- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1531-1532

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Castro ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1531

Catha edulis—Cato

1532

departementissa, Scheiden syrjäjoen Sellen ja
pohjoisen radan varrella, 10,341 as. (1901).
Kaupungissa on „collège" ja renessanssiaikuinen
raatihuone. Harjoittaa villa-, puuvilla- ja
silkkikankaitten, sokerin ja öljyn valmistusta.
— Saanut historiallisen merkityksen sen
rauhan johdosta, joka täällä solmittiin huhtikuun
2 ja 3 p:nä 1559 toisaalta Ranskan, toisaalta
Englannin, Savoijin ja Espanjan välillä.

rv. u. f.)

Catha edulis, Abessiinian teepensas,
G’eiasfraceee-heimoon kuuluva pensas, kotoisin
Itä-Afrikasta ja Etelä-Arabiasta. Lehdet n. 5 cm
pituisia, suikeita, nahkeita; pienet valkeat kukat
lehtihangoissa. Lehtiä pureksitaan samoin kuin
cocalehtiä (ks. Kokaiini), niistä keitetty tee
on jonkunverran kiihottavaa.

Cathelineau [katlinö’], Jacques (1759-93),
kuningasmielisten johtajia Vendéen
maakunnassa. Vallankumouksen alkaessa köyhänä
ajurina, jolla oli suuri perhe elätettävänä, C. ryhtyi
keväällä 1793 innokkaasti puolustamaan
„valtaistuinta ja alttaria" kansalliskonventtia vastaan.
Hän sai pari voittoa, mutta haavoittui
kuolet-tavasti hyökkäyksessä Nantes’in kaupunkia
vastaan 29 p:nä kesäk. s. v. G. H.

Catilina [-li’-], Lucius Sergius (108-62
e. Kr.), polveutui vanhasta roomal. ylimys
suvusta, joka tasavallan loppuaikoina oli
vajonnut köyhyyteen. Aina nuoruudestaan alkaen C.
vietti hurjaa irstailevaa elämää samanmielisten
seurassa eikä kammonut mitään keinoja tai
rikoksia vallanhimonsa ja nautinnonhalunsa
tyydyttämiseksi. C. otti innokkaasti osaa Sullan
toimeenpanemiin kansalaismurhiin ja
proskript-sioneihin, tuli prætoriksi 68 e. Kr. sekä hoiti
seuraavan vuoden Afrikan maakuntaa. Sitten
C. eri kertoja koetti päästä konsuliksi myös
salaliittojen avulla, viimeiseksi 63, mutta ei päässyt
pyrkimystensä perille, etenkin Ciceron (ks. t.)
valppauden johdosta. Kuu C. laillista tietä ei
päässyt konsulintoimeen eikä siten korkeimpaan
valtaan, päätti hän aseellisella taistelulla ja
vallankumouksella itselleen kavaltaa valtion
johdon. Mutta Cicero hankki itselleen tarkat tiedot
kaikista hänen toimistaan sekä ilmoitti
senaatissa, mitä hän oli kuullut. Kun C. marrask. 8
p:nii 63 saapui senaatinkokoukseen, ryhtyi Cicero
puhumaan, paljasti salaliiton kaikki hankkeet
sekä kehoitti C:aa poistumaan Roomasta.
Raivostuneena C. lähti kokouksesta sekä matkasi
heti seuraavana yönä kaupungista puoluelaisensa
Gaius Manliuksen Fæsulæn kaupunkiin
sijoittamaan leiriin. Silloin senaatti julisti heidät
molemmat valtion vihollisiksi sekä antoi konsulien
ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin heitä
vastaan. Kun C:n Roomaan jääneet rikostoverit
kääntyivät gallialaisen heimon, allobrogien,
lähettiläiden puoleen saadakseen heiltä aseellista
kannatusta, tulivat heidän salaiset neuvottelunsa
ilmi ja salaliiton päämiehet vangittiin ja
rangaistiin senaatin päätöksen mukaan kuolemalla
joulukuun 5 p:nil. Seuraavan vuoden alussa 62
C. eli pakoitettu ryhtymään taisteluun valtion
sotajoukon kanssa Etruriassa Pistorian luona
(nyk. Pistoja). Tässä taistelussa C. ja
useimmat seuralaisensa kaatuivat. [Sallustius, [-„Bel]um-] {+„Bel-
]um+} Catilina:"; Jolin, „Die Entstehungsgeschichte
dei Catilinarischen Verschwörung" (Leipzig

1876); G. Bang, „Catilina" 1902; G. Boissier,
„La eonjuration de C." (Par. 1905).] K. J. H.

Catillus
i’-J (Kettil), Suomen piispa [-1266-86, oli syntyperältään ruotsalainen
Länsigöötan-n.aalta ja ollut Valdemar kuninkaan kanslerina.
Huomattavin tapaus hänen piispanajaltaan on
varsinaisen tuomiokapitulin perustaminen
Suomeen, Räntämäelle, mikä lienee tapahtunut
1276. K. G.

Catinat [-nä’], Nicolas (1637-1712), ransk.
marski, oli ensin asianajajana, meni sitten
sotapalvelukseen ja kunnostautui Ludvik XIV:n
sodissa, varsinkin Pfalzin perintösodassa, jolloin
hän 1690 voitti Savoijin herttuan Staffardan
luona (18 p. kesäk.). Espanjan perimyssodan
alkaessa 1701 annettiin C:lle italialaisen armeian
ylin johto, mutta hänet voitti prinssi Eugen
Savoijilainen Carpin luona s. v., jonka jälkeen
hän menetti tämän päällikkyyden.
Vaatimattomuutensa ja suoran käytöksensä tähden C. oli
kansan ja sotajoukon rakastama, mutta hovissa
vähemmän suosittu. Hänen muistelmansa
ilmestyivät Pariisissa 1819. G. K.

Catingas.
kasvi-muant., niiden
Brasilian ylängön

savannimetsien
nimitys, joiden
lehdet varisevat
kuivaksi
vuoden-ajaksi. Luonteenomaisia kasveja
ovat muutamat
palmut (MaurHia,
CocosJ,
villa-puu ( Chorisia
ventricosa), jolla
on tynnyrimäiscsti
pullistunut runko,
kaktukset,
orchi-daceit, nyctaginia-ceit ja suuri joukko bromeliaceita.

Catiin [kaliin], George (1796-1872), amer.
kansatieteilijä ja taidemaalari, kotoisin
Pensyl-vauiasta, tutki 1832-40 Pohjois-Ameriikan
intiaaniheimoja, oleskeli senjälkeen 8 v.
Euroopassa sekä matkusteli 1852-55 laajalti
Pohjois-ja Etelä-Ameriikassa. Hänen runsaasti
kuvitetuista teoksistaan ovat tunnetuimmat: „Letters
and nötes on the manners, customs and
condi-tions of the north american indians" (1841),
„Life amongst the indians" (uusi pain. 1889),
„Last rambles in the Rocky Mountains and
Andes" (1867, uusi pain. 1877). Hänen matkoilla
piirtämänsä, kansatieteellisesti ylen tärkeät
kuvat säilytetään Washingtonin kansallismuseossa.

V. v. F.

Cato. 1. Marcus Porcius C. (234-149
e. Kr.) (myöh. saanut liikanimet Maior 1.
P riscu s ja Censorius), kuuluisa roomal.
valtiomies ja kirjailija, syntyisin Tusculumista.
Elettyään lapsuutensa ja nuoruutensa
maaseudulla C. astui 217 sotapalvelukseen sekä otti
m m. osaa Tarentumin valloitukseen 209.
Antautui sitten valtiolliseen elämään, tuli lopuksi
kousuliksi 195 sekä hoiti prokonsulina
nispa-niaa, missä hän omien sanojensa mukaan
valloitti useampia kaupungeita kuin hän siellä
oleskeli päiviä. Myötävaikutti Syyrian kuninkaan

Catingas-metsä Pohjuis-Brasiliassa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0822.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free