Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cato ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1535
Cauca—Caus
1536
seen, vaan eleli enimmäkseen Roomassa
huoletonta, nautintorikasta elämää; toisinaan hän
myös oleskeli maatalossaan ihanin säkein
ylis-tclemällään, Garda-järveen pistävällä Sirmion
niemellä. Syvimmin vaikutti runoilijan
kehitykseen ja tuotantoon hänen rakkaussuhteensa
erääseen ylhäiseen naiseen, jonka C.
runoelmissaan mainitsee Lesbian salanimellä. Tämä
lienee ollut erään Quintus Metellus Celerin yhtä
lahjakas ja kaunis kuin siveetön puoliso 0 1
o-d i a, joka kietoi C:n itseensä usean vuoden
ajaksi. Sittenkuin tämä suhde Lesbian
uskottomuuden tähden oli särkynyt, matkasi C.
pro-prætori Memmiuksen seurassa Vähään-Aasiaan
57. Viimeisen elinaikansa C. lienee viettänyt
kotiseudullaan. Tallella on kokoelma lyyrillisiä
ja elegisiä runoelmia sekä epigrammeja,
kaikkiaan 116. Näistä muutamat ovat
aleksandrialaiseen tyyliin sepitettyjä tuotteita, niink.
„Bere-niken suortuva", 2 häälaulua ja „Peleuksen ja
Tlietiksen häät", muutamat hänen omista
elämänkokemuksistaan ja mielialoistaan sukeutuneita
pikkurunoja, joissa hänen tulinen mielensävynsii
ilmenee, jotkut taasen ovat leikillisiä
pikkukir-jeitä ystäville tai katkeria hyökkäyksiä
vihamiehiä — yksin Ca?sariakin — vastaan.
Suurinta mielenkiintoa herättävät C:n suhdetta
Les-biaan koskettelevat runot, niissä kun saatamme
seurata runoilijan kaikkia mielialoja alkavasta
lemmestä täydelliseen rakkaudenonneen ja
edelleen kaihonsekaiseen ylenkatseeseen. Varsinkin
näitten runoelmain lämmin tunne,
teeskentelemätön tuoreus ja miellyttävä esitys asettavat
C:n roomal. lyyrikkojen ensi riviin ja tekevät
hänet suurten kreikkalaisten mestarien
vertaiseksi. Myös hänen kielensä on selvää ja
yksinkertaista ja moninaisten runomittain käyttö
varma ja taiteellinen. — C:n runoja ovat
julkaisseet M. Haupt ja J. Vallien (Leipzig),
Bührens (Leipzig), Sehwabe(Berl.), Postgate(Lond.),
Owen (Lond.), Benoist ja Thomas (Paris) y. m.
[Kibbeck, „C. Valerius Catullus, eine litt,
historische Skizze" (Kiel 1863) ; Couat, „Etüde sur
Catulle" (Paris 1875).] K. J. D.
Cauca. 1. Magdalena-joen syrjä- t.
kaksois-joki, alkaa Columbian Andein keskiseltä jonolta,
Pan de Azucar tulivuoresta länteen, 3,950 m. yi.
merenp. ja 4 km Magdalenan liihdepaikoilta,
virtaa pohjoista kohti Andein läntistä
pitkittäis-laaksoa myöten ja yhtyy Magdalenaan lähellä
Tacaloaa n. 880 km päässä liihdepaikoiltaan.
Laivakululle C. on sopiva alijuoksussaan
Cfice-rekseen, osittain aina Antioquiaan saakka ja
yläjuoksussaan Popayftnin ja Cartagon välillä.
— 2. Columbian läntisin departementti; käsittää
rantaseudun Panamasta Equadorin rajalle saakka,
territoreineen 666,800 km’, n. 800,000 as. (1902).
Läntisin osa on epäterveellistä ja harvaan
asuttua (neekereitii, cunas-, chocoes- ja
noanamas-intiaaneja). Tiheästi asuttua on sen sijaan
itäosa ja varsinkin C.-joen kauneudestaan kuulu,
hedelmällinen ja mineraaleista rikas laakso.
Tärkeitä tuotteita ovat kulta, kupari, sinkki ja
suola. Pääkaupunki Popaylin sijaitsee C:n
yläjuoksun varrella, 1,741 m yi. merenp. V. v. F.
Cauchy [kosi’J, Augustin Louis
(1789-1857), ransk. matemaatikko, tuli jo 1816
akatemian jäseneksi ja myöhemmin ftcole
polytech-niqucn opettajaksi. Heinäkuun vallankumouksen
jälkeen hän ensin oleskeli ulkomailla, mutta
palasi takaisin jesuiittain opettajana, 1848
hänestä tuli matemaattisen tähtitieteen professori.
Hän on determinanttiteorian varsinainen
perustaja ja on antanut tärkeitä lisiä valon
aaltoteo-iiaan ja korkeamman matematiikan sarjaoppiin.
V. V. K.
Caucus [koukoz] (engl.). nimitys, jota
käytetään valtiollisista puoluekokouksista, joissa
puoluepolitiikka määrätään, ja valitsijain
kokouksista, joissa ehdokkaan määrää useasti pieni
ryhmäkunta. Sana, jonka johto on epätietoinen,
on kotoisin Pohjois-Ameriikasta ; sittemmin sitä
on käytetty myöskin Englannin
puoluejärjes-töistä.
Cauda (lat.). häntä. C. cquina, „hevonhäntä",
selkäytimen alimmasta osastosta lähtevä kimppu
paksuja hermoja. C. pancreatis, haiman
suippeneva vasen pää.
Caudium, muinoin kaupunki Samniumissa
(nyk. M o n t e s a r c h i o. lounaassa
Beneven-tosta), jonka läheisyydessä C:in solat (Furrulæ
CuvdinæJ, missä samniumilaiset 321 e. Kr.
pakoittivat saartamansa roomal. sotajoukon
antautumaan ja häpeällisesti kulkemaan ikeen
alitse. K. J. H.
Caulaincourt [knlSkü’r], Armand
Augustin Louis de (1772-1827), kreivi,
Vi-c-enzan herttua, ransk. sotilas ja valtiomies, astui
1787 sotapalvelukseen, kohoten Napoleonin aikana
kenraaliksi ja Vicenzan herttuaksi 1805.
Ajti-tanttiua ja tallimestarina C. kuului keisarin
lähimpään seurueeseen. Vv. 1807-11 hän oli
lähettiläänä Pietarissa, missä virassa osoitti
suurta taitoa, mutta ei kuitenkaan voinut estää
v:n 1812 sotaa puhkeamasta. C. seurasi tällä
retkellä Napoleonia. V. 1813 hän hoiti
kirjeenvaihtoa ulkovaltain kanssa ja tuli sam. v.
ulkoasiain ministeriksi. Puolusti Napoleonia
viimeiseen saakka ja sai aikaan, että hänelle
annettiin Elban-saari ruhtinaskunnaksi. „Sadan
päivän" aikana C. oli jälleen ulkoasiain
ministerinä. Ludvik XVITT:n aikaan hän menetti
päärinarvonsa ja joutui muutenkin vainon
alaiseksi. Hänen muistelmansa ilmestyivät 1837-40
(„Souvenirs du duc de Vicence"). O. It.
Caumont fkomö’J, Arcisse de (1802-73),
ransk. muinaistutkija, on varsinkin tutkinut
Ranskan historiallisia muistomerkkejä ja
suuresti edistänyt maansa kansallista arkeologiaa:
perusti 1831 seuran „La soeiétf francaise
d’archfo-logie pour la conservation des monuments
natio-r.nux", joka on vuosittain pitänyt kongresseja
ja jonka „Bulletin monumentnVia C. toimitti
v:een 1872: hänen julkaisuistaan mainittakoon:
„Cours d’nntiquites monumentales" (1831-43).
joka käsittelee keskiaikaisia muistomerkkejä:
..Ahécédaire ou rudiments d’archfologie" (1850),
klassillisena pidetty teos.
Caus [kös] 1. Cauls, Salomon de
(1576-1630), ransk. insinööri, kirjoitti 1615 kirjan
..Les raisons des forces mouvantes", jossa liän
selittää miten vettä voidaan höyrynvoimalla
nostaa. Tämän kirjoituksen perusteella
ranskalaiset ovat ilman asiallista perustetta koettaneet
anastaa kunnian höyrykoneen keksimisestä
Ranskalle. Tarulta, joka kertoo, ettii Richelieu sulki
Causin mielenvikaisena Bicelren
sairashuoneeseen ja että hiin siellä kuoli, puuttuu historioi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
