Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ceylon ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1571
Cézanne-
Chaconne
1572
intialaisien ruhtinaitten valtaan. Sen historia
v:een 1815 on säilynyt Dlpavans’a ja Mahävans’a
Kalastajavene Ceylonin rannikolta.
nimisissä luostari-kronikoissa. N. 250 e. Kr.
buddhalaisuus sai jalansijan saarella.
(Arvossapidetty pyhäinjäännös on Kandyn kaupungissa
säilytetty Buddhan hammas). Portugalilaiset
valloittivat osan saarta 1505, mutta hollantilaiset
karkoittivat heidät sieltä 1602. 200 vuotta
myöhemmin, Amiens’in rauhassa, Englanti sai C:n
haltuunsa, mutta vasta 1815 se tuli varsinaiseksi
Englannin siirtomaaksi kotimaisten ruhtiuasten
lakattua hallitsemasta. W. S-m.
Cézanne [sezanj, Paul (1839-1906), ransk.
taidemaalari, n. s. impressionistisen koulun
itse-näisimptä ja voimakkaimpia taiteilijoita, jolla
Manet’n rinnalla on ollut suuri vaikutus
nuorempaan maalaajapolveen. Valo ja väri on
hänelle kaikki kaikessa, niiden vuoksi hän uhraa
muodon ja ääriviivojen täsmällisyyden. Hän ou
maalannut maisemia, muotokuvia ja
hiljaiselo-tauluja. Noin v:sta 1877 hän ei ole pannut juuri
mitään näytteille harmistuneena siitä, että
hänen taiteensa ehkä enemmän kuin muiden on
saanut yleisön ymmärtämättömyyttä ja pilkkaa
osakseen. F. L.
Cf. ja c f r, lyhennys lat. cönfer - vertaa! 1.
cönferü’tur = verrattakoon!
C.-G.-S.-järjestelmä ks. Mitta.
Cliabas [snbii’], Francois (1817-82), ransk.
egyptologi, selitti joukon hieroglyfikirjoituksia
ja toimitti aikakauskirjaa ,,L’égyptologie"
(1876-7S). Hänen teoksistaan ovat huomattavimmat
„D’une inseription historique du règne Séti I"
(1S56), „Le papyrus magique Harris" (1861),
„Mélanges égyptologiques" (1862-73), „Études
sur 1’antiquité historique" (1872) ja „Voyage
d’un egyptien en Syrie" etc (yhdessä W.
Good-winiu kanssa, 1866). K. T-t.
Chabasiitti, winter., romboedreinä kiteytyvä,
zcoliitlirylimään kuuluva mineraali,
kokoumuk-seltaan vedenpitoinen
kalsiuminitriumaluminium-silikaatti. Tavataan Fär-saarilla, Islannissa,
Grönlannissa y. m. P. E.
Chablais /sablP] (it. Sei ab lese),
maakunta Ranskan Haute-Savoien departementissa
Genèven-järven etelärannalla, muodostaa
nykyi-sen Thononin piirikunnan, 914 km2. Viinin- ja
hedelmäinviljelystä; juustonvalmistusta. — C.,
allobrogien muinainen asuinpaikka, on
roomalaisten Ager eaballieus. Keskiajalla se
kuului Burgundille; myöhemmin se oli
savoiji-lainen ruhtinaskunta. (W. S-m.)
Chablis [sabli’], kaupunki Ranskassa
(Bour-goguessa), Yonnen departementissa, 18 km
Au-xerren itäpuolella, Sereinin varrella, 2,238 as.
(1901). Tunnettu valkoisesta
bourgogne-viinis-tään (vin de C.). (V. v. F.)
Chablon ks. S a b 1 o n i.
Chabot [sabö’], Francois (1759-94), ransk.
vallankumousmies. Oli vallankumouksen
puhjetessa kapusiinimunkkina. Yhdyttyään
vapausliikkeeseen hän oli yksi eordelier-klubin
yltiö-[läitä. Jouduttuaan Robespierren epäluulon
alaiseksi menetti päänsä.
Cliachapoyas [tsatsapo’jas], Amazonas
departementin pääkaupunki Perussa,
Etelä-Amerii-kassa, Maraüonin syrjäjoen Tunguraguan
varrella, 2,323 m yi. merenp., n. 5,000 as. Kaunis
tuomiokirkko, piispanistuin. Lähellä lämpimiä
lähteitä. (V. v. F.)
Cliaco [tsako] 1. C. 1. Elgranchaco „suuri
metsästysalue", Etelä-Ameriikassa 19°-29° et.
lev. ja 58°-64° länt. pit. välillä olevien laajojen
tasankojen nimitys. Alue, jonka keskikorkeus
on 300 m. on 537,000 km2, josta 325,000 knr
pidetään Argentiinalle, 120,000 km2 Bolivialle ja
92.000 km2 Paraguaylle kuuluvana. Luoteessa
se yhtyy Llanos de Chiquitokseen. kaakossa
eteläiseen Pampas-seutuun. Pohjoisosa, jossa on
runsaasti mataloita järviä ja rämemaita, ou
paikoin metsäseutua, paikoin alavaa heinämaata,
joka sadeaikoina joutuu tulvien peittoon.
Eteläosissa jokien väliset korkeimmat seudut ovat
osaksi ruohotasankoa, osaksi ainoastaan
kaktus-kasveja ja ohdakkeita kasvavaa hiekka-aroa;
jokivarsilla kasvullisuus on rehoittava. Ilmasto
on äkillisten vaihteluiden alainen; kesäpäivinä
lämpömäärä nousee 45-50°, mutta yöt ovat
viileät, väliin —3,s° ; vuoden keskilämpö on yli 20°.
Sademäärä on idässä 1,300-1,400 mm, etelässä
400-500 mm. Pääelinkeinona on karjanhoito;
maanviljelykseen C. on vähemmän sovelias.
Asukkaat ovat alhaisella kannalla olevia
intiaaneja (30-40,000) ja tänne viimeaikoina
muuttaneita eurooppalaisia, jotka ovat asettuneet
asumaan etupäässä jokivarsia pitkin. Suojellakseen
siirtolaisia niitä ahdistelevia intiaaneja vastaan
on Argentiinan hallitus monin paikoin
rakennuttanut pieniä linnoituksia. C:ssa erotetaan
kolme-eri osaa: C. b o r e a 1. Pilcomayo-joen
pohjoispuolella, C. central, Pilcomayon ja Bermejoti
välissä ja C. a u s t r a 1. Näistä ensinmainittu
kuuluu Bolivialle ja Paraguaylle. molemmat
jälkimäiset Argentiinalle. — 2. Territori
Argentiinan pohjoisosassa, 136,600 km2, 13,400 as.
(1903). Se käsittää suurimman osan C.
aust-ralia, ja ainoastaan vähäinen osa siitä on
viljeltyä. Tärkeimpiä tuotteita ovat maissi ja
sokeri. Karjanhoito käy vuosi vuodelta
tärkeämmäksi. Territori jaetaan 5 departementtiin.
Hallitus sijaitsee Resisteneiassa (n. 1,200 as.),
josta rautatie vie Corrientekseen. V. v. F.
Chaconne [sako’nj (ransk.; it. ciacona),
17:nnen vuosis. soitinmusiikissa käytäntöön
tullut sävellyslaji, jonkunlainen teema
variatsioo-neineen. Teema on lyhyt, 1- tahi 2-säkeinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
