- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1587-1588

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chanut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1587

Charcot—Charles

1588

Ciiarcot [sarkö’J, Jean Martin (1825-93),
ransk. lääkäri, tuli 1853 lääketiet, tohtoriksi ja
1872 patologisen
anatomian professoriksi
Pariisissa. Jo vuodesta
1852 lähtien, ollessaan
lääkärinä la S a 1 p S
t-r i è r e n
sairashuoneessa, C. alkoi
kiinnittää huomiotaan
hermotauteihin, joista
tiedot siihen asti vielä
olivat hyvin hämärät.
Ruvettuaan (1866)
muitten tehtäviensä ohella
luennoimaan
kroonilli-sista sekä vanhuuden
ja hermoston taudeista
hän saavutti pian
maailmanmaineen kliinillisenä opettajana ja
kaikkialta alkoi tulvia lääketieteen harjoittajia
saamaan taitavan tiedemiehen ja kokeneen
kliinikon opastusta opinnoissaan. Monet tärkeät
tiedot sekä selkäytimen fysiologisista
toiminnoista kuin myöskin sen taudeista ovat C:n
ansioksi luettavat; aivojen kuorikerroksen
motoristen alojen ja eritoten aistimusten ja
puhekuvit-telujen tuntemista hän on tarkoilla
havainnoillaan suuresti edistänyt. Käsityksemme
hysteriasta ja Basedowin taudista sekä vanhuuden
taudeista on myöskin C:n tutkimusten kautta
melkoisesti laajentunut. V. 1876-90 ilmestyivät
C:n kootut teokset („CEuvres eomplötes") 9:ssä
nidoksessa. M. O-B.

Charcot’n kiteet [sarkö’nj, eräässä
veritaudissa (leukemiassa) veressä ja luunytimessä
tavattavat mikroskooppiset oktaedriset kiteet.

Charcuterie [sarkytrV] (ransk.), sarkuteria,
sianlihatavarain kauppa; lihatavarakauppa;
ruokatavarakauppa.

Chardin /sardd’/, Jean Baptiste Siméon
(1699-1779), ransk. taidemaalari, ensimäinen
joka taiteessaan nousi rokoko-ajan yleistä
taidekäsitystä vastaan. Hänen laatukuvansa
porvarillisen elämän ja kodin yksinkertaisesta
piiristä Watteau’n ja Laneret’n ylimyksellisen
siron ja Boucher’n ja Fragonard’in jotenkin
aistillisen taiteen vastakohtana vaikuttavat virkeästi
ja raittiisti ilman teennäistä tunteellisuutta.
Niissä, samoinkuin etevissä
hiljaiselo-tauluis-saankin hän osoittaa tarkoin tutkineensa
hollantilaisia mestareja ja omistaneensa näiden
väri-ja valokäsittelyn sekä rakkauden yksinkertaisten
aiheiden koruttomaan runollisuuteen. Sangen
hyvä kokoelma C:n tauluja on Tukholman
kansallismuseossa. F. L.

Charente [sarü’t], 1. Länsi-Ranskan joki,
alkaa Limousin’in vuorilta, Haute-Viennen ja
Chareuten departementtien rajalla, 323 m yi.
merenp. ja laskee Atlantin valtamereen
Roche-fort’in luona, vastapäätä Olf-on’in saarta. Se on
360 km pitkä ja AngoulCmesta aikain
purjehdus-kelpoinen. Sen lisäjokia ovat Tardoire, Seugne
ja Boutonne. — 2. Yllämainitusta joesta
nimensä saanut departementti Länsi-Ranskassa,
5,972 km1, 351,733 as. (1906). Pohjoisosa, missä
Limousin’in vuoret vielä jatkuvat, on mäkistä,
eteläosa tasankoa. Departementin läpi
virtaavat C.-joki lisäjokineen sekä Vienne ja Dronne.

Ilmasto on leuto ja terveellinen. Paitsi
maanviljelystä, joka täällä on pääelinkeinona,
harjoittaa väestö teollisuutta (viinaa, paperia, lasia,
verkaa, pellavatavaroita), jonkun verran
vuori-työtä (rautaa, kipsiä, kalkkia ja savea) sekä
kauppaa, jota edistävät lukuisat rautatiet (310
km), purjehduskelpoiset joet ja kanavat. C.
jaetaan 5 arrondissementtiin. Pääkaupunki
A n g o u 1 6 m e. — 3. C. i n f é r i e u r e,
Länsi-Ranskan departementti Atlantin valtameren
rannalla, 7,232 km1, 453,793 as. (1906). Paitsi
Charentea virtaavat departementin läpi Gironde
etelässä ja Sèvre pohjoisessa. Maanviljelys ja
teollisuus ovat korkealle kehittyneet.
Teollisuustuotteista mainittakoon viina, likööri ja
puu-villatavarat. Rannikkojen suurista suolajärvistä
väestö kokoaa runsaasti hyvää suolaa sekä
harjoittaa huomattavaa laivanrakentamista ja
kauppaa, jota edistää 29 hyvää satamaa ja n.
400 km rautatietä. C. jaetaan 6
arrondissementtiin. Pääkaupunki La Rochelle.

V". v. F.

Charette de la Contrie fsarc’t-da-la-kötri’],
Francois Athaiiase (1763-96), ransk.
upseeri, Vendéen-sodan johtajia, pakeni 1791
Ranskasta, palasi sinne 1792 ja oli v:sta 1793 Vendéen
kuninkaanmielisten kapinallisten johtajia; tuli
tunnetuksi julmuudestaan tasavaltalaisia
kohtaan; joutui haavoitettuna vangiksi ja
ammuttiin.

Chargé d’affaires [sarzt? daffü’r] (oik. se,
joka on saanut toimekseen hoitaa asioita),
diplomaatti, joka ambassadöörin tai envoyén poissa
ollessa tai kun näitä ei ole olemassa valvoo
maansa etuja toisessa maassa; arvoltaan alin
lähettiläistä.

Chargeh, El ks. K h a r g e h.

Charisius
ri’-J, Flavius S o s i p a t e r,
roomal. kielentutkija n. 400 j. Kr., julkaisi [-kieliopin „Ars grammatiea", jossa on säilynyt paljon
sanoja ja kielennäytteitä vanhempien
kirjailijain teoksista. Julk. H. Keil („Grammatici
latini" 1857-70). K. J. H.

Charisma ks. Karisma.

Charité [sa-J (ransk.), armeliaisuus;
sairashuoneiden ja armeliaisuuslaitosten nimenä
käytetty.

Charivari [sarivari’J (ransk.), hurja melu,
joka pannaan toimeen viheltämällä, ulvomalla,
naukumalla y. m. tyytymättömyyden
osoitukseksi jotakin henkilöä kohtaan hänen asuntonsa
edustalla. Ranskassa keskiajalla saivat tällaisia
„kissannaukujaisia" osakseen vanhat lesket
mennessään uusiin naimisiin.

Charkuteria fsar-J ks. Charcuterie.

Charlataani ks. S a r 1 a t a a n i.

Charlemagne [sarlma’nj] (ransk.; < lat.
Carolus Maynus), Kaarle Suuren
ranskankielinen nimi.

Charles fsarlj, Jacques Alexandre
CC’s a r (1746-1823), ransk. fyysikko,
„Conserva-toite des arts et mftiers"n professori
Pariisissa; laittoi 1783 ensimäisen vedyllä täytetyn
ilmapallon, mistä syystä tällä tavoin täytettyjä
ilmapalloja sanotaan charlièreiksi; teki samana
vuonna pallollaan ensimäisen suuremman
ilmamatkan; on tutkinut myös kaasujen laajenemista
lämmön vaikutuksesta ja huomannut sen samaksi
kaikille kaasuille. (V. V. K.)

J. M. Charcot.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0850.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free