Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Celebes-meri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1549
Celebes-meri—Cellini
1550
vuoristossa lauhkea, rannikolla kuuma (alin
lämpömäärä -f- 25°), mutta merituulien
lieven-täinä. Vuotuinen sademäärä pohjoisessa on n.
2,550 ja etelässä n. 3,950 mm. Sadeaika
eteläosassa on lokak.—huhtik., jolloin pohjoisosassa on
kuiva aika sekä taas päinvastoin. — Eläin- ja
kasvikunnassa tapaa sekä austraalialaisia
että intialaisia muotoja; kuitenkin on eläimistö
etupäässä saanut varsinaisen leimansa
austraa-lialaisilta ja kasvisto intialaisilta muodoilta.
Niinpä on täällä m. m. oikeita pussieläimiä,
mutta myös intialaisia kissaeläimiä, apinoita ja
kaurislajeja tavattavissa. Omituisia lajeja ovat
hirvisika, anoahärkä f Anoa depressicornisj,
metsäsika (Sus celebensis) ja eräs musta
paviaanilaji (Cynocephalus niger). Rannikolla
harjoitetaan trepangin-pyyntiä. Kasvikunta on
pääasiallisesti muitten Sunda-saarten kasvikunnan
kaltainen (vrt. Borneo), mutta täällä
tavataan myös molukkilaisia ja uus’-guinealaisia
muotoja; m. m. muskottipuu (Myristica fragrans)
kasvaa täällä. Metsissä kasvaa useita
palmu-lajeja. Monet Ficws-lajit tuottavat kautsua ja
teak-puu kallista tarvepuuta. Tärkeimmät
viljelyskasvit ovat riisi, maissi, kahvi, kaakao,
indigo, maniokki, banaani, sokeriruoko ja
tupakka. — Vientitavaroita ovat kahvi, tupakka,
vuodat, kopra, guttaperkka, teak- ja santelipuu.
rottinki sekä kopaalihartsi. Alankomaalaiset
laivat välittävät säännöllisesti liikennettä C:in
satamien ja muitten saarien välillä. Tärkeimmät
satama- ja kauppakaupungit ovat Makassar,
Me-nado ja Kema. — C:in asukkaat, harvoja
eurooppalaisia ja kiinalaisia lukuunottamatta,
kuuluvat pääasiallisesti malaijilaiseen rotuun.
Ennen luultiin alfuurien (ks. t.) olleen saaren
alkuväestön, mutta äskettäin on C:in sisäosissa
tavattu kansa, joka nähtävästi on alfuureja
vanhempi. Malaiji-kansoista makassarilaiset
(n. 320,000) saaren lounaisosassa ja bugiisit
(n. 080,000) sen kaakkoisosassa ovat
huomattavimmat. Ne ovat muhamettilaisia ja ovat
perustaneet tänne joukon pikkuvaltioita.
Molemmista heimoista syntynyttä sekakansaa ovat
pakanalliset ja valtiollisesti järjestymättömät
n. s. badzo 1. oranglaut-kansat. -—
Hallinnollisesti suurin osa C:ia, Sumbavan ja
Flo-resin länsiosan kanssa, muodostaa C:i n k u v e
r-n e m e n t i n, 128,47S km2, 1,392,220 as. (1905).
Pääkaupunkina on Makassar. Saaren pohjoisosa
taasen muodostaa Sangir- ja Talaut-saarten
kanssa M en adon residenttikunnan,
57,436 km3, 436,406 as. (1905) ; pääkaupunkina
Menado. C:in itäosa ja Banggai- sekä
Sula-saaret kuuluvat Ternaten
residentti-kuntaan, 62,592 km2, 108,415 as. (1905). —
Portugalilaiset löysivät C:n 1512 ja rakensivat
1525 linnoituksen Makassariin, mutta heidän
täytyi 1600-luvulla luovuttaa se hollantilaisille,
jotka asettuivat ensin Tomaiki-lahden
rannikolle, myöhemmin Makassariin. Tehtyään 1660
kauppasopimuksen tämän ruhtinaan kanssa he
tulivat paikan varsinaisiksi valtijaiksi.
Myöhemmin he useiden sotien kautta ovat saaneet
saaren kaikki rannikot haltuunsa. Kuitenkin on
vielä monta melkein itsenäistä pientä
malaijilais-valtiota, ja C:in sisä-osissa asuvat kansat ovat
nytkin hollantilaisista riippumattomat. -—
Kah-vinviljelyksen tultua käytäntöön v. 1822:n jäl-
keen ou varsinkin saaren pohjoisosa
vaurastunut. W. S-m.
Celebes-meri [-le’-], saareton, n. s. „välimeri"
(ks. t.) indomalaijisessa arkipelagissa Celebesin,
Borneon, Sulu-saarten ja Mindanaon sekä
Sangir-ia Talaut-saarten välillä. Suurin mitattu syvyys
on 5,111 m. Veden lämpötila 1,500-4,000 m:iin on
-f 3,7° ; tämä johtuu siitä, että se kaikilta puolin
on matalampien merenosien ympäröimä, jotenka
läheisyydessä oleva valtameri virtoineen ei voi
sen pohjaveteen vaikuttaa.
Celebriteetti (ransk. célébrité) ks. S e 1 e b r
i-teetti.
Celestiini (lat. ccelum = taivas), miner.,
stron-tiumsulfaatti (SrSOJ, kiteytyy rombisesti
muodostaen valkeita tai sinertäviä kideryhmiä.
Kalkkimuodostumien yhteydessä joks. yleinen,
mutta ei ole tavattu Suomessa. P. E.
Celestiinit ks. S e 1 e s t i i n i t.
Celestinus [-1-], viiden paavin nimi. C. I,
Pyhä, paavina 422-432, taisteli huonolla
menestyksellä Afrikan piispoja vastaan, jotka
kielsivät alamaisiaan vetoamasta Roomaan. — C. II,
entinen Guido di Castellis, paavina 1143-44.
— C. III, ent. kardinaali Jacinto Bobo, roomal.
aatelissukua, valittiin paaviksi maalisk. 1191
85 vuotiaana, kuoli tammik. 119S. — C. IV,
(k. 1241), ent. Sabinan piispa Galfrid, milanol.
Castiglione sukua, kuoli oltuaan 16 päivää
paavina. — C. V Pyhä (1215-96), ent. Murronen
erakko Pietari, perusti selestiinien veljeskunnat,
valittiin paaviksi 1294, mutta, kun hän, ollen
kokonaan Anjoun Kaarle II:n vallassa, herätti
kardinaaleissa tyytymättömyyttä, luopui hän
paavin virasta jo samana vuonna 13 p. jouluk. K. ö.
Celesyria ks. K o i 1 e s y r i a.
Celibaatti (lat. coelebs = naimaton) ks.
Selibaatti.
Celia (lat.), kammio, aitta, eristetty huone,
varsinkin kreik. ja roomal. temppeleissä
jumalan-kuvan paikka, vrt. Temppeli. K. J. TJ.
Celle [tse-], kaupunki Preussissa, Hannoverin
provinssissa, Lüneburgin hallitusalueella,
pur-jehduskelpoisen Allerin varrella, 21,390 as. (1905).
C:n vanhassa linnassa eli Tanskan karkoitettu
kuningatar Karoliina Mathilda 1772-75; täällä
hän myös on haudattuna. Kaupungissa on
lukio, reaalikoulu, kauppakoulu y. m.
Harjoittaa villalanka-, tupakka- ja nahkateollisuutta
sekä puu-, villa-, hunaja- ja vahakauppaa. —
C. perustettiin 1292 ja oli 14:ltä vuosisadalta
alkaen aina 1705:een
[-Braunsehweig-Lüne-burg-Cellen herttuoiden-]
{+Braunsehweig-Lüne-
burg-Cellen herttuoi-
den+} asuinpaikkana.
Cellini [tselli’ni].
Benvenuto
(1500-71), it. kultaseppä
ja kuvanveistäjä, on
tullut ainakin yhtä
kuuluisaksi taiteensa
kuin tavattoman
seik-kailurikkaan elämänsä
vuoksi, jonka hän on
kuvannut monelle
kielelle käännetyssä
erittäin
mielenkiintoisessa elämäkerrassaan. Hän sai suurta Benvenuto Cellini.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
