- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1599-1600

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chateaubriant ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1599

Chauci—Chaulmoogra-öljy

1600

ensimäisellä Italian-matkallaan persoonallisesti
tutustui Petrarcaan ja Boccaccioon. V. 1386 hän
oli muutaman kuukauden aikana Kentin
edustajana parlamentissa. S. v. hän joutui Richard
IT:n hallinnon aikuisten mullistusten uhriksi,
menetti aikaisemmin saamansa tullivirat ja
suistui köyhyyteen. Hänen täytyi myydä eläkkeensä,
hankkiakseen itselleen leipää. V. 1389 hän
kuitenkin sai Richard II:lta uuden eläkkeen sekä
tynnyrin viiniä vuodessa, mutta taloudellinen
ahdinko näyttää kuitenkin vaivanneen C:ia aina
v:een 1399, jolloin Henrik IV, heltyneenä C:n
runosta „G’haucer’s compleint to his purse",
melkoisesti lisäsi hänen vuotuista eläkettään. Kohta
tämän jälkeen C. kuoli, todennäköisesti 25 p.
lokak. ilän haudattiin Westminster Abbey
kirkkoon siihen kulmaan, joka myöhemmin on saanut
nimekseen „the poets’ corner".

C:n runollisen tuotannon saattaa jakaa
kolmeen ajanjaksoon, joista ensimäinen lankeaa
vv:n 1365-73 väliin. Tällöin hän oli ranskalaisten
jäljittelijä. Hänen ensimäinen Italian-matkansa
1373 aloittaa hänen toisen kirjallisen, v:een 1385
ulottuvan kehityskautensa. Tällä ajalla C. käytti
kirjallisina malleinaan italialaisia, vaikka hän
ei suinkaan orjallisesti heitä seurannut. Kolmas
jakso, 1385-1400. tietää C:n omintakeista,
malleista ja jäljittelystä vapaata runoilijakautta.

Vanhin C:n runoista, jonka syntymävuosi
tunnetaan, on hänen 1369 kirjoittamansa, John
Gnuntin puolison kuolemaa valittava runoelma
„The Book of the Duchesse" eli „Chaucer’s Dreain".
C:n ensimäisen jakson tuotteisiin kuuluu myös
Guillaume de Lorris’n ja Jean Clopinelin „Le
roinan de la rose" runoelman alun
englanninkielinen käännös. C. lienee kääntänyt ainoastaan
noin 1,705 säettä. Tämän jakson muut
runotuöt-teet ovat n. s. ,,C:n aapinen", jonka esikuvana
on ollut ransk. Guilevilen „Pélerinage de la vie
humaine" ja jonka nimi johtuu siitä, että jokainen
säkeistö alkaa jollakin aakkosella, ainoastaan W
kirjain puuttuu C:lta, kuten myös alkuperäisestä
runosta; lisäksi „The Compleynt unto Pité",
joka kertoo, miten „Sääli" on kuollut, minkä
vuoksi kaunottaret eivät enää tunne sääliä
onnettomia rakastuneita kohtaan. — Toisen jakson
alkuun on epäilemättä asetettava runoelma „The
Lyf of Seinte Cecile" (esipuheesta päättäen
kirjoitettu 1374). Tämä C:n legenda osoittaa selvästi
Danten „Divina Commedian" vaikutusta. Se
henkii muuten maallisen elämän halveksimista ja
taivaallisen lohdutuksen kaipuuta. V:n 1374
tapahtumien sekä ammattinsa johdosta runoilija
taas palasi maailman hyörinään.
Huomattavimmat tämän jakson muista kirjallisista tuotteista
ovat Boetiuksen „Consolatio philosophi»" teoksen
käännös, ja romaani „Troilus and Criseyde", jonka
esikuvana oli Boccaccion „Filostrato"; lisäksi
erästä senaikuista häväistysjuttua käsittelevä
runo „The Compleynt of Mars"; nuoren
kuninkaan solmiman avion johdosta 1382 kirjoitettu
„Parlement of Foules", joka ou hänen parhaita
runoelmiaan. Toisen tuotantokautensa lopulla
C. virkistykseksi virkatoimien ohella kirjoitti
allegorisen runoelmansa „The House of Fame". —
C:n kolmannen tuotantokauden pääteokset ovat
„T|ie Legend of good Women" ja „Canterbury
Tales". Nämä molemmat kirjalliset tuotteet ovat
n. s. kehyskertomuksia (ks. t.). Mainitun legen-

dan kertomuksia sanotaan alkuperiiisesti olleen
20, mutta meidän päiviimme ei ainakaan ole
säilynyt useampia kuin 10. Näiden runollisten
kertomusten lähteinä C. käytti Ovidiuksen teoksia.
Vergiliuksen Æneis-runoa, Liviusta ja
keskiaikaisia lat. kirjailijoita, tosin hyvin vapaasti,
painaen kertomuksiinsa aito englantilaisen leiman.
C:u kuuluisin runoteos on hänen runollinen
ker-tomussarjansa „Canterbury Tales". Nämä
kertomukset ovat kirjoitetut samaan tapaan kuin
Boccaccion „Decamerone" sarja, vaikka ne
suunnittelultaan ja vaihtelevaisuudeltaan ovat B:n
teosta etevämmät. Mainitun runollisen
kertomus-sarjan prologissa kerrotaan, miten kauniina
huhtikuun-päivänä eräässä Lontoon ravintolassa
kohtasi toisensa joukko eri yhteiskuntaluokkiin
ja ammatteihin kuuluvia naisia ja miehiä, jotka
kaikki seuraavana päivänä aikoivat lähteä
pyhiin-vaellusretkelle Canterburyyn Thomas Becketin
haudaile. Tämä prologi on kirjoitettu
erinomaisen havainnollisesti ja hienon sukkelasti, ja se
esittää runoelman eri henkilöt. Pyhiinvaeltajien
kirjavaan joukkoon liittyy leikkisä
ravintolan-isäntä, joka ehdottaa, että jokaisen sekä
meno-että paluumatkalla tulee kertoa pari kertomusta,
joten kertomuksia runoilijan alkuperäisen
suunnitelman mukaan olisi karttunut enempi kuin
120. C. ei kuitenkaan ehtinyt runoilla
enempää kuin 24 valmista kertomusta. — Ylitä
vaihtelevia kuin nämä pyhiinvaeltajat, ovat myös
heidän kertomustensa aiheet. Englannin
kansanelämän kuvaukset, joita höystää voimakas, joskus
karkeanlainen huumori, vuorottelevat hienon
pateettisten kertomusten kanssa, ja eri
henkilöiden välinen dramaattisen vilkas vuoropuhelu
tuo tuon tuostakin esiin erinomaisen sattuvia
kulttuurihistoriallisia piirteitä.

C:n teokset osoittavat yleensä, että hänellä oli
laajat tiedot, mutta samalla monenlaisen
seurustelun kautta hankittu rikas ihmistuntemus.
Hänen havaintokykynsä oli mitä tarkin. — Paras
C:n teosten laitoksista on Skeatin 6 nidoksinen
painos vrlta 1894-95 (Oxford). C:n teoksen
..Canterbury Tales" on etevästi kääntänyt saksaksi
Hertzberg (1866). [ten Brink, „Chaucer-studien"
(1870) , „Chaueers Sprache und Verskunst"
(1884) ; „Geschichte der engl. Litteratur" (II. 1,
1889) ; Lounsbury, „Studies in Chaucer, his life
and writings" (1891) ; Paul, „Grundriss der
germ. Philologie"; Wiilker, „Geschichte der engl.
Literatur" (1900), I, s. 146-179.] J. III.

Chauci ks. K h a u k i t.

Chauffeur [soff ö’r] ks. S o f f ö ö r i.

Chauliac fsolja’k], Guy de (s. vähän ennen
1300) ransk. lääkäri, kotoisin Cauliacou kylästä
Auvergnesta, toimi sittemmin aikansa
etevim-pänä kirurgina Lyon’issa ja Avignon’issa. Iliinen
kirjoittamansa „Chirurgia parva" ja „C. magna",
olivat vuosisatojen kuluessa ansiokkaina
osviittoina lääketieteen harjoittajille.

Chaulmoogra-öljy [tsöhnugra-], kellertävä tai
ruskea, hiukan eltaantuneen hajuinen rasva;
sulam.-p. 35-40°, liukenee kloroformiin,
bentso-liin ja rikkihiileeu, osittain alkoholiin ja
eetteriin. Saadaan erään Taka-Intiasta kotoisin
olevan (lynocardia odorato nimisen pensaskasvin
siemenistä, öljyä käytetään Etelä-Aasiassa
yleisesti lääkkeenä ihotauteja vastaan. Viime
vuosina sitä myös 011 ruvettu käyttämään Etiroo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0856.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free