Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chartreuse ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1593
Chartreuse—Chateaubriand
1591
toiset taas, johtajana
irlantilainen Feargus O’Connor, kehoittivat
käyttämään väkivaltaa. Helmik.
1839 kokoontui Lontoossa
„kansalliskonventti”, s. o.
työväen valitsema
„kansanparlamentti”, jossa
jälkimäinen jyrkkä ryhmä oli
enemmistönä. Kun
parlamentti heinäk. 1839 oli
hyljännyt chartistien
ojentaman anomuksen, jossa oli
1 ¼, miljoonaa
allekirjoitusta, nousi mieltenkiihko
ylimmilleen. Jo
aikaisemmin oli pidetty suuria
kansankokouksia, syksyisin
tulisoihtujen valossa, joissa
työväkeä oli intohimoisilla puheilla kiihotettu.
Nyt päätettiin ryhtyä väkivaltaan ja
suurlakkoon. Useissa kaupungeissa, varsinkin
Birminghamissa, syntyi aseellisia kapinoita, jotka
kuitenkin helposti tukahutettiin. Samaten raukesi
heti alkuunsa se „kansanparlamentin” julistama
suurlakko, jonka piti kestää kokonainen „pyhä
kuukausi”. Yllytys taukosi nyt vähäksi aikaa.
„Kansanparlamentti” hajosi ja useat liikkeen
johtajista tuomittiin vankeusrangaistukseen.
Mutta 1840 se heräsi uuteen eloon. Paikalliset
järjestöt yhtyivät kansalliseksi liitoksi ja
parlamentille annettiin uusi jättiläisanomus, jossa
sanotaan olleen 3,300,000 allekirjoitusta. Kun
anojia ei laskettu perustelemaan anomustaan
parlamentin edessä, julistettiin 1842 uusi
„suurlakko”, joka päättyi yhtä nolosti kuin
edellinenkin. Nyt oli liikkeen voima jo lopussa.
V. 1848 se osittain helmikuun vallankumouksen
johdosta vielä kerran leimahti heikkoon
liekkiin. Lontooseen kokoontui jälleen konventti,
suurissa kansankokouksissa pidettiin hurjia
puheita ja parlamenttiin lähetettiin jälleen
jättiläisanomus, mutta mitään tuloksia ei
liikkeestä nytkään ollut. Chartistisia järjestöjä oli
kuitenkin vielä 1850-luvullakin olemassa. —
Vaikka c. ei saavuttanutkaan tarkoitustansa
(myöhemmin sen ohjelma on kuitenkin melkein
täydellisesti toteutettu), on sillä kuitenkin suuri
merkitys työväenliikkeen historiassa. Se herätti
Englannin työväen vuosisatojen alistumisesta ja
välinpitämättömyydestä erikoisten
luokkaetujensa tietoisuuteen. Se oli ensimäinen
köyhälistön liike, joka oli täysin selvillä siitä, että
työväen taloudellisen vapautuksen edellytyksenä oli
valtiovallan valloitus, ja että tämä tarkoitus oli
saavutettavissa vain „luokkataistelulla”. Siitä
syystä sitä voisi sanoa ensimäiseksi
sosiaalidemokraattiseksi liikkeeksi, vaikka se ei
esittänytkään mitään sosialistista ohjelmaa. [L.
Brentano, „Die englische Chartistenbewegung”
(Preussische Jahrbücher. 33 nid.), J. L. Tildsley,
„Die Entstehung und die ökonomischen
Grundsätze der Chartistenbewegung”.] J. F.
Chartreuse [sartrö’z], La Grande,
kartusiaani-munkkien (ks. Kartusiaanit) vanhin
luostari, Isèren departementissa Ranskassa,
metsäisessä vuorilaaksossa, suurenmoisine
rakennuksineen l5-17:nneltä vuosis.
Chartreuse [iartru’z], hieno, aromaattinen
likööri. Sitä valmistivat alkuaan „La Grande
Chartreuse” luostarin kartusiaanimunkit. Kun
heidät 1903 karkoitettiin Ranskasta, kerrotaan
heidän ostaneen suuren luostarin Espanjassa,
valmistaakseen täällä samaa likööriä, vaikka
toisennimisenä, sillä chartreuse nimisen
likööriteollisuuden oli Ranskan valtio ottanut
haltuunsa.
Chartreusiläis-munkkikunta [sartröz-] ks.
Kartusiaanit.
Chase [tseis], Salmon Portland
(1808-73), pohjoisameriikk. valtiomies, vanhaa
puritaanisukua, toimi ensin asianajajana
Cincinnatissa esiintyen monasti etelävaltioista
karanneiden orjien puolustajana; senaatin jäsenenä
1849-55 hän asettui orjuutta vastustavalle kannalle,
otti 1855 osaa tasavaltalaisen puolueen
perustamiseen, tullen sen avulla Ohion kuvernööriksi
(1856-59). Lincolnin tultua presidentiksi C.
rupesi raha-asiainministeriksi 1861 hankkien
orjasodan aikana ne suunnattomat rahavarat,
jotka se vaati. V. 1864 hänet nimitettiin
Yhdysvaltain korkeimman oikeuden presidentiksi. J. F.
Chassaignac [sasenja’k], Pierre Marie
Édouard (1804-79), ransk. kirurgi, tuli 1835
Pariisin lääketiet. tiedekunnan professoriksi ja
1808 lääket. akatemian jäseneksi. Hänen
ansioistaan kirurgian alalla mainittakoon n. s.
ekrasöörin (ks. t.) keksiminen sekä drenaasin
(ks. t.) käyttäminen haavanhoidossa.
Chassepot [saspö’], Antoine Alphonse
(s. 1833), ransk. keksijä, valmisti St. Thomas’n
asetehtaan virkamiehenä ollessaan 1863
takaaladattavan kiväärin mallin. Kivääri otettiin
jalkaväessä ja keveässä ratsuväessä käytäntöön.
Lukon koneisto, patroonat y. m. olivat
edistysaskel sytytysneulakivääristä ja varsinkin
pienempi kaliberi (11 14:ää vastaan) oli sen
etevämmyytenä. V. 1874 tämä kivääri varustettiin
metallipatroonilla.
Château [satff] (ransk., < lat. caste’llum =
linnavarustus), linnoitus, linna; sana esiintyy
useissa ranskalaisissa paikannimissä, esim.
C.-Lafitte, C.-Margaux (ks. n.).
Chateaubriand [satöbriü’] (ransk.), härän
pa-raasta kyljyksestä tehty pihvi.
Chateaubriand [satöbrià’], François
René, Vicomte de (1768-1848), ransk.
kirjailija ja politikko, synt. 4 p. syysk. 1768 Saint-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
