- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1553-1554

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Celtes ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1553

Celtes—Censu

ra ecclesiastica

1554

ylösnousemisen hän selittää taruiksi, huomauttaa
ristiriidoista evankeliumien kertomuksissa ja
neuvoo kristittyjä noudattamaan Rooman
keisarin vaatimuksia. Celsusta vastaan O r i g
e-u e s kirjoitti laajan teoksen „Contra C e
1-s u m". Kun C:n „Totuuden sana" on hävinnyt,
ovat oppineet koettaneet luoda sen uudelleen
Origeneen teoksessa olevista lainauksista (esim.
Keim 1873, Aubé 1878 ja Muth 1899). E. K-a.

Celtes (Celtis), Konrad (1459-1508),
oikealta nimeltään Konrad Pickel, saks.
humanisti, Rudolf Agricolan oppilas, jonka
keisari Fredrik III 1487 juhlallisesti seppelöitsi
„poeta Cæsareukseksi". C. sai runouden ja
kaunopuheisuuden opettajan paikan Wienissä. Hän
yhdisti eri yliopistojen humanistit yhteiseen
seuraan. Hänen ehdotuksestaan perustettiin
1501 Wienissä „Collegium poëtarum", jonka
johtajaksi hän itse tuli. C. oli m. m. taitava
Ti-bulluksen ja Horatiuksen jäljittelijä. C:n
latinalaiset runot „Odarum libri IV" ja „Amorum
libri IV" voittavat hänen saksalaisten
edeltäjiensä latinal. runot. C. on löytänyt ja
ensi-mäisenä 1501 julkaissut nunna Hroswitkan
teokset. [Klüpfel, „De vita et scriptis Conradi
Celtis" (Freiburg, 1827) ; Hartfelder. „Der
Humanist C. als Lehrer" (Neue Jahrbücher für
Philologie und Pädagogik, Bd. 128, 1883).]

Celtis, jalavien heimoon kuuluva kasvisuku,
varsinkin pohj. pallonpuoliskon lämpimien ja
lauhkeiden vyöhykkeiden puita ja pensaita.
Eteläeurooppalaista C. australista. ja pohj.-amer. C.
occidenialista. viljellään puistoissa. Eräiden
C.-lajien keveää ja joustavaa puuta käytetään
puhallussoittimiin, kuvanleikkaukseen y. m.

Celtti ks. Keltti.

Cembalo [ts-J, symbali (ks. t.) ;
clavicemba-lon (ks. t.) vanha it. nimitys.

Cenci [tsentsij, Beatrice (1577-99),
roomalaisen aatelismiehen Francesco Cencin tytär.

Hänen isänsä oli
intohimoinen ja raaka
mies, joka kohteli
lapsiaan, ja varsinkin
Beatricea, hyvin
ankarasti ja tylysti.
Väite-täänpä, että
Francesco C. olisi
sukurutsauksella häväissyt
Beatricea, mitä ei ole
riittävästi todistettu
oikeaksi eikä vääräksi.
Beatrice palkkasi
yksissä tuumin
äitipuolensa ja veljensä
Gia-comon kanssa rosvon,
joka surmasi
Francescon. Rikos tuli ilmi,
Beatricea tämän vuoksi kidutettiin ja hänet
mestattiin äitipuolensa kanssa 1599. Tätä aihetta on
Shelley käsitellyt draamana ja Guerrazzi
romaanina. Palazzo Barberini’ssa Roomassa on kuva,
jota yleisesti sanotaan Beatrice C:n
muotokuvaksi. On kuitenkin suuresti epäilyksenalaista,
esittääkö tämä muotokuva todella B. C:ia.
[Scolari, „Beatrice C„ causa criminale del secolo XVI"
(Milano, 1855) ; Dalbouo, „Storia di B. C. e de’
suoi tempi" (Napoli, 1864) ; Torrigiani,
„Cle-mente VIII e il processo criminale della B. C.

e la sua famiglia" (Napoli, 1S79). Viimemainittua
kirjailijaa vastustaa Labruzzi aikakauskirjassa
„Nuova Antologia", 1879, 14:s nidos.]

Cendré [sädrc’J (ransk.), tuhkanharmaa;
vaaleaverinen.

Cendrillon [sädrijö’] (ransk.), tuhkimus,
sankaritar hyvin levinneessä kansansadussa, mikä
kertoo nuoresta tytöstä, jota hänen äitipuolensa
ja ylpeät sisarpuolensa kohtelivat häijysti,
pa-koittaen hänet palvelijattarekseen. Hänen
asuin-huoueokseen määrättiin keittiö, minkä noessa ja
tuhassa hän sai asustaa. Siitä huolimatta hän
lopulta kauneudellaan ja hyveillään voittaa
kuninkaanpojan rakkauden. Vanhin tämän aiheen
käsittely esiintyy Charles Perrault’n satusarjassa
„Contes de ma*mère 1’oie" (1697). Tätä aihetta
ovat sittemmin useat kirjailijat käsitelleet,
kuten esim. A. von Platen satiirisessa
huvinäytelmässään „Der gläserne Pantoffel". Se on
libretto-aiheena Isouardin oopperassa „Cendrillon" ja
Rossini’n oopperassa „Cenerentola". —
Kirjallisuutta: M. li. Cox, „Cinderelle" (Lontoo, 1893).
vrt. Tuhkimus. J. II-l.

Cenomaani, geol., liitumuodostuman
keskiosaan kuuluva kerrosryhmä; saanut nimensä
eenomaanien asuinseudun (nyk. Le Måns)
mukaan. * P. E.

Cenotaphium ks. K e n o t a p h i o n.

Censor [-C-] (lat.), tutkija, arviomies,
arvostelija. 1. Muinaisroomalainen virkamies, jonka
toimena oli verolle- ja hengillepano (census).
Censorinvirka perustettiin 444 e. Kr. ja säilyi,
tosin muuttuneena, aina keisariajan alkuun.
Cen-soreja oli aina kaksi, joista toinen v:sta 339 oli
plebeiji. Ne valittiin centuriakokouksessa joka
5:s vuosi ja pysyivät toimessaan varsinaisesti
korkeintaan 18 kuukautta. Heidän toimialaansa
kuului verolle- ja hengillepano, senaatin jäsenten
tarkastus ja karsiminen sekä valtion raha-asiain
hoito. — Verolle- ja hengillepanoa varten
viisivuotiskaudeksi (lustrum) kansa kokoontui
cen-sorien määräyksestä Mars kentälle, jolloin
jokaisen täysivaltaisen kansalaisen tuli censoreille
ilmoittaa nimensä, ikänsä, piirinsä (tribus),
koti-väkensä ja verotettava varallisuutensa.
Censo-reilla oli myös oikeus tutkia jokaisen kansalaisen
elämää ja käytöstä sekä valta eri tavoin
rangaista epämieluisia ja moitteenalaisia. Erity i
sesti tuli censorien tarkastaa ritarisäätyä.
Tarkastuksensa nojalla censorit laativat henki- ja
verotusluettelon sekä asevelvollisluettelot, joihin
kaikki asevelvolliset kansalaiset luokkien ja
centuriain mukaan merkittiin. Senaattorien
luetteloita censorit tarkastelivat virka-aikansa
alussa, poistivat arvottomat jäsenet ja täyttivät
avonaiset paikat uusilla. Raha-asiain alalla oli
censorien tehtävänä koko valtion tulo- ja
menoarvion laatiminen, valtion tulojen vuokraaminen,
yleisten laitosten ja rakennusten ylläpito sekä
monenlaisten taloudellisten kysymysten
ratkaiseminen. K. J. n.

2. Censor librorum [rö’-], kirjain
tarkastaja, sensori (ks. t.).

Censura ecclesiastica [-Ü’- -a’s-] (lat.),
kirkollinen tuomiovalta, jonka perustuksella
piispalla on oikeus tutkia ja rangaista kirkkoa
vastaan tehtyjä rikoksia; niitä rankaisukeinoja,
joita rikollisen parantamiseksi käytetään,
nimitetään kirkko-oikeudessa nimellä censuræ.

Beatrice Cenci.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0833.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free