Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chenille ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1005
Chenille—Cherokee
1606
veli, Ranskan vallankumouksen kuuluisin
näy-telmäiukirjoittaja. Ei ollut lahjoiltaan veljensä
veroinen. Hänen ensimäiset draamansa
epäonnistuivat kokonaan. Sitävastoin hänen näytelmänsä
„Charles IX" (1789) saavutti täydellisen
menestyksen, vaikka se draamana ja runoteoksena on
sangen heikko. Mutta yleisö huomasi tai luuli
huomaavansa sen säkeissä kosolta viittauksia
päivän tapahtumiin. Kun tämä näytelmä
julais-tiin, omisti tekijä sen Ranskan kansalle, „vapaan
miehen teoksena" „vapaalle kansalle". C:n
seuraavat näytelmät ovat: „Henri VIII" (1791),
,,Ca-las" (1791), „Cai’us Gracchus" (1792), „Timoléon
(1794). Viimemainitussa näytelmässä
Robespierre oli huomaavinaan hyökkäyksen itseään
vastaan ja kielsi sen esittämisen. C:n muista
kappaleista esitettiin „Tibère", hänen paras
näytelmänsä, vasta pitkän aikaa hänen kuoltuaan
saavuttamatta menestystä. V. 1804 C. koetti
päästä Napoleonin suosioon, näytelmällään
„Cyrus", joka sisälsi paljon viittauksia Napoleonin
tekoihin. Mutta Napoleon vastaanotti tämän
imartelun hyvin epäsuosiollisesti, ja
loukkaantunut tekijä muuttui taas tasavaltalaiseksi.
Dramaatikkona C. on sangen heikko. C:n kootut
teokset julkaisi Arnault (1824-26, 8 nid.) ;
niihin kirjoittivat johdannon ja selityksiä Daunon
ja Lemercier. [W. Küchler, „M. J. Chéniers
dramatische und lyrische Dichtung" (1900) ; Lieby,
„Iitude sur le tliéätre de M. J. Chénier" (1902).]
j. n-i.
Chenille [sanl’j] (ransk.), tupsureunainen
nauha, jommoisia käytetään kuteeksi n. s.
che-nille-kudoksissa. Nämä nauhat valmistetaan
kutomalla siten, että kaiteeseen pujotetaan neljä
loimilankaa aina yhteen piinrakoon, jonka
vieressä jätetään 6 tai 8 piinrakoa tyhjiksi.
Kutoessa muodostuu nyt loimettomalle paikalle
tyhjien piinrakojen kohdalla pitkiä kudejuoksuja.
Kun kangas sen jälkeen pitkin pituuttaan
leikataan halki kaikkien muodostuneiden
välipaikko-jen keskeltä, muodostuvat mainitut
tupsureunai-set nauhat. Näitä nauhoja voi käyttää kuteena
joko sinänsä tai kierretääu ne ennen käytäntöä
ja saattavat ne olla monivärisiäkin riippuen aina
käytännön tarkoituksesta. Kun nauhaa
käytetään kuteena kaksivartisessa kankaassa,
muodostuu molemmilta pinnoiltaan nukkainen kangas.
E. J. S.
Chenopodium ks. S a v i k k a.
Cher [sür] (ransk.), rakas, armas. Mon [mo]
eher (miesp.), ma chöre (naisp.), rakkaani,
armaani.
Cherbourg [särbü’r], piirikunnan
pääkaupunki, lujasti linnoitettu sotasatama ja
kylpypaikka Manchen departementissa Ranskassa;
43,837 as. (1906). C. sijaitsee Cotentin’in
niemimaan pohjoisrannikolla, Divette-joen suulla; se
jaetaan vanhaan, metsäisten kukkulain
juurella olevaan kaupunginosaan, missä siviiliväestö
asuu, ja uuteen sota- ja linnaväen
kaupunginosaan vanhan kaupunginosan luoteispuolella.
Kaupunki harjoittaa laivanrakennusta,
rauta-valimo-, kehruu-, kutoma- ja nahkateollisuutta
sekä vilkasta kauppaa. Tuontitavarat:
puutavarat, vilja, jauhot, hiilet; vientitavarat: karja,
voi, munat, rakennustarpeet. C:ssa on
laivasto-prefektin, kauppa- ja merioikeuden,
kauppakamarin sekä monen ulkomaalaisen konsulin sija.
N. 4 km pitkä, 3:11a linnoituksella varustettu
aallonmurtaja sekä linnoitettu Pelée-saari
suojelevat 7:11a. loistotornilla valaistua
satamanedus-taa. Sotasatama on 22 ha laaja ja 9-5 m syvä.
Tämän varrella ovat arsenaali, telakat,
makasiinit y. m. Kauppasatama on liikenteelle
tärkeä ; siinä käy vuosittain n. 400 laivaa,
tonni-luvultaan n. 1,4 milj. — C:n mainitsee Vilhelm
Valloittaja Carusbur nimisenä; se kuului
Englannille v:een 1200; sen jälkeen Ranskalle
v:een 1418; joutui taasen Englannille, mutta
kuuluu v:sta 1450 Ranskalle. ("IV. S-m.J
Cherbuliez [särbyljë’]. 1. Antoine
Éli-sée C. (1797-1869), valtiotieteellinen kirjailija.
Hänen teoksistaan mainittakoon „L’Utilitaire"
(1828-30), „Riehe au pauvre" (1840), „De le
dé-mocratie en Suisse" (1843), „Études sur les causes
de la misère tant morale que physique et sur
les moyens d’y porter remöde" (1S53). — 2.
Victor C. (1S29-99), ransk. kirjailija,
edellisen veljenpoika, syntyisin Genevestä, opiskeli
Pariisissa, Bonnissa ja
Berliinissä. V. 1860 hän
äkkiä teki itsensä
tunnetuksi taidehistoriallisella
teoksellaan „Un clieval
de Phidias", joka oli
Kreikan matkan
tuloksena. V. 1881 hänet
valittiin Ranskan akatemian
jäseneksi.
Romaanin-kirjoittajana C. liittyy
George Sandiin (ks. t.).
Hänen erikoisalansa on
kosmopoliittisten tapojen
kuvaaminen. Sen lisäksi
hän usein hienosti
erittelee intohimoja. C. on
kirjoittanut romaanit:
„Le comte Kostia"(1863),
„Le prince Vitale" (1S64), „Paul Méré" (1865),
„Le roman d’une honnëte femme" (1866), „Le
grand ceuvre" (1867), „Prosper Randoce" (1868),
„L’aventure de Ladislas ßolski" (1869), „La
revanche de .Tosöphe Noirel" (1872), „Meta
Holde-nis" (1873), „Miss Hovel" (1875), „Le fiancé de
MHe Saint-Maur’’ (lö/"6), „Samuel Brohl et
Comp." (1877), ,,L’idée de Jean Tèteral" (187S..
„Noirs et rouges" (1881), „Olivier Maugant"
(löS5), „La Bete" (1887), „Une Gageure" (1890),
„Le secret du préeepteur" (1893), „Après
Fortune faite" (1896), „Jacquine Vanesse" (1898),
y. in. C. on sitäpaitsi kirjoittanut teoksen
„Études de litterature et d’art" (1873), joka sisältää
tutkielmia Saksan kirjallisuudesta ja Ranskan
kuvaamataiteesta. Myöskin politiikan alalta C.
on julkaissut teoksia. J. H-l.
Cherbury, lordllerbertofC h., ks.
Herbert.
Cherchez la femme [sersë’ la fam] (ransk.),
etsikää naista!, s. o. nainen on syypää.
Chermes ks. Kirvat.
Cherokee [ tserrolcl’], tserokeesit,
intiaaniheimo, joka historiallisella ajalla on asunut
molemmin puolin etel. Alleghany-vuoria,
Ten-nesseessä ja Pohj.-Carolinassa. Niiden
sukulaisuus muiden heimojen kanssa 011 vielä epäselvä;
er,is tutkija on tahtonut nähdä heissä irokeesien
sukulaisia. Muutettuansa 1S3S n. s. intiaaniterri-
Victor Cherbuliez,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
