Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cedercreutz ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1545
Cedercreutz—Cederström
1546
Cedercreutz, ruots.-suom. aatelissuku. 1.
Herrn a u C. (16S4-1754), valtakunnanneuvos,
valtiomies; antautui nuorena valtiollisiin toimiin
palvellen prinssi Sobieskiä ja 1’irolan Stanislausta;
meni 1709 Turkinmaalla oleskelevan Kaarlo
XII:n palvelukseen. Palattuaan Ruotsiin hän
tuli 1719 sotaneuvokseksi ja oli 1722-27 Ruotsin
lähettiläänä Pietarissa, nimitettiin
kamarirevi-sionin presidentiksi 1736 ja valtaneuvokseksi
1742. Oli Ruotsin valtuutettuna Turun rauhaa
solmittaessa 1743. C. tuli vapaaherraksi 1719
ja kreiviksi 1751. Perusti Köyliön fideikomissin
Cedercreutz-sukua varten. A. R. C.
2. Axel Fredrik Nikolaus C.
(1847-1909), vapaaherra, maanviljelijä, v:sta 1869
Köyliönsaaren fideikomissitilanhalti ja, otti osaa
kaikkiin säätyvaltiopäiviin v:sta 1877 lähtien;
pankkivaltuusmies 1900; oli jäsenenä useissa
komiteoissa, Pellervon johtokunnassa 1901-04,
Suomen suoviljelvsyhdistyksen
hallintovaliokunnassa v:sta 1902. — Hänen poikansa on
3. Emil C. (s. 1879), suom. taiteilija, tuli
ylioppilaaksi Helsingissä 1897. harjoitti 4 vuotta
lakitieteellisiä opinnoita ja antautui 1902
kuvanveistotaiteen alalle, julkaistuaan kuitenkin jo
sitä ennen varjo- eli siluettikuvia täkäläisissä
pilalehdissä ja ulkomaalaisissa taidelehdissä
„Moderne Kunsf’issa ja „Der Scherer"issä sekä
toimitettuaan kuvistaan kolme eri kokoelmaa
painosta (esim. „Hästar i skulptur och silhuett",
1902). Vv. 1903-04 C. opiskeli Ch. van der
Stappenin johdolla Brysselissä, v. 1905 hän oli
valtion stipendillä Roomassa ja 1907-09
Pariisissa, jossa hän erinäisissä salongeissa on
„asso-eié" ja „hors concours". C. on erittäin kätevä
varjokuvien leikkelijä ja kuvanveistäjänä hän
on tunnettu etenkin hevos- ja eläinryhmäkuvien
sekä myöskin, vaikka vähemmässä määrin,
muotokuvien tekijänä.
Cedergren fsé-J, Henrik Tore (1853-1909),
ruots. telefoniteknikko, oli alkuaan kultaseppä,
mutta antautui v:sta 1883 kokonaan
telefoni-alaile ja perusti Tukholman „Allmänna
telefon-bolaget i Stockholm", jolla hänen johdollaan on
ollut erinomainen menestys. V. 1900 C. sai
yksinoikeuden telefoniliikkeeseen Moskovassa ja
Varsovassa. C. on alallaan tehnyt, useita
kek-sinnöitä (m. m. Helsingissäkin käytäntöön otetut
sementtiset kaapelirummut). Suuresta
omaisuudestaan C. määräsi testamentissaan melkoisia
summia hyväntekeväisyystarkoituksiin.
(V. V-a.)
Cederhielm [sëderjclm], ruots.
vapaaherrallinen suku, kotoisin Pohjois-Jyllannista.
1. Germ und C. (1661-1741), toimi
maaherrana. Götan hovioikeuden presidenttinä ja
laamannina, otti 1725-27 puheenjohtajana osaa
läntiseen suomalaiseen komissioniin, joka
tarmolla koetti Ison vihan jälkeen vaurastuttaa
maatamme.
2. Josias C. (1673r1729), edellisen veli,
valtaneuvos, seurasi Kaarle XII:ta tämän monilla
retkillä ja joutui Poltavan tappelussa vangiksi;
vankeudessa hän sai olla aina rauhantekoon asti
sekä auttaa samalla ahdingossa olevia
maamie-hiään. Kotimaahansa palattuaan hän oli v:n 1723
valtiopäivillä huomatuimpia miehiä, ja sam. v.
hän kutsuttiin neuvoskuntaan. Mutta
sittenkuin holsteinilainen puolue, jonka vehkeitä hän
oli 1725 Venäjällä ajamassa, oli kukistunut,
täytyi C.ii luopua neuvosmiehyydestään. Venäjän
hallitus antoi hänelle palkinnoksi hänen
ansioistaan sekä kehoitukseksi uusiin semmoisiin pienen
eläkkeen. Valtionarkistossamme on runsas
kokoelma hänelle saapuneita kirjeitä. E. S.
Cederman [sè-], Rosalba Maria
(1830-S4), kirjailijatar, kotoisin Oulusta, asui
Tukholmassa, jossa nimimerkillä Alba ödegård on
julkaissut novelleja ja pieniä kertomuksia
kalentereissa ja aikakauskirjoissa.
Cederschiöld [sëdcrsöld], Johan Gustaf
Kristofer (s. 1849), ruots. kielentutkija,
Göteborgin korkeakoulun pohjoismaisten kielten
professori. C:n tieteelliset tutkimukset ovat
osaksi kosketelleet islantilaisia satuja ja islannin
kieltä, osaksi liikkuneet muinaisruotsin kielen
ja kirjallisuuden alalla, osaksi taas valaisseet
uykyisruotsia ja metriikkaa. Näistä
mainittakoon: tekstipainokset „Bandamanna saga",
...Jömsvikinga saga" ja „Fornsögur surlanda";
„Bidrag tili kritiken af Bandamanna sagas text" ;
„Om Erikskrönikan", „Rimlista tili
Eufemia-visorna och Erikskrönikan"; ,,Om grundtalens
lexikaliska beliandling"; ,,0m svenskan som
skriftspråk" (2 painosta: tärkeä ja käänteen
tekevä) , „Studier öfver verbalabstrakterna i
nu-tida svenska"; „Rytmens trollmakt". C. on
myöskin toiminut koulumiehenä ja on m. m.
yhdessä V. Olanderin kanssa julkaissut hauskan
ja paljon uusia näkökohtia sisältävän
ainekirjoituksen opetusopin „Svensk uppsat.sskrivning".
R. S.
Cederström [së-], ruots. aatelissuku, josta yksi
haara merkittiin Suomen ritarihuoneeseen 1818.
Suvun jäsenistä mainittakoon:
1. Olof Karlson C. (1679-1745),
valtaneuvos, teki 1712 palvelusta Kaarle XII:lle
Bende-rissä ja seurasi häntä Stralsundiin asti. Oltuaan
useissa luottamustoimissa hän kutsuttiin 1739
Turun yliopiston kansleriksi ja oli v:sta 1743
maamme vaurastuttamista käsittelevän
suomalaisen taloustoimikunnan jäsen.
2. Bror C. (1754-1816), sotilas, ed:n
pojanpoika, otti everstiluutnanttina osaa Venäjän
sotaan 1788-90 ja asetettiin 1808 n. s. läntisen
armeian ylipäälliköksi. Sitä sotilaskapinaa, joka
sai alkunsa mainitusta sotajoukosta, C. ei
kuitenkaan voinut tukahduttaa.
3. Olof Rudolf C. (1764-1833), ed:n serkku,
kenraali-amiraali, otti osaa Venäjän sotaan
1788-90, johtaen m. m. „Viipurin kujanjuoksua".
Vuosien 180S-09 sotntapauksissa C. oli mukana,
valloittaen takaisin venäläisiltä Gottlannin sekä
johtaen sotalaivastoa Suomenlahteen, voimatta
kuitenkaan estää venäläisten saaristolaivastoa
kulkemasta Hankoniemen ohitse ja vallata siinä
olevia linnoituksia. Tukholman
pohjoissaaris-tossa on kallioon C:n muistolle piirretty
kirjoitus siitä, että hän 1809 johti rantojen
puolustusta Ruotsissa.
4. Jakob C. (1782-1857), sotilas ja
valtiomies, vuoden 1809 vallankumouksen johtomiehiä,
joka m. m. vaikutti siihen, että valtiopäivät
yksin, ilman hallitsijaa, määräsivät uuden
hallitusmuodon sisällyksen. C. oli vuosien 1809-50
valtiopäivillä huomatuimpia miehiä. K. S.
5. Gustaf Olof C. (s. 1845), ruots.
taidemaalari. Olof Rudolf C:n pojanpoika. Palveli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
