suosivat täällä
Napolin varakuningas sekä Ossunan ja
Olivare-zin herttuat. Mutta hänen seikkailumainen ja
itsepäinen luonteensa vieroitti hänestä ylhäisien
suosion, hän joutui taloudelliseen ahdinkoon ja
Itänen sanotaan kuolleen kurjuudessa.
Dramatik-kona hän kuuluu Lopen kouluun. Kuten Lope
hänkin koetti tyydyttää kansallismakua mitä
tulee aiheiden valintaan ja suosittujen
kansan-romanssien käyttämiseen. Se näytelmä, joka

Castillo—Castrén

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0820.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free