Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chateaubriant ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1597
(Par. 1898) ; G. Bertrin, ,,La sincérite religieuse
de C." (Par. 1899) ; Biré, „Les derniëres années
de C.) 1830-1848" (Par. 1902) ; Lady
Blenner-hasset, „Chateaubriand" (Mainz 1902) ; Giraud,
„Chateaubriand, litudes littéraires" (1904).
J. H-l.
Chateaubriant [satöiriff], arrondissementin
pääkaupunki Länsi-Kanskassa, Loire-inférieuren
departementissa, Nantes’in pohjoispuolella,
Chë-ren varrella, 5,945 as. (1901). Harjoittaa
sokerin, liköörin ja koneitten valmistusta sekä
vilja-ja karjakauppaa. -—- Täällä Henrik II antoi
re-1’ormeerattujen oikeuksia koskevan julistuksen
kesäk. 27 p. 1551. (V. v. F.)
Chateau Cambrésis [satö’ kabrezt’], kaupunki
Pohjois-Ranskassa, tunnettu rauhanteosta, joka
siellä suoritettiin huhtik. 2 ja 3 p. 1559 toiselta
puolen Ranskan ja toiselta puolen Englannin.
Savoijin ja Espanjan välillä. Siinä Banska sai
vahvistetuksi omistusoikeutensa jo ennen
valloittamiinsa Metziin, Touliin ja Verdun’iin sekä
Calais’n. Muut vallat antoivat takaisin
valloituksensa. K. O. L.
Cliäteau-Lafitte [satö’-lafi’t], linna ja
kuuluisa, 70 ha laaja viininviljelys Gironden
departementissa Ranskassa, tunnettu parhaisiin
medoc-lajeihin kuuluvista viineistään.
Chäteau-Margaux [satö’-margö’J, kauppala ja
linna Ranskassa Gironden departementissa,
Bor-deaux’n pohjoispuolella; tuottaa erinomaista
punaviiniä.
Chatham [tsätam] ks. I’ i 11.
Chatham-saaret [tsätam]. brittiläinen
saariryhmä Tyynessä valtameressä, Uuden Seelannin
itäpuolella, 43° 50’ et. lev. 117° 1. pit., 971 km2,
399 as. (1906), joista 197 eurooppalaista, muut
saaren alkuasukkaita maoreja. Suurin saari,
Chatham 1. Warekauri, on n. 936 km, muut (Pitt
1. Kangihaute, Rangatira y. m.) ovat pieniä.
Ilmasto on kylmempi kuin Uudessa Seelannissa,
mutta siitä huolimatta ovat kasvi- ja
eläinmaailma molemmissa samankaltaisia. Täällä
viihtyy eteläisen pallonpuoliskon eteläisin palmu
fKeiitia sapida). Pääelinkeinona on
karjanhoito; saarilla hoidetaan 66,000 lammasta ja
450 nautaeläintä. Kalastus ja valaanpyynti ovat
myös tärkeitä tulolähteitä. — V. 1791 Broughton
löysi saaret, joita hänen mukaansa myös
nimitetään Broughtoni n-s aariksi.
(V. v. F.)
Chatham-valo [tsätam,-]. merkkivalo, joka
saadaan aikaan puhaltamalla liekkiin hartsijauhetta
tai hartsi- ja magnesiumjaulieen seosta.
Chatillon [satijö’], usean Ranskan kaupungin
nimi. Suurin näistä on arrondissementin
pääkaupunki C.-s u r-S eine, C’öte-d’Orin
departementissa, Seinen varrella, 232 m yi. merenp.,
4,S07 as. (1901). Linnanraunioita ja
rautavali-moja. V. 1814 helmik. 5 — maalisk. 19 p. oli
täällä koolla kongressi, jossa Napoleon
Bonaparte ja liittoutuneet neuvottelivat tulematta
kuitenkaan mihinkään lopputulokseen. Marrask.
19 p. 1870 taistelivat C:ssa keskenään Ranskan
vapaaehtoiset ja Saksan sotajoukot.
Chatrian [satriä’] ks. E r e k m a n n-C h a
t-r i a n.
Chattanooga [tsntanü’ga], kaupunki
Yhdysvaltain Tenesseen valtiossa, purjehduskelpoisen
Tenessee-joen varrella, 30,154 as. (1900). Yli-
1598
opisto. Sulattoja, valimoja, valssipajoja,
myllyjä y. m. Käy vilkasta puu-, rauta- ja
kivihiili-kauppaa. — Täällä tasavaltalaiset Grantin
johdolla voittivat Braggin johtamat liittolaiset
marrask. 22-25 p. 1863. (V. v. F.)
Chatterton [tsätatan], Thomas (1752-70),
engl. runoilija, „Bristolin ihmelapsi", sepitti 1768
uuden Bristolin sillan vihkimisen johdosta
runon, jota sanoi 1400-luvulla eläneen munkki
Rowleyn tekemäksi. Tämän runon menestys
kiihotti C:ia jatkamaan, ja hän lähetti Sir Horace
W alpolelle uusia tämänkaltaisia runoja pyytäen
niitä painattamaan. W. oli jo aikeissa niitä
julkaista, kun Gray ja Mason hänelle huomauttivat,
että ne eivät olleetkaan oikeita. Lontoossa, jonne
C. oli muuttanut, levisi pian huhu, että C. oli
väärentäjä, ja kun hän lisäksi oli joutunut
taloudelliseen ahdinkotilaan, niin hän myrkyllä päätti
päivänsä. C. oli lisäksi kirjoittanut traagillisen
„iuterludiumin" „Aella", murhenäytelmän
„God-wyn", jotka hän niinikään sanoi munkki
Rowleyn kirjoittamiksi, Hastingsin taistelua
käsittelevän eepoksen ja runoelman „The Dethe of
Syr Charles Bawdin". — C:n traagillista
kohtaloa on Alfred de Vigny käsitellyt näytelmässään
„Chatterton" (1837). — Täydellisen painoksen
C:in teoksia julkaisi Lontoossa 1803 Southey,
joka, kuten kaikki muut „lakistit", pani C:iin
suurta arvoa. [Elämäkertoja: Davis (Lont. 1806),
Dix (Lont. 1837), Wilson (Lont. 1869), Helene
Richter (Wien 1900). — vrt. Georges, „New facts
relating to the C. familv" (Lont. 1883).]
J. H-l.
Chatterton-seos [tsätatan-], eristäjäaineena
telegrafi-, sähkö- y. m. johdoissa käytetty seos,
joka tehdään 2 osasta guttaperkkaa, 1 osasta
hartsia ja 1 osasta tervaa.
Chaucer [Isösa], Geoffrey (n. 1340-1400),
Englannin suurin runoilija ennen Shakespearea,
syntyisin Lontoosta; isä
oli viinikauppias, jolla
oli yhteyttä hovin
kanssa. Poika sai hyvin
huolellisen kasvatuksen. V.
1357 hän oli Edvard
III:n pojan Lionelin
puolison, Elisabetin,
hovipoikana. V. 1359
hän otti osaa Ranskan
sotaretkeen, joutui
mainitussa maassa
sotavangiksi, mutta lunastettiin
vapaaksi (1360).
Palattuaan kotimaahan hän
sai hovissa
kamaripalvelijan paikan, saavutti
Edvard III:n luottamuksen ja sai häneltä pienen
vuotuisen eläkkeen. C. oli naimisissa
todennäköisesti v:n 1366 vaiheilta, mutta avio ei näy olleen
onnellinen. V. 1374 kuningas myönsi hänelle
tuopillisen viiniä päivässä, mikä myöhemmin
vaihtui lisäeläkkeeseen. Samana vuonna C. sai
tulliutarkastajan paikan Lontoossa sekä John
Gauntiita, Lancasterin herttualta, 10 punnan
vuotuisen eläkkeen. V. 1372-84 hänet lähetettiin
seitsemän eri kertaa valtiollisia asioita ajamaan
Italiaan ja Banskaan. Italiassa hän kävi pari
tai kolme kertaa ja tutustui silloin perinpohjin
tämän maan kirjallisuuteen. Todennäköisesti hän
Chateaubriant—Chaucer
Geoffrey Chaucer.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
