- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1601-1602

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chaumette ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1601 Ch au m ette

passa fOleum gynocardice). Se sisältää noin 12 %
gynokardihappoa. (W. B.)

Chaumette [some’i], P i e r r e-G a s p a r d
(1763-94), ransk. vallankumousmies. Oli
innokkaasti osallisena syyskuun murhissa ja
vallan-kumoustuomioistuiinen perustamisessa; tuli
Pariisin kommuunin prokuraattorina kuuluisaksi
toimenpiteistään, joiden tarkoituksena oli
edistää hyviä tapoja. Kobespierren vihoihin
jouduttuaan päätti päivänsä mestauslavalla ystäviensä
hebertistien mukana.

Chaumont-en-Bassigny [som5’tä-basinji’],
kau-puuki Haute-Jlarnen departementissa, 324 m yi.
merenp.; n. 12,000 as. Vilkas rautateollisuus.
— Maalisk. 1 p. 1S14 liittoutuneet vallat
(Englanti, Itävalta, Preussi ja Venäjä) tekivät C:ssä
sopimuksen Napoleon I:tä vastaan.

Chaussée f sose’ J ks. Viertotie.

Chausson [sosö’], Ernest (1855-99), ransk.
säveltäjä, etenkin soitinmusiikin ja oopperan
alalla huomattu, Massenet’n ja César Franckin
oppilas. I. K.

Chautauqua [tsatö’kua], pieni huvilakaupunki.
samannimisen järven rannalla New Yorkin
valtion länsiosassa, jonkun matkaa Buffalosta,
tullut kuuluisaksi siitä valistusliikkeestä,
„yliopiston laajennuksesta" (University extension), joka
täällä alkuunpantuna levisi muihinkin
valtioihin. C:n perusti 1874 muuan yleisen
kansanvalistuksen korottamista harrastava seura, jolla oli
jäseniä kaikkialla Pohjois-Ameriikassa.
Vuosittain kokoontuu sinne tuhansittain miehiä ja
naisia kartuttamaan tietojansa yleissivistävien
esitelmien avulla, joita yliopistojen opettajat
pitävät, sekä viettämään aikansa jalostavissa
huvituksissa. Samanlaiset kurssit ovat meillä
tunnetut ,.lomakurssien" nimellä. [vrt. aikakausk.
„Aika", 1909, siv. 554-559.] O. M-e.

Chauveau [sovö’J, Jean Baptiste
Auguste (s. 1827), ransk. fysiologi, toimi ensin
professorina Lyon’issa, jossa 1875 tuli
eläiulää-kärikoulun johtajaksi; oli sitten Ranskan
kaikkien eläinlääkärilaitoslen ylitarkastajana ja tuli
1S86 vertailevan patologian professoriksi
Pariisin luonnontieteelliseen museoon. Hänen tärkein
teoksensa on: „Traite d’anatomie comparée des
animaux domestiques". .1/. O-B.

Chauvinismi ks. Sovinismi.

Chavanne [sava’n ], Joseph (1846-1902),
maant. kirjailija ja matkailija. Kävi 1867-69
Ameriikassa ja Pohjois-Afrikassa, 1884
Kongo-valtiossa ja toimi v:sta 1886 Buenos Airesin
hydrografisessa laitoksessa. Paitsi
matkaselos-tuksiaan C. on julkaissut klimatologisia
tutkimuksia ja karttateoksia. ("TV. S-m.)

Chavannes [sava’n], Puvis de, ks. Puvis
de Chavannes.

Check [tsck] (engl.; ransk. cheque) ks.
Sekki.

Cheddar-juusto [tseda-J, eräs juustolaji, joka
on saanut nimensä Somersetin kreivikunnassa
Englannissa sijaitsevasta Cheddarin kylästä, ks.
Juusto.

Chef /se/7 (ransk., < lat. ra/>t/f = pää),
päällikkö, johtaja.

Chef-d’ceuvre [sedö’vr] (ransk.), mestariteos,
pääteos.

Cheimatobia brumata,
hedelmäpuu-1 u m i m i 11 a r i, p a k k a s p e r h o n e n.
Koisi. Painettu ^„OQ.

—Chelonia 1602

ras ja naaras hyvin erilaisia. Koiraksen siivet
tavallista kokoa; etusiipien ruskeanharmaassa
yläpinnassa vuorottain tummempia ja
vaaleampia poikkijuovia, takasiivet vaalean
kellanruskeita, epäselvästi poikkijuovaisia. Siivenkärkien
väli n. 30 mm. Naaraksen siivet surkastuneet
aivan lyhyiksi, valkeanharmaiksi,
ruskeajuovai-siksi tyngiksi. Ruumiin pituus n. 7 mm. Toukka
10-jalkainen, vihreä tai kellertävä, sen pinnassa
valkeita tai valkeankeltaisia, kapeita
pitkittäis-juovia, pää vihreä tai tummanruskea: pituus
täysikasvaneena 25 mm. Kotelo lepää maassa
ohuessa kotelokopassa, joka ulkopuolelta on
maahiukkasten peittämä. Täysinkehittynyt
perhonen esiintyy harvinaisen myöhään, syys- ja
lokakuussa. Toukka vahingoittaa keväällä
hedelmäpuiden ja ylipäänsä kaikenlaisten lehtipuiden ja
pensaitten silmuja ja lehtiä, niin että ne voivat
jäädä täydellisesti lehdettömiksi. Toisen, hyvin
läheisen lajin, k o i v u 1 u m i m i 11 a r i n (C.
boreata) toukka vahingoittaa samoin etupäässä
koivumetsiä. ks. T u h o h y ö n t e i s e t. E. R.

Cheiranthus cheiri ks. K u 1 t a 1 a k k a.

Chelcicky [heltsi’tski], P e t r (n. 1390-1460),
uskonnollinen uudistaja, oli syntyisin
Etelä-Böömistä; lähti hussilaisen liikkeen viehättämänä
Praagiin, mutta kauhistuneena siitä voitosta,
jonka hussilaiset Vysehradissa 1420 olivat
hirveällä verenvuodatuksella saaneet vihollisistaan,
vetäytyi yksinäisyyteen tilalleen ja kirjoitti
siellä m. m. „Postillan" ja „Uskon verkon"
(Siet’viery). Uskonnollisissa mielipiteissään hän
on Wicliün ja Hussin vaikutuksen alainen, mutta
huomattava hän on ajattelijana moraalin ja
yhteiskuntakysymysten alalla. Kaiken mikä on
ihmisten keksimää — kirkolliset ja valtiolliset
laitokset — hän hylkää. Luopumukseen
ensi-mäisten kristittyjen ihanteista on syynä kirkon
yhtyminen valtioon. Valtio on todelliselle
kristitylle vain välttämätön paha. Hänen ei sovi
käyttää hyväkseen maallista valtaa, vaan nöyränä
sietää vääryyttä, ei voimakeinoilla vastustaa
pahaa eikä kostaa. Varsinkin Ch. saarnaa sotaa
ja sotalaitosta vastaan. Kristittyjen joukossa ei
tule olla eri säätyjä, vaan vapaus,
tasa-arvoi-suus ja rakkaus. Ch:n opilla oli suuri vaikutus
Böömin ja Määrin veljeskuntiin (ks. t.).

J. J. M.

Chelidonium majus, keltamo, unikkojen
heimoon kuuluva yrtti, jolla on päätöpariset
lehdet. 4-lnkuiset, keltaiset kukat, 1-lokeroinen
litu-mainen knta. Kasvin helakankeltaista.
kitkerän-ja polttavanmakuista maitiaisnestettä käytetään
syyliä vastaan. Kasvaa lehdoissa,
kallionpenger-millä. asuntojen nurkissa maamme eteläosissa.

Chelifer ks. Kirjaskorppioni.

Chelles’iläinen ajanjakso [selliläinen], arkeol..
Seine et Marnen departementissa. Ranskassa.
Chelles’iu lähellä olevan löytöpaikan mukaan
nimitetty varhaisemman 1. paleoliittisen
kivikauden ensimäinen ajanjakso, nähtävästi
vastaava jääkaudella sattunutta aikaisinta
lämmintä kautta ja n. s. Neanderthalin ihmisrodun
aikaa. Alkuaan siitä on käytetty nimitystä
„Acheuléen", jolla kuitenkin nykyään merkitään
(Mortillet’n mukaan) toista paleoliittista
ajanjaksoa. (ks. Esihistorialliset
ajanjaksot). J. A io.

Chelonia ks. Kilpikonnat.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0857.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free