Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Causa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1537
linen pohja. (A. Munch in murhenäytelmä
„Salomon (le Caus"). ’ (V. V-la.)
Causa (lat.), peruste, syy, oikeusjuttu. C.
c o g n i t a, sittenkuin asia on tutkittu. C. e f f
i-c i e n s, vaikuttava syy. C. i n c o g n i t a, asiaa
tutkimatta. C. p r i n c i p a 1 i s, pääsyy. C a
u-s æ c o g n i t i o, tuomarin asiassa toimittama
tutkimus.
Cause célèbre [köz selv’br] (ransk.),
merkillinen oikeustapaus, huomiota herättävä tapaus,
vars. oikeusjuttu.
Causerie [kozrl’] (ransk.) ks. K o s e r i a.
Causses, Plateau x des [plato’ de kos],
Etelä-Ranskassa, Sevennien länsipuolella,
Avey-ron’in ja Lozèren departementeissa olevien
ylä-tasankojen nimitys. Ne ovat muodostuneet
vaakasuorissa kerroksissa olevasta jura-kalkista
ja ovat karstimaiden kaltaisia kuivine
pinta-kerroksineen, doliineineen, maanalaisine jokineen
ja rotkoineen. Kasvullisuus on köyhää.
Harvassa asuva väestö elää pääasiallisesti
lampaanhoidolla valmistaen kuuluisaa Roquefort-juustoa.
Ylätasaugoista, joiden keskikorkeus on 900 m
ja joita 200-300 m syvyisiin rotkoihin
kaivautuneet joet erottavat toisistaan, mainittakoon
C. M é j"e a n (400 km2), C. n o i r, C. de L a
r-z a c ja C. d e S a u v e t e r r e. V. v. F.
Caustica ks. C a u s t i c u m.
Causticum, mon. caustica (lat., < kreik.
kaustiko’n = syövyttävä), syövytysaine. C. 1
u-u a r e, helvetinkivi. C. a n t i m o n i a 1 e,
anti-monikloridi.
Cauterets [kotrc’], kylpypaikka Ranskassa,
IIautes-Pyrenées’n departementissa, 925 m yi.
merenp., 1,594 as. (1901). 24 rikkilähdettä
(24°-56°; 1.6 milj. 1. päivässä), joiden vettä käytetään
varsinkin reumatismin parantamiseen.
Cauterium, mon. cauteria [-&-] (lat., <
kreik. kavtc’rion = polttorauta), syövytysaine,
jonka avulla poltetaan pois joku sairas
ruumiinosa ja sairaloinen muodostuma. Käytettiin
ennenvanhaan verenvuodon ehkäisykeinona.
Cauvès [kove’s], Paul (s. 1843), ransk.
oikeus-historioitsija ja taloustieteilijä, v:sta 1873
professorina Pariisissa, jossa ensin esitti
taloustiedettä ja v:sta 1S82 Ranskan oikeushistoriaa:
kirjoittanut m. m. teoksen „Cours d’eeonomie
politique" (1879-80), jossa esiintyvä
käsityskanta tuntuvasti poikkeaa Ranskan
vapaamielisen koulukunnan kannasta ja lähestyy Saksan
historiallisen koulukunnan mielipiteitä;
julkaisee Charles Giden y. m. kanssa aikakauskirjaa
„Revue d’economie politique". J. F.
Cauvin fkovä’] ks. Calvin.
Cavaignac [-venja’k]. 1. Louis Eugène
C„ ransk. kenraali (1802-57). Isänsä oli
konven-tin jäsen Jean Baptiste C. (1762-1829). Poika C.
•otti osaa Kreikan-retkeen, ja saavutti kunniaa
varsinkin Algeriassa 1832. V. 1848 helmikuun
vallankumouksen jälkeen C. nimitettiin Algerian
kenraalikuvernööriksi. Sam. v. hän palasi
Ranskaan, tuli töukok. 15 p:n kapinavrityksen
jälkeen sotaministeriksi ja sai kesäkuun-kapinan
aikana 23 p:nä sotilasdiktatuurin, jonka
kansalliskokous hänelle yksimielisesti antoi. C.
kukisti nelipäiväisessä ankarassa taistelussa
kapinalliset. Hän luopui nyt virastaan, mutta
kansalliskokous nimitti hänet uudestaan toistaiseksi
toimeenpanovallan johtajaksi. C. palautti nyt
49. Painettu »/1009.
1538
rauhan ja järjestyksen koko Ranskassa.
Tasavallan presidentin vaalissa 10 p. jouluk. sam. v.
C. kuitenkin sai vain 1 7a miljoonaa ääntä ja
prinssi Louis Napoleon valittiin 5 7a miljoonalla.
C. luopui nyt toimestaan. Hän kuului edelleen
maltillisiin tasavaltalaisiin, mutta pysyi 1851
vuoden valtiokaappauksen jälkeen erillään
julkisesta elämästä. G. R.
2. Jacques Marie Eugène Godefroy
C. (1S53-1905), edellisen poika, ransk. politikko,
valittiin 1S82 edustajakamariin, oli meriasiain
ministerinä Bourgeois’n ministeristössä 1892 ja
1895-96. Ollessaan 1898 sotaministerinä
Bris-son’in ministeristössä hän vastusti kiivaasti
Drcyfusin jutun tarkastusta ollen pakoitettu
luopumaan, kun yliesikunnassa tehdyt väärennykset
paljastettiin. Kuului sittemmin natsioualistien
puolueeseen. C. oli myöskin etevä kirjailija.
Hänen teoksistaan ovat erityisesti huomattavat
eräät Preussin historiaa käsittelevät julkaisut;
niistä mainittakoon: „La formation de la Prusse
contemporaine" (1891-98).
Cavaillé-Coll [kavaje’kol], A r i s t i d e
(1811-99), ransk. urkujenrakentaja ja maailmankuulun
urkutehtaan perustaja; sai aikaan alallansa
tärkeitä uudistuksia ja julkaisi niitä koskevia
kirjoitelmia. I. K.
Cavalcanti [-a’n-]. Guido (n. 1255-1300), it.
runoilija. C. oli Danten läheinen ystävä, jolle
D. omisti teoksensa „Vita nuova". Hän oli myös
lähinnä Dantea uuden firenzeläisen koulun etevin
runoilija. C. otti niin innokkaasti osaa erääseen
sisäiseen sotaan, että hänet ajettiin joksikin
aikaa maanpakoon epäterveelliseen Sarzanaan,
missä hän sai sen vaarallisen kuumetaudin, joka
sittemmin teki hänestä lopun. Hänen
sonettinsa, balladinsa ja canzonensa ovat parhaasta
päästä syväaatteisia ja tuntehikkaan hienoja.
C. on kirjoittanut filosofisen ja perin
kaavamaisesti järkeilevän canzonen rakkauden
luonteesta, nimeltä „Donna mi priega". Se on
kovin himmeä ja on antanut aihetta
monenlaisiin selittelyihin. Aikalaistensa keskuudessa C.
kävi epikurolaisesta, mikä tiesi ateistia.
[Er-cole, „Guido Cavalcanti e le sue rime" (Livorno,
1S85) : Goldschmidt, Bei den italienischen
Lyrikern des 13 Jahrhunderts" (Bresl.. 1889) ;
Sal-vadori, „La poesia giovanile di Guido
Cavalcanti" (Itooma, 1895).] •/. TT-l.
Cavalier [-UC], Jean (n. 1081-1740),
kami-sardipäällikkö. ks. Kamisardit.
Cavaliere servente [-ë1- -e’n ], „seurana oleva
kavaljeeri" I. naineen naisen rakastaja tai
miespuolinen ystävä.
Cavaliere [-C-], Emilio del (1550-1602). it.
säveltäjä, roomalaista aatelissukua, ensimäisiä
ooppera- ja oratorityylin yrittäjiä, mahdollisesti
n. s. ,,kenraalibasso"-säestyksen keksijä.
Fernando di Medic-i kutsui hänet Firenzeen
yleiseksi taidetarkastajaksi. I. K.
Cavalieri [-c’-], Bonaventura (1598-1647),
it. matemaatikko ja tähtitieteilijä, lausui m. m.
väitteen, että viiva on kokoonpantu äärettömän
monesta pisteestä, pinta äärettömän monesta
viivasta ja kappale äärettömän monesta pinnasta,
joka väite johti hyvin kiivaisiin riitoihin. C. oli
kuollessaan matematiikan professorina
Bolognassa. ■/. L-g.
Cavalleria [-V-] (it.), ritarillisuus. — C. r u s-
Causa—Cavalleria
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
