- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1539-1540

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Causa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1539

Cavalli—Cavour

1540

ticana („Talonpoikaisritarillisuus"), eräs
Mas-cagni’n ooppera.

Cavalli
va’J, F r a n c e s c o (oik. Pier [-Francesco Caletti-Bruni) (1599 t. 1600-76), it.
oopperansäveltäjä, urkuri ja kirkkosäveltäjä;
eldi Venetsiassa Markuskirkon kuorolaulajana,
sitten urkurina ja vihdoin kapellimestarina. C.
oli Monteverden oppilas ja saavutti oopperoillaan
(luvultaan 42) eurooppalaisen maineen; hänen
säveltämänsä ooppera „Serse" (Kserkses)
esitettiin Ludvik XIV:n hääjuhlassa (1660). I. E.

Cavallin [-V-], Kristian (1831-90), kreikan
kieleu professori Lundin yliopistossa v:sta 1875.
C. oli erittäin harras opettaja ja alallaan etevä
tutkija. Oli alkuaan latinan tutkija, mutta
omisti sitten harrastuksensa kreikan kielelle
(„Grekisk syntax", 1879 ja 1887, „Euripides’
Iphigenia i Tauris", 1833 y. m.). Enimmin
tunnetuksi C. on tullut sanakirjoillaan, joita on
käytetty myös Suomessa („Latinskt lexicon", 1871,
„Svensk-latinsk ordbok", 1875-76 ja „Latinskt
skollexieon", 1885). [J. Paulson, Ny svensk
tid-skrift (1890).] E. ,J. 77.

Cavallo [-1ia’-] (it., oik. „hevonen") eräiden
ennen käytettyjen italialaisten vaihtorahojen
nimi; leimassa hevosen kuva.

Cavallotti [-o’-], Felice (1842-98), it.
runoilija ja kirjailija, kirjoitti jo nuorukaisena
runoja saksalaisia vastaan, julkaisi 1860-luvun
alussa kirjasen - „Germania e Italia" ja otti
omaistensa tietämättä Garibaldi’n johtamana
solaan osaa. Senjälkeen hän useissa lehdissä
vastusti hallitusta, tuomittiin moneen kertaan
vankeuteen ja veti niskoilleen usean
kaksintaistelun. Ollessaan odustajakamarin jäsenenä hän
usein toimeenpani myrskyisiä kohtauksia. C:n
poliittiset runot otettiin takavarikkoon. V:sta
1871 hän kääntyi draaman alalle. Hänen
näytelmänsä „Pezzenti" herätti Milanossa suurta
huomiota; tätä seurasi m. m. näytelmä „Alcibiade"
(1874), jota hän eräässä lentokirjasessa
loistavasti puolusti arvostelijoitaan vastaan.
Hie-nr.ja ovat hänen näytelmänsä „II cantico dei
cantici" (1882; 21 painos 1892) ja „La figlia di
Jefte". C. oli idealisti ja vastusti naturalismia.
Hänen lyriikkansa on jalotyylinen, rikas
ajatuksista ja kuvista. Eräs hänen
runokokoelmistaan on nimeltään „Anticagnie" (1879). C.
kuoli kaksintaistelussa. — C:n kootut teokset
ilmestyivät 8:na nidoksena Milanossa (1881-88).
[De Mohr, „Feiice C„ La vita e le opere" [-(Milano).]-] {+(Mi-
lano).]+} J. B-l.

Cavatina /-«’-/, it., pienehkö, lyyrillinen,
yksinkertainen aaria, tavall. ilman kahtiajakoa sekä
ilman koloratuuria ja melismoja. vrt. Aaria.

Cavea (lat.), katsojain paikka, katsomo
roomal. teatterissa, amfiteatterissa ja sirkuksessa.

Caveant consules (lat.), oikeastaan V i
denn t consules (ks. t.).

Cave canem (lat. = „varo koiraa"), kirjoitus
muinaisroomalaisten talojen ovessa tai
kynnyksessä, sen takana olevan kahlekoiran
ilmoittamiseksi.

Cavén, Kustaa Matinpoika (1747-1829),
valtiopäiväin ies, rusthollarin poika Perttelistä.
V. 1800 Kustaa C. eli Mikkola oli
talonpoikais-siiiidyn edusmiehenä Norrköpingin valtiopäivillä.
A’ 180S hän kävi Suomen lähetystön jäsenenä
Pietarissa, ensin vastusteltuaan lähtöä, koska

piti lähetystön toimintaa perustuslain
vastaisena. " A. R. C.

Cavendish [kävndis], vanha kuuluisa engl.
aatelissuku, jonka päämies 1694 korotettiin
De-vonshiren herttuaksi ja Hartingtonin
markiisiksi. 1. Henry C. (1731-1810), engl. kemisti ja
fyysikko. C. on julkaissut useitä tärkeitä
kaasumaisten aineitten kokoomusta käsitteleviä
tutkimuksia. Häntä pidetään kaasukemian
varsinaisena perustajana. 18:nnen vuosis. keskivaiheille
asti pidettiin itsenäisiäkin kaasuja vain
tavallisena ilmana, johon oli sekoittunut muita aineita.
C. näytti, että vety ja hiilidioksidi (hiilihappo)
ovat itsenäisiä kaasuja; samoin hän osoitti, että
vesi on vedyn ja hapen kem. yhdistys, että ilma
on mekaaninen seos hapesta ja typestä sekä että
typpi ja happi suorastaan saattavat yhtyä
keskenään. Huolimatta siitä, että C:n työt suuresti
ovat vaikuttaneet llogistonteorian (ks. t.)
kukistumiseen, hän oli itse tämän teorian innokas
kannattaja. (W. B.)

2. Spencer C o m p t o n C., Devonshiren
herttua ks. Devonshire.

Caverna [e’-] (lat.), lokero, kolo, eritoten
keuhkoissa, joissa sellainen voi syntyä
henki-torven tai sen haarojen laajentumisesta tahi
keuhkojen kudoksen hajautumisesta esim.
tuberkuloosissa ja keuhkomädässä 1. kuoliossa.

M. O-B.

Cavia ks. Mars u.

Cavicornia, onttosarviset (märehtijät).
ks. Märehtijät.

Cavling, Henrik (s. 1858), tansk.
sanomalehtimies ja kirjailija, tuli v. 1905 Edvard
Bran-desin jälkeen ,,Politiken"in päätoimittajaksi,
oltuaan siinä kauan aputoimittajana. Yleisesti
tunnettuja pohjoismaissa ovat hänen
viehättävästi kirjoitetut kuvauksensa: „Fra Amerika"
(1897), „Paris" (1S99), „Osten" (1901),
„London" (1904).

Cavos, Catterino (1776-1840), it.
ooppera-säveltäjä, joka nuorena joutui Venäjälle ja jonka
työ sitten tuli Venäjän musiikkielämään suuresti
vaikuttamaan. Nimitettiin 1799 keisarillisen
teatterin kapellimestariksi Pietariin; sävelsi
siellä ensin italialaisia ja ranskalaisia
oopperoita, mutta v:sta 1805 alkaen myös venäläisiä.
Hän käytti tekstinään kansallisia aiheita ollen
ensimäinen, joka sovellutti teoksiinsa myös
venäläisiä kansansävelmiä. Kuuluisin hänen
oopperoistaan oli „Ivan Susanin" (1815). I. E.

Cavour f-vü’r], Camillo Benso di
(1810-61), kreivi, it. valtiomies, tuli 1826
insinööri-luutnantiksi, mutta otti 1831 eron
sotapalveluksesta; hoiti senjälkeen sukutilojansa, opiskeli
kansantaloutta ja matkusteli paljon käyden m. m.
Englannissa, jonka vapaaseen valtiomuotoon hän
mieltyi. C. valittiin 1848 Sardinian
parlamenttiin: 1850 hän tuli maanviljelys-, kauppa- ja
meriministeriksi ja otti 1851 vielä lisäksi
raha-asiat hoitoonsa; luopui näistä toimista 1852,
matkusti Pariisiin, jossa tuli tuntemaan Napoleon
III:n; mutta jo saman vuoden lopulla hänet
kutsuttiin pääministeriksi, ja tästä ajasta hänen
varsinainen suurenmoinen toimintansa alkoi C.
pani toimeen vapaamielisiä parannuksia esim.
ottamalla kirkolta pois sen tiluksia ja
lakkauttamalla luostareja sekä riistämällä opetustoimen
yksinoikeuden papistolta. Tärkeimpänä teiltä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0826.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free