- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1583-1584

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chamonix ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1583

Ckancelier [sàsolië’] (ransk., kesk. lat. <
can-ceilä’riux), kansleri.

Chancre [säkr] (ransk.) ks. S a n k e r i.

Cliandernagore /SOdernagö’r] (1. C li a n d a
r-nagar), Hauskalle kuuluva 9,i km1 laaja alue
Intian Bengaalissa, Hugli-joen varrella, n. 26,000
as. — Jo 1676 oli ranskalaisilla täällä
kauppapaikka, joka monet kerrat joutui Englannille,
kunnes se vihdoin, 1816, lopullisesti luovutettiin
Ranskalle. (IV. S-m.)

Change [säz] (ransk.), muutos, vaihdos.

Changeant [säzä’] (ransk., = vivahteleva),
kangas, jonka loimen ja kuteen muodostavat
kirkas- ja vastakkaisväriset langat, jotka, ollen
varsin hienoja, luovat kankaan pinnalle eri
väri-vivahduksia. Joskus sekoitetaan lankojen värit
viimeistelyssä toisiinsa ja aikaansaavat
kankaalla samantapaisia väriheijahduksia, joita
tavataan labradoriitti-kivennäisessä.

E. J. S. & V. V.

Channing ftsävii/], William Elle ry
(1780-1842), amer. teologi, sikäläisen
unitaris-min (ks. t.) pääedustaja. C-, joka v:sta 1803 oli
kongregatsionalistisen seurakunnan pappina
Bostonissa, joutui osalliseksi siihen kiivaaseen
riitaan, joka 1800-luvun alussa Uudessa
Englannissa puhkesi vanhoillis-ortodoksisen ja
liberaalisen teologian edustajain välillä, ja asettui 1819
päättävästi jälkimäisen puolelle. Silloin
pitämässään kuuluisassa puheessa hän puolusti
uni-tarismin väitettä, että kolminaisuusoppi on
ristiriidassa sen kanssa, mitä Raamattu tietää
Jumalan olemuksesta. Kun kongregatsionalistiset
seurakunnat ovat täydellisesti itsenäisiä
sisälli-sissä asioissaan ja C:n seurakuntalaiset
kannattivat pappiaan, ei hän tullut erotetuksi
kirkostaan; mutta unitarismin kannattajat siellä ja
muualla perustivat 25 p. toukok. 1825
„Ameriikan unitaarisen liiton", jonka sieluna C. oli
kuolemaansa saakka. Kaunopuheisena ja
voimakkaana saarnaajana hän lausui sanansa monessa
yleisinhimillisessä kysymyksessä ja vaikutti
paljon yleiseen mielipiteeseen. Niinpä hän harrasti
raamattujen levittämistä, vankilaolojen
parantamista ja raittiusasiaa, mutta on ennen kaikkea
saanut mainetta neekeriorjuuden tulisena
vastustajana (1835 „On slavery"). C:n kootut
teokset on julkaistu 6:ssa nidoksessa (Boston 1848) :
1881 vihittiin Bostonissa unitaarinen kirkko
hänen muistokseen („Channing Memorial
Church"). J. G.

Chanson [säsö’J (ransk.; it. canzone),
laulu, käytetään vanhimmassa ranskalaisessa
runoudessa sekä eepillisten runojen (esim. c. d e
g e s t e, esim. sankarirunoelma „Laulu
Rolandista"), että lyyrillis-eepillisten runojen (esim.
e. d’h i s t o i r e, c. de t o i 1 e, naisten
käsitöi-densit ääressä laulamia lauluja) ja puhtaasti
lyyrillisten runojen nimityksenä. Sittemmin
c:ksi ruvettiin sanomaan kansanomaisia lauluja
yleensä sisällyksestä riippumatta. Suuri
kokoelma 4-äänisiä c.-lauluja julkaistiin Pariisissa
1527-49, sekä myöhemmin, 1 - ja 2-äänisiii
„Tanssija juomalauluja", 1627-54 ja 1623-67. Tämä
sävellyslaji levisi sitten Alankomaihin (1723-36
Haagissa 8 nid.) ja Saksaan (1762). Niiden
tyyli on epäilemättä suuresti vaikuttanut n. s.
„suuren yleisön" musiikilliseen makuun, kuin
myös kansanlaulun pintakerroksiin. [Tiersot,

1584

„Ilistoire de la c. populaire en France" (Par.
1889).] vrt. Canzone. (I. K.)

Chansonette [säsone’t], laulunpätkä (vrt.
Chanson), enimmäkseen koomillista, usein
rivoa sisällystä(varieteessa esitettäväksi aiottu).
Usein, vaikka väärin, sanotaan e:ksi tällaisen
laulun ainmattiesittäjätärtä. (1. K.)

Chaut [sä] (ransk.), laulaminen, laulu (vrt.
C a n t u s) ; nimitys on siirtynyt Englantiin
[siellä äännettynä tsant] ja tarkoittaa siellä
nimenomaan anglikaanisen kirkon psalmilaulua.
Vanhin psalmisävelkokoelma (1539) on
pääasiassa katolisen gregoriaanisen laulutavan
sovittelua engl. sanoihin; uusia aineksia sen ohella
sisälsi v:u 1663 kokoelma. Yhä
uudenaikaisemmaksi kävi sävelmäin sävy 18:nnella vuosis.,
kunnes v:sta 1830 alkaen taas pyrittiin
alkuperäiseen laulutapaan; nykyään vallitsee sillä
alalla kirjava hajanaisuus. I. K.

Chantant [sälu’] (ransk.), laulava, laulettava.
C a f é-c h a n t a n t, tarjoilupaikka, jossa
samalla esitetään laulua.

Chantepie de la Saussaye [sät pl ds la sossC],
Pierre Daniel (s. 1848), alankoni,
uskon-nonhistorioitsija. C. tuli 1878 uskonnonhistorian
professoriksi Amsterdamin yliopistoon ja 1899
teologisen ensyklopedian ja siveysopin
professoriksi Leideniin. C:n pääteos on: „Lehrbuch der
Religionsgeschichte", joka ilmestyi 1887-89, ja
oli laatuansa ensimäinen yleisteos
uskonnonhistorian alalta (kolmas painos 1905, jonka
toimittamiseen useat tiedemiehet ovat ottanei t osaa;
käännetty myös ranskaksi). E. K-a.

Chanteurs de St. Gervais [sätü’r da så zervë’],
v. 1892 Pariisissa perustettu säveltaiteilijaseura,
joka esityksillään ja julkaisuillaan koettaa
elvyttää 16:nnen ja 17:nnen vuosis. polyfonisten
laulu-sävellysten käyttämistä. I. K.

Chantilly [sätiji’], kaupunki Öisen
departementissa Ranskassa, pohjoisradan varrella, n.
5.000 as. C:ssa on vanha, ennen Montmorency
ja Condé sukujen hallussa ollut, kuuluisa linna,
jonka viimeinen omistaja, Aumalen herttua, vv.

Chnntillyn linna.

187()-8.r) korjautti ja 1897 luovutti Ranskan
instituutille. Linnassa on arvokas kirjasto,
taide-ja taulukokoelnia; sen ympäristössä on ihania
puistoja istutuksineen ja lammikkoineen.
Linnaan kuuluu myös suuri hevossiittola ja
kilpa-ajokenttä, jolla vuosittain pidetään kahdeksat
kilpa-ajot. — Ennen kuuluisa pitsiteollisuus on
lakannut. (W. S-m.)

Chantre [sävtr], Ernest (s. 1845), ransk.
muinaistutkija, Lyonin museon alajohtaja, suo-

Chancelier— Chantre

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Jan 21 22:03:37 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0848.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free