Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cedercreutz ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1547
Cédille—Celebes
1548
ensiu upseerina, mutta otti eron 1870. Opiskeli
maalaustaidetta Düsseldorfissa Fagerlinin ja
Pariisissa Léon Bonnat’n johdolla. Asui
viimemainitussa kaupungissa v:een 1887, jolloin
kutsuttiin Tukholmaan taideakatemian
professoriksi. Hiin on saavuttanut etupäässä mainetta
tauluillaan Buotsin historiasta, tunnetuin niistä
on „Kaarle XII:n ruumis viedään Norjan rajan
yli" (1878), jonka suuriruhtinas Konstantin osti
Pariisissa ja jonka uusinnos (v:lta 1883) on
Tukholman kansallismuseossa. Myöskin
nykyajan elämästä C. on maalannut useita tauluja;
sellainen on esim. „Pelastusarmeia" (1886)
Göteborgin museossa. Hänen taiteensa on
luonteeltaan kertovaa; aihe on hänelle väritystä
tärkeämpi. Siitä huolimatta hän on etevä
taiteellisten ilmaisukeinojenkin käyttämisessä, hänen
kuvansa ovat luonteenomaisia ja realistisen
todenmukaisia ja muutamilla yksinkertaisilla
väri-tunnuilla hän saa niihin tyynen ja selkeän, mutta
samalla usein suurisuuntaisen leiman. F. L.
Cédille [sedi’j], ranskassa c-kirjaimen alla
oleva hakanen, joka osoittaa, että tämä kirjain
(a.n, o:n, ?/:ii edessä ollessaan) on äännettävä
s:ksi (eikä fc:ksi), esim. ga [sa], fagon [fasö’J.
Cedrela, kasvisuku .l/efracecc-heimossa.
Korkeita. parilehtisiä puita, n. 16 lajia Aasian ja
Ameriikan kuumissa osissa. — Länsi-Intiassa ja
Guayanassa kasvavasta C. odoratasta. saadaan
tuoksuvaa sikarilaatikkopuuta.
Cedrus ks. Setri.
Ceeri ks. C e r i u m i.
Cefalalgia 1. Cefalea (kreik. kephalc’, ja
alyos = kipu), päänsärky, seuraa useampaa
kuumetautia ja monta muuta taudintilaa, mutta
esiintyy myöskin omintakeisena taudinilmiönä,
esim. hermokipuna, vrt. Migreeni. M. O-B.
Cefalotrypsia (kreik. kephalc’ = pää, ja
thry-psis = murskaaminen), synnytyspihtien kaltaisilla
kirurgisilla kojeilla (cefalotryptorilla)
toimitettu sikiön pään murskaaminen muuten
mahdottoman synnytyksen aikaansaamiseksi. Äidin
hengen pelastamiseksi käy tällainen toimenpide
joskus välttämättömäksi hänen oman lantionsa
ahtauden tai muiden synnytysesteiden vuoksi.
Samaa merkitsevät myöskin nimitykset c e f
a-I o t o m i a ja e r a n i o t o m i a. M. O-B.
Ceinture [säly’r](ransk. = vyö) esiintyy useissa
yhdistetyissä painitermeissä kuten ceinture
de devaut (vyöote) ; ceinture de
der-rière (vyöote selkäpuolelta); ceinture a
rebours (vastakkainen vyöote); ceinture
en souplesse (vyökaadeote). -Iskm-,
Celakovsky [tselako’vski], Frantisek
Ladislav (1709-1852), tsek. runoilija, Goethen
ja Herderin vaikutuksen alaisena koettanut
uudistaa taiderunoutta kansanrunouden kautta,
koska muka vain siinä esiintyy elävässä
runollisessa muodossa kansanhenki. Kokoelmassa
„Slaavilaisia kansanlauluja" (1822-27) hän antoi
tsekkiläisessä käännöksessä valikoiman
kauniimpia slaavilaisia kansanlauluja. V. 1852 hän
julkaisi laajan kokoelman slaavilaisia sananlaskuja:
„Slaavilaisten viisaus sananlaskuissa".
Kokoelmat „Venäläisten laulujen kaikuja" (1829) ja
„Tsekkiläisten laulujen kaikuja" (1839) ovat
sekä muodollisessa että runollisessa suhteessa
erinomaisia taiderunouteen siirrettyjä mukailuja
kansanrunoudesta ja niiden vaikutus seuraaviin
runoilijoihin on ollut huomattava. C:n
epigrammit, jotka hän on julkaissut nimellä „Kvltl"
(Kukkia) kuuluvat tsekkiläisen runouden
kauneimpiin. Taljon lyyrillistä kauneutta on
myöskin hänen runokokoelmassaan „Satalehtinen
ruusu" (1S40), jossa lemmen, isänmaan ja
luonnon runous ovat sulaneet yhteen. C:n
panslavis-tiset harrastukset joutuivat kovan koetuksen
alaisiksi, kun hän virallisessa lehdessä Prazské
Noviny, ainoassa senaikaisessa tsekkiläisessä
sanomalehdessä, jonka toimituksen Itävallan
hallitus oli hänelle uskonut, 1835 oli antanut
ilmestyä kirjoituksen, jossa arvosteltiin Venäjän
politiikkaa puolalaisiin nähden, ja sen takia
Venäjän hallituksen painostuksesta menetti
toimeentulonsa. Hän toimi myöskin slaavilaisen
filologian opettajana Breslaun yliopistossa 1841-49
sekä senjälkeen vähän aikaa Praagissa ja
julkaisi tällä alalla teoksia, joilla ei nykyään ole
mitään tieteellistä arvoa. J. J. il.
Celano [tsclä’no], kaupunki Keski-Italiassa,
Aquilan provinssissa (Abruzzossa), 9,725 as.
(1901). Kaupungissa on vanha linna, 3 kirkkoa,
tehtaita y. m. — C.-j ärvi 1. Lagodi Fucino,
4 km kaupungista etelään, oli vanhalla ajalla
laskujokea vailla. Sen rämeisillä rannoilla
viihtyi malaaria lakkaamatta ja tulvillaan se
aikaansai vahinkoa lähiseudun asukkaille. Keisari
Claudius rakennutti senvuoksi järvestä tunnelin
Liris-jokeen, mutta tunneli tukkeutui pian;
1855-69 ruhtinas Torlonia rakennutti uuden kanavan
(6,302 m pitkän, 21 m leveän), jonka kautta
158 km* suuruinen C.-järvi on laskettu kuiville.
V. v. F.
Celebes [-le’-], suuruutensa puolesta kolmas
Isoista-Sundasaarista. 179,416 km2, sijaitsee
1°45’ pohj. lev.—5°37’ etel. lev. ja 118°49’—125°5’
itäistä pit. Tämän omituisen, meritähden
muotoisen saaren muodostavat suhteellisesti pieni
keski-osa ja 4 pitkää, kapeata niemimaata.
Lännessä Makassarin-salmi erottaa C:n Borneosta,
etelässä Flores- ja Sunda-meret
Vähistä-Sunda-saarista, idässä Molukkein-meri Molukeista ja
pohjoisessa n. s. Celebes-meri (ks. t.)
Minda-uaosta ja pienistä Sulu-saarista. Niemimaiden
väliset merenlahdet ovat (pohjoisesta etelään)
Tomini-, Toinaiki- (Tomori-) ja Boni-lahdet.
Saari on hyvin vuorinen. Sen vuoret kuuluvat
eri orografisiin systeemeihin; niitten jatko on
löydettävissä muilta saarilta. Suhteellisesti
korkeimmat vuoret ovat saaren keski- ja
eteläosassa (yli 3,000 m), mutta myöskin
pohjoisemmilla niemimailla olevat huiput kohoavat yli
2,500 m:n. Vuorilajit ovat pääasiallisesti
graniittia, paleotsoisia liuskeita ja vahvasti
poimuutu-nutta hiekkakiveä: laaksot ja rannikot ovat
tertiääristen muodostumain peittämät. Useissa
paikoin on nuorempia vulkaanisia vuorilajeja
tunkeutunut maanpinnalle, ja varsinkin
pohjoisessa on vielä jono palavia tulivuoria (Kalabat
2,030 m, Sudara 1,373 m y. m.).
Maanjäristyksiä on usein. Eteläisellä niemimaalla on
korkein huippu. Latimodjong, 3.300 m sekä kaksi
n. 3.000 ja 2.300 m korkuista tulivuorta. Vuoret
ovat mineraalirikkaita: vaskea on runsaasti
monessa paikoin. Sitä osaavat pohjoisessa asuvat
kansat jalostaa ja valmistavat siitä
tarvekalu-jaan. Myöskin rikkiä ja hyvää ruskohiiltä on
paljon. Joet ovat lyhyet. — Ilmanala on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
