- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1641-1642

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chydenius ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

C. (s. 1820), venäläis-juutalainen
orientalisti, joka kristityksi ruvettuaan 1855
nimitettiin hebrean ja syyrian kielen
professoriksi Pietariin. Hänen tärkein teoksensa on
„Die Ssabier und der Ssabismus” (1S56). Muista
julkaisuista on mainittava: „Izvestija o hozarah,
burtasah, madjarah, slavjanah i russah
Abu-Ali-Alimeda-ben-Omara-Ibn-Dasta, neizvestnago
dosele arabskago pisatelja natšala X v. po rukopisi
Britanskago muzeja” (1869). K. T-t.

2. Orest Danilovitš C. (s. 1852),
edellisen poika, ven. fyysikko, v:sta 1890 Pietarin
yliopiston professori; hänen suuri „Fysiikan
oppikirjansa”’ on erittäin ansiokas teos ja
käännetty sekä saksaksi että ranskaksi. (V. V. K.)

Chydenius [tšydē´-]-suku on peräisin
Uudenkirkon pitäjästä T. l., Kytilän eli Kytyniemen
talosta, josta se on saanut nimensä. Suvun
kantaisä, talonpojan poika Anders C. kuoli
Rymättylän kirkkoherrana 1711.

1. Samuel C. (1727-57), tiedemies, tuli
ylioppilaaksi 1745 ja maisteriksi 1748. Harjoitti
senjälkeen etenkin luonnontieteellisiä opintoja
Upsalassa ja julkaisi siellä pari tutkimusta,
jotka herättivät huomiota sujuvan muotonsa ja
täysipitoisuutensa tähden. Palattuaan Turkuun
nimitettiin hänet 1753 kemian ja mineralogian
dosentiksi, ensimäiseksi laatuaan Turun
yliopistossa. Annettuaan Ruotsin tiedeakatemialle
ehdotuksen Suomen kulkuneuvojen parantamisesta
hän sai toimekseen tutkia Pohjanmaan ja Savon
vesistöjä. V. 1755 hän johti Kyrönjoen
perkausta ja tuli seur. v. Suomen
koskenperkaustöiden johtajaksi. Tässä toimessa tuoni hänet
tapasi kesällä 1757, jolloin hän tapaturmaisesti
hukkui Kokemäenjoessa olevaan Niskakoskeen.
Harvinaisen lahjakkuutensa vuoksi oli hänet v.
1756 kutsuttu ylim. apulaiseksi filosofiseen
tiedekuntaan. Hänen kirjoituksistaan mainittakoon:
„Observationes de decrementis aquarum in Sinu
Bottnico” (1749), „De navigatione per flumina
et lacus patriæ promovenda” (1751) ja
„Animadversiones nonnullæ de œconomia et moribus
incolarum Lapponiæ Kimiensis” (1754). A. R. C.

illustration placeholder

Antti Chydenius.

2. Antti C. (1729-1803), pappi, nerokas
kirjailija varsinkin kansantalouden alalla, sekä
aikansa
mainehikkaimpia valtiopäivämiehiä, edellisen veli,
syntyi Sotkamon
kappalaistilalla 26
(24?) p. helmikuuta
1729 v. l. Hän tuli
Turussa ylioppilaaksi
1745, opiskeli
myöhemmin noin vuoden
ajan Upsalassa ja
tuli Turussa filosofian
kandidaatiksi 1753
sekä maisteriksi 1754.
Papiksi hänet
vihittiin 1753; sam. v.
C. muutti Alaveteliin
saarnaajaksi (oli
kappalaisena v:sta 1760). Isän kuoltua hänet 1770
nimitettiin Kokkolan kaupungin ja
maaseurakunnan kirkkoherraksi seurakuntalaisten
melkein yksimielisestä kutsumuksesta ; tässä toimessa
hän pysyi kuolemaansa saakka 1 p. helmik. 1803.

Aikakautena, joka uskonnon kannalta katsoen
on lamautuneen innon leimaama, C.
seurakuntalaistensa kesken toimi erinomaisella lämmöllä
ja vakavuudella, joten hänen toimintansa jätti
paikkakunnan hengelliseen elämään mitä
syvimmät jäljet. Painosta hän vanhempana julkaisi
kaksi sarjaa saarnoja (1781-84), jotka Ruotsissa
palkittiin. Ja tämän lisäksi hän on vaikuttanut
usealla muullakin alalla. Jo yliopistossa
erityisesti luonnontieteitä harrastettuansa hän rupesi
ilmaiseksi antamaan apua sairaille, ja kun
Pohjanmaalla ei siihen aikaan ollut kuin yksi
lääkäri, kysyttiin hänen neuvojansa laajalta ;
lääkkeetkin C. usein valmisti. Tästä hän
vanhempana oli pakoitettu luopumaan papillisten
tointen karttuessa. Kun kamalasti raivoavaa isoa
rokkoa ruvettiin edelläkäyvällä rokotuksella
ehkäisemään. mikä keino kansaa pahasti pelotti,
oli C. ensimäinen asiaa edistämään ja hän sai
siinäkin paljon aikaan. Pohjanmaa oli 1766
rokotuksen käyttämisessä edellä kaikkia muita
läänejä. Lehmänrokon eli vaksiinin käyttö ei vielä
silloin ollut tunnettu, ja vanhanakin C. puolusti
alkuperäistä rokotustapaa, muun muassa eräässä
Suomen talousseuralle lähetetyssä huomattavassa
kirjoituksessa, joka hänen kuoltuansa vähän
muutettuna painettiin seuran toimituksiin (1803).
— Sekä halu että tarvekin vetivät C:n
maanviljelykseen, kun hän sai ruveta viljelemään
Vetelissä kivikkomäelle perustettua pientä
virkataloansa, ja ajan paraita tunnettuja
viljelystapoja noudattaen hän sen sai mallitaloksi
muuttumaan. Kokkolassa hän järjesti suuret
uudisrakennustyöt, joutuen lopulta kalliin
kirkonrakennuksen johdosta useitten seurakuntalaisten
kanssa riitaan.

Pienessä piirissään vaikuttavana C.
samoinkuin tuhannet muut hänen asemassaan olisi
jäänyt unohtumaan, jollei kirjailijana ja
valtiopäivämiehenä olisi ryhtynyt pohtimaan koko
valtakuntaa koskevia kysymyksiä. Hänen
ensimäiset kokeensa koskivat taloutta (ruotsiksi
kirjoitetut. kuten kaikki mikä hänen kädestään on
säilynyt, paitsi erästä pientä nuoruudessa
kirjoitettua suomenkielistä runoa). Ruotsin
tiedeakatemian asettama palkintokysymys sai hänet 1761
esittämään „Syyt niittyjen sammaltumiseen ja
miten sammal niistä parhaiten ja halvimmin
hävitetään” ja toisessa kirjoituksessa hän 1763
seikkaperäisesti esitti „Miten työrattaat voisi
saada parannetuiksi kuljettamaan 70 leiviskää
40:n sijasta”. Kumpikin kirjoitus palkittiin
muiden rinnalla Julkaisematta C. sitä vastoin jaiti
erään arvatenkin 1761 tekemänsä varsin
merkillisen kirjoituksen, missä hän käsitteli silloisia
kovin sekavia rahaoloja sekä palkollisten
pakonalaista asemaa. Mutta pian hän
yleistaloudellistenkin kysymysten alalla astui julkisuuteen.
„Maastamuutto” (siirtolaisuus) oli siihen aikaan
suuri, herättäen isänmaanystäväin pelkoa, ja
Ruotsin tiedeakatemia pani 1763 toimeen julkisen
kilpailun, saadakseen epäkohdan syyt selville.
Yhteensä 30 vastausta lähetettiin silloin
palkittaviksi ; C. oli kirjoittanut yhden ja sanoo
olleensa toisessa mukana. Seuraavan vuosisadan
pisimmälle menevien yhteiskunnallisten
uudistustuumain enteenä hänen vastauksensa on
merkillinen ja lisäksi se nerokkaalla esitystavallaan
vetää huomiota puoleensa. Mutta akatemian

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0879.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free