- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1629-1630

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cholecystitis ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1629

Cholecystitis—Chorda

1630

kautta siellä piti saataman lujempi
kuninkaan-valta ja jonka Kustaa III sitten pani toimeen
1772. Myöskin Eanskan sisällisen hallituksen
suuntaan hän vaikutti paljon. Hän sai aikaan
jesuiittain karkoittamisen, mutta hankki suojaa
jansenisteille (ks. t.) ja protestanteille.
Itävallan ystävänä hän puuhasi Maria Antoinetten
avioliittoa daufinin kanssa. C. menetti
kuninkaan suosion tämän jalkavaimon Dubarryn
vaikutuksesta ja erotettiin ministeritoimestaan
1770. V. 1904 ilmestyi „Mémoires du duc de
Choiseul". [Maugras, „Le duc et la duchesse
de C."] K. O. L.

Cholecystitis (kreik. kliolë’ = sappi, ja kystë =
rakko), sappirakon tulehdus.

Cholera ks. Kolera.

Cholo [tso-J ks. C h i n o.

Choloepus didactylus ks. Laiskiaiset.

Cholula [tsolu’-J 1. San Pedro, kaupunki
Meksikossa Pueblan valtiossa, Meksikosta
kaakkoon, 2,138 m yi. merenp., 6,899 as. (1900).
Espanjalaisten saapuessa Meksikkoon C. oli
aztek-kien kukoistavimpia kaupunkeja, jossa oli 150,000
as. ja yli 400 temppeliä. Vielä nykyään on siellä
Quetzacoatl jumalan kunniaksi rakennettu
,,teo-calli", 54 m korkuinen katkaistu pyramidi, jonka
asema on 453 ma.

Chondri 1. k o n d r i ks. Meteoriitti.

Chondrus ks. K a r r a g e e n i.

Chopin [sopä’], Frédéric Frangois
(1810-49), uraa uurtava pianosäveltäjä ja
pia-nonsoittaja, synt. 22
p. helmik. 1810 lähellä
Varsovaa, kuoli 17
p. lokak. 1849
Pariisissa. Hänen isänsä
oli ranskalainen.
Puolaan siirtynyt
kielenopettaja, äitinsä
puolalainen. Jo
9-vuo-tiaana hän esiintyi
ihmelapsena, mutta
antautui taiteilijaksi
vasta 1827,
suoritettuaan kimnaasiopin-tonsa. V. 1830 hän
läksi
konserttimatkalle Wienin ja
Münchenin kautta
Pariisiin, jonne hän jäi asumaan kaikkien
suosimana piano-opettajana ja säveltäjänä,
etevän ystäväpiirin (Liszt, Berlioz, Heine,
Balzac, Ernst, Meyerbeer) ihailemana.
Keuhkotaudin uhkaa hän pakeni Mallorcan saarelle
1838, ja keväällä 1849 hän läksi uusin voimin
konserttimatkalle Lontooseen ja Skotlantiin,
vaan palasi uupuneena Pariisiin, kuollakseen. —
C:n sävellyksistä huokuu harvinainen
runollisuus, hienous, sulo ja ritarillinen voima. Hänen
sanontatapansa oli täydellisesti uusi ja
omintakeinen, eikä kenkään ole voinut sitä
itsenäisesti jäljitellä tahi kehittää. Ei hän itsekkään
sitä saanut kehkeämään laajempia muotoja
täyttäväksi, vaan pysyi aina samana, tosin yhtä
helkkyvänä ja kukkeana. Sitävastoin hänen
teknillinen pianonkäsittelvnsä on laskenut perustuksen
koko uudemman ajan pianokirjallisuuden
soinnille. Vielä nykyään C:n sävellyksiä tavataan
milt’ei jokaisen pianotaiteilijan konserttiohjel-

Chopin.

missä, ja useat soittajat saavat niissä esille
kaikkein vaikuttavimman taitonsa. — C:n onneton
suhde runoilijatar George Sandiin on
epäilemättä paljon vaikuttanut hänen
säveltuotan-toonsa; mutta ennen kaikkea siinä kuvastuu
onnettoman Puolan kansan ilot ja surut, muistot
ja toiveet. Hänen balladinsa ja noeturninsa,
valssinsa, masurkkansa ja poloneesinsa,
sonaat-tinsa, preludinsa ja etydinsä sekä muut
teoksensa ovat kaikki saman kansallisen sävyn
leimaamat ja sykkivän isänmaanrakkauden
aate-loimat. I. K.

Choræuksen lähde [korëu-], Ruissalon saaren
keskiosassa oleva lähde, jonka ääressä runoilija
Choræuksen (ks. t.) sanotaau mielellään istuneen
laulujansa sepittämässä.

CUoræus [korë’-J, Mikael (1774-1806),
runoilija, syntynyt 15 p. maaliskuuta 1774 Vöyrissä,
jossa isä silloin oli
apulaispappina.
Jouduttuaan kuusitoista
vuotiaana orvoksi hän
sai uuden kodin erään
sukulaisensa luona
Ruotsissa, kunnes tuli
maisteriksi Upsalassa
1797. Hän palasi
senjälkeen Suomeen
ansaituksensa elatuksensa kotiopettajana
ja jatkoi tätä
tointansa vielä senkin
jälkeen kuin 1799 oli
nimitetty dosentiksi
Turun akatemiaan.
V. 1802 hän muutti
Ruotsiin, jossa toimi

Carlbergin sota-akatemian pappina kuolemaansa
asti. — C:n nimi elää jälkimaailmalle ensi
sijassa niitten pienten runojen kautta, jotka
painettuina „Abo Tidningar"iin ja
„Stockholms-posten"iin herättivät hänen aikalaistensa
ihastusta. Näistä mainittakoon „Enkans visa",
„Askan", „En tanke pà min egen graf", joiden
tunnelma on yksinkertainen, vieno ja
surunvoit-toinen, muistuttava Franzenin runoutta. Ilmeistä
sukulaisuutta runoilijaveljen kanssa osoittavat
myös hänen kuvauksensa lasten maailmasta
(„Barusligheten", „Lilla Hedda tili sin pappa").
Suuremmista runoistaan hän sai useampia
kirjallisia palkintoja, m. m. Ruotsin akatemialta
„runolaulustaan" Ehrensvärdistä, johon hän oli
liittänyt kauniin tervehdyslaulun Suomelle.
Mutta niissä hän on täydelleen aikansa lapsi.
Ne ovat raskaita, didaktisia ja sentakia aivan
vanhentuneita. Carlbergin pappina hän tuli
Tukholmassa tunnetuksi loistavana ja
vapaamielisenä saarnaajana. Tegnér pitää häntä aikansa
etevimpänä hengellisenä puhujana. V. 1S15
ilmestyivät hänen kootut runoelmansa Franzénin
toimittamina, varustettuina saman ystävän
kirjoittamalla valaisevalla elämäkerralla.

E. B.

Chorasan ks. Korasan.

Chorda (lat.), jänne, soittimenkieli. — C.
|Ach il li s, Akilles-jänne (ks. t.). — C.
dorsalis, eläinten sikiössä tai alemmissa
eläimissä oleva selkäjänteen muodostuma, josta
sittemmin selkäranka kehittyy.

M. Choræus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0873.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free