- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1559-1560

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Centronotus gunellus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1559

Cercoleptes—Cernobog

1560

piikkisikojen heimoon kuuluva jyrsijä
Ameriikan kuumista osista. Eläimet kiipeilevät
kierteis-häntänsä avulla puissa, joiden lehtiä ja hedelmiä
syövät.

Cercoleptes, k i e r-

[-teishäntä-karhu,-]

{+teishäntä-
karhu,+} noin
kissan kokoinen,
luetaan pesukarhujen
heimoon; se elää
Brasilian ja
Keski-Ameriikan metsissä,
käyttäen
ravinnokseen pääasiallisesti
kasviaineita.

Cercopithecus ks.
Marakatit.

Cerealia [-ä’l-] (lat). 1. Ceres jumalattaren
juhla 19 p. huhtik. muinaisessa Roomassa. —
2. C. tai myöskin c e r e a 1 i a t, viljakasvit,
viljatavarat.

Cerebellum [e’l-] (lat.), pienet aivot, ks.
Aivot.

Cerebraali (lat. cere’brum - aivot), aivoihin
kuuluva, aivoja koskeva.

Cerebriini (lat. cere’brum = aivot), aivoissa
ja selkäytimessä oleva rasvamainen aine,
luultavasti protogonin hajaantumistuote.

Cerebrospinaalimeningiitti ks.
Aivokalvontulehdus.

Cerebrospinaalinen, aivoja ja selkäydintä
koskeva.

Cerebrospinaalineste (lat. cere’brum = aivot,
spin a = selkäranka), aivokammioissa ja
selkäytimen keskuskanavassa sekä aivojen ja
selkäytimen lukinverkkokalvon alaisissa onteloissa
oleva seroosinen neste. SI. O-B.

Cerebrum
re’-J (lat.), aivot. — C. [-abdominal e, eräs sisälmyshermoston punoksien
muodostama kehäntapainen ganglioryhmä (plexus
cmliacus) haiman ja emävaltimon välillä.

SI. O-B.

Cerefoliuni ks. Kirveli.

Cereruonia (lat. ccerimö’nia 1. ceremö’nia,
ransk. cérémonie) ks. Seremonia.

Cereoli [-e’oli] (lat.), lääkeaineilla päällystetyt
pehmeät tangot, joitten avulla voidaan viedä
lääkettä ruumiin kanavanmuotoisiin aukeamiin, ks.
A n t r o f o r i. SI. O-B.

Ceres
ër-J, tälilit., ensiksi keksitty (Piazzi
Palcrmossa ’/, 1801) Marsin ja Jupiterin välinen
P’kku planeetta; valovoimakkuudeltaan 7-8 [-suuruutta, kiertoaika auringon ympäri 4 2/3 vuotta.

Ceres (lat.), muinaisroomal. kasvullisuuden
jumalatar, jonka palvelu aikaisin sulautui
Etelä-Italiasta ja Sisiliasta tulleeseen Demeterin (ks. t.)
palveluun. C:tä varsinkin plebeijit palvelivat
yhdessä Liberin (kreik. Dionysos) ja Liberan
(kreik. Kore) kanssa. Roomassa rakennettiin
C:n temppeli Aventinus-kukkulan juurelle
nälänhädän johdosta ja vihittiin 493 e. Kr.
Temppeliä koristettiin useasti plebeijien ediilien
toimesta ja siinä oli myös heidän arkistonsa ja
rahastonsa. C:n juhlaa (C e r i a 1 i a) vietettiin
huhtikuun 19 p:nä plebeijien kesken uhreineen
ja kisoineen. K. J. U.

Ceresiini (< lat. ccra = vaha), vahantapainen
aine, jota saadaan maavahasta eli otsokeriitista
käsittelemällä sitä rikkihapolla ja luuhiilellä.

Sulamispiste 60-80". Ceresiiniä käytetään
mehiläisvahan asemesta kirkkokynttilöiden
valmistukseen, lattioiden kiillottamiseen ja
ilmaapitä-vän käärepaperin vahaamiseen. Jotta c.
saataisiin oikean mehiläisvahan näköiseksi, värjätään
se usein keltaiseksi. W. B.

Cereus ks. Kaktuskasvit.

Ceriitti, winer., vedenpitoinen ceriumsilikaatti,
joka sitäpaitsi sisältää lantaania ja didymiä.
Saadaan Bastnäsin kaivoksista Riddarhyttanin
luota Ruotsista. Tärkeä cerium-valmisteiden
raaka-aineena. P. E.

Cerinthus 1. Kerinthos f-i’-],
juutalais-kristitty, joka alkupuolella toista vuosisataa
j. Kr. Vähässä-Aasiassa opetti gnostilaisia oppeja
(ks. Gnostilaisuus). C. kannatti Mooseksen
lakia sekä ympärileikkausta ja odotti maallista
messias-valtakuntaa. Jeesusta hän piti Joosefin
ja Marian poikana, jonka taivaallinen Kristus
oli ottanut asumuksekseen kasteessa. Ilänen
vastustajansa oli apostoli Johannes, jonka
eusi-mäisessä kirjeessä on sellaista oppia vastaan
ilmeisesti kohdistuvia lauseita (1 Joh. I^-k) •

E. K-a.

Ceriunii (c e e r i) (Ce = 140,25), harvinaisiin
metalleihin kuuluva alkuaine. Ceriumia ei tavata
luonnossa pelkkänä ; niistä mineraaleista, joista
ceriumia saadaan, mainittakoon ceriitti ja
monasiitti. Ceriumin typpihappoista
suolaa, ceronitraattia (Ce(N03)3,6H20)
käytetään hehkusukkia valmistettaessa;
kuumennettaessa muuttuu ceronitraatti nim. c e r i o k s
i-diksi (CeO,), joka suuresti lisää liekin
valovoimaa (vrt. Aueria m ppu). C:n
oksaali-happoisia ja rikkihappoisia suoloja käytetään
posliinitcoliisuudessa keltaisten värien
valmistukseen.

Cermak [ts-], Jan Nepomuk (1828-73),
tsekkil. fysiologi, oli ensin professorina Grazissa,
Krakovassa ja Budapestissä, siirtyi sitten (1865)
Jenaan ja 1869 Leipzigiin. Hänen ansiokseen on
m. m. luettava kurkkukuvastimen käyttäminen
fvsiologisiin ja diagnostisiin tarkoituksiin.

(SI. O-B.)

Cernavoda [tscrnavö’da], kaupunki
Romaa-niassa, Dobrudzassa. Tonavan oikealla rannalla,
n. 2,000 as. Täältä johtavan suurenmoisen
rautatiesillan kautta, joka kulkee Tonavan, sen
vasemman haarajoen Borcean ja näiden välisen
rämemaan poikki, Romaanian rautatieverkko
jatkuu Konstantsaan Mustan-meren rannalle.
Silta, joka valmistui 1895. maksoi 42 milj. mk.
Borcean poikki johtava silta on 983 m pitkä,
rämemaan poikki vievässä on 34 42.r m pituista
kaarta ja Tonavan poikki vievässä on
viaduk-teissa 15 ja sillassa 5 kaarta, joista pisin on
190 m. V. v. F.

Cernobog („musta jumala") nimisen „pahan
jumalan" kertoo saks. kronisti Helmold olleen
Itämeren etelärannikolla asuneilla slaavilaisilla.
Se on nähtävästi kristinuskon „pimeyden
ruhtinas" eikä mikään pakanuudenaikainen jumaluus,
vaikka tosin muinaisislantilainen taru
Knytlinga-saga mainitsee näillä slaavilaisilla olleen muiden
epäjumalapatsaiden joukossa myöskin erään,
joka oli sodan ja voiton jumala ja jolla oli mus a
pää ja valkeat viikset — sen nimi oli
„Tierno-glav" s. o. cernoglav („mustapää"), vrt. B e
1-b o g. J. J. Sf.

Cercoleptes.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0836.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free