- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1643-1644

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chydenius ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

hyväksymistä se ei saavuttanut ; C. painatti sen
itse 1765 ja edellä kaikkia muita
palkintokirjoituksia se vapaamielisyydellään ou jäänyt
jälkimaailman muistoon. Ja ystäviensä
kehoituksesta C. samaan aikaan oli ottanut
selvittääksensä toisenkin kysymyksen, joka oli ylen tärkeä
ei ainoastaan hänen kotiseudulleen, vaan kaikille
Pohjanlahden ympärillä oleville maakunnille.
Aina Kustaa II Aadolfin ajoista asti tämän laajan
alueen kauppa oli ollut sidottuna Tukholmaan,
mistä asemasta kaikenlaiset epäkohdat olivat
seurauksena, eikä vuosikymmenien ponnistuksilla
oltu päästy luonnollisiin oloihin. Valtiopäivillä
1760-62 oltiin jo onnellisen ratkaisun
kynnyksellä, mutta juonilla asia lopulta saatiin
raukeamaan. Kysymykseen tarkemmin tutustuttuansa
C. parannuksen aikaansaamiseksi kirjoitti
mestarillisen selvän ja vakuuttavan kirjasen: „Niiden
syiden kumoaminen, joilla koetetaan kieltää
Pohjanlahden kaupunkien oikeutta vapaaseen
purjehdukseen”. Kun kirjoitus kuulijain
suureksi mieltymykseksi oli luettu Kokkolassa
pidetyssä yleisessä kokouksessa 1763, painatti
kaupunki kirjoituksen seuraavia valtiopäiviä varten
ja C. tuli valituksi Pohjanmaan kappalaisten
edusmieheksi.

Vuosien 1765-66 valtiopäivät tulivat C:n
kehitykselle varsin tärkeiksi, sillä Tukholmassa hän
sekä kirjallisuuden saantiin että käytettävään
aikaan nähden oli verrattomasti paremmassa
asemassa kuin kotona, ja se kauttaaltaan
vapaamielinen käsitys, jota hän jo esikoistöissään
oli osoittanut, muodostui nyt eheäksi
järjestelmäksi. Liittymättä myssypuolueeseen, jonka
näillä valtiopäivillä onnistui kukistaa kauan
vallinnut hattupuolue, C. milloin
valtiopäivämiehenä, milloin julkaisemillaan kirjasilla
vaikutti yleiseen mielipiteeseen ja monesti
päätöksiin. Oululle, Kokkolalle ja Vaasalle sekä
kahdelle ruotsinpuoliselle kaupungille
myönnettiin 1765 oikeus käydä kauppaa ulkomaan kanssa.
Ja kun C. näki epäkohtien juuren olevan
vuosisatoja vallinneessa merkantiilijärjestelmässä,
joka vielä oli saanut tukea v:n 1724 kuuluisasta
tuoteplakaatista, julkaisi hän 1765 kirjasensa
„Valtakunnan voimattomuuden lähde” (35 suurta
painosivua). Kuuluisampaa lentokirjasta ei
näiltä ajoilta voi mainita; se painettiin
alkukielellä kahdesti ja lisäksi saksaksikin. Kun
sitä vastaan ilmestyi vastakirjoituksia „niinkuin
rakeita”, julkaisi C. mestarillisen selvän ja
ytimekkään kirjasensa „Kansallinen voitto”, missä
hän 34:llä nelitaitteisella sivulla esittää
kantaansa kansantalouden peruskäsitteihin nähden
tavalla, joka johdattaa mieleen suuren
skotlantilaisen kansantaloudentutkijan Adam Smithin 11
vuotta myöhemmin julkaiseman mainion teoksen
„Kansakuntien rikkaus”. Ja tämän
periaatteellisen johdannon jälkeen C. painatti
„Perinpohjaisen vastauksen” (168 nelitaitteista sivua),
missä seikkaperäisesti perusteli ja kehitti
väitteitään. Siilien taistelu toistaiseksi päättyi, sillä
mainittavampia vastakirjoituksia ei enää tullut.
Mutta innokkaasti C. sillä välin oli ajanut
aatteitaan valtiopäivilläkin. Hänet oli pantu
jäseneksi kalastusvaliokuntaan, yleiseen
valitusvaliokuntaan ja suostuntavaliokuntaan ; koko sääty
kuului suureen valiokuntaan, joten hän sai
toimia siinäkin ja eräässä suuren valiokunnan
alaosastossa. Milloin vain oli tilaisuutta, C.
tarmolla ajoi kantaansa, erittäinkin saadakseen
elinkeinot hallinnollisesta holhouksesta
vapautetuiksi. Hänen sanansa vaikuttivatkin
tuloksiin, erittäinkin kalastuslainsäädäntöä
uudistettaessa. Ja vielä suuremman ansion C. saavutti
kun sai aikaan painovapauslain, joka lopulta
turvattiin perustuslain pyhyydellä. Muut
puhuivat vapaudesta, katsoen samassa edelläkäyvän
sensuurin olevan suojana sekä valtakunnalle että
yksityisille, mutta valmistavassa valiokunnassa
C. sattuvasti osoitti sensuurin haitallisuuden,
hän kirjoitti mietinnön ja pääsi niin pitkälle,
että asia oli turvattu, kun hän itse sai kokea
mitä puuttuva ajatus- ja painovapaus merkitsi.
Paraikaa vallitsevan kovan rahapulan
poistamiseksi pankkivaliokunta oli laatinut ehdotuksen,
jonka C. siihen tutustuttuansa katsoi
mahdottomaksi, kohtuuttomaksi, turhaksi ja useissa
kohdin haitalliseksi. Tavallisella rohkeudellaan ja
selvyydellään hän jälleen oli käyttänyt kynäänsä,
ja kun painatusta koetettiin estää, ilmoitti hän
kirjoituksensa pappissäädylle, joka antoi
suostumuksensa sen julkaisemiseen. Niinpä ilmestyi
heinäkuun alussa 1766 „Valtakunnan auttaminen
luonnollisen finanssijärjestelmän kautta” (54
sivua nelitaitteista kokoa). Se herätti alusta
asti suunnatonta huomiota mutta samassa
suuttumusta ; kirjan takavarikkoon ottamista peljäten
kustantaja salaa siitä otti toisen painoksen.
Mutta pankkivaliokunnan johtavat henkilöt
vaativat pappissäädyltä selitystä, oliko kirjanen sen
luvalla painettu ; samassa kuulusteltiin tekijää
salaisen valiokunnan edessä ja pahoja uhkauksia
kuului. Pappissääty silloin peräytyi ja julisti
C:n menettäneeksi edustajaoikeutensa
seuraavienkin valtiopäivien ajaksi, ja hän sai keskellä
valtiopäiviä lähteä kotiin. Lähimmät vuodet
osoittivat, että C:n lausumat moitteet olivat
aivan oikeat, mutta kun Pohjanmaan kappalaiset
jälleen valitsivat hänet edustajakseen v:n 1760
valtiopäiville, joissa hattupuolue uudestaan
saavutti vallitsevan aseman, hylkäsi sääty C:n
valtakirjan.

Sitten O. toimi vanhaan tapaan, muuttaen vain
laajempaan seurakuntaan, joten hänen aikaansa
ja voimiansa entistä tarkemmin kysyttiin
sielunpaimenen velvollisuuksiin. Pari kertaa hän
kuitenkin vielä esiintyi julkisuudessa. V. 1775 hän
kirjoitti seikkaperäisen vastauksen Göteborgin
tiedeseuran asettamaan kysymykseen: „Onko
maakauppa yleensä valtakunnalle haitaksi vai
hyödyksi” todistaen selvästi, että tämä kauppa,
joka vasta 1859 tuli Suomessa luvalliseksi, oli
tarpeen, ja 1778, jolloin kysymys palkollisten
asemasta ja oikeuksista joutui kiivaan
keskustelun alaiseksi, C. ensin julkaisi useita
sanomalehtikirjoituksia ja sitten erikoisen kirjasen
„Ajatuksia isäntien ja palkollisten luonnollisesta
oikeudesta”. Ja kun C. oli päässyt edusmieheksi
varsin vähän merkillisille valtiopäiville 1778,
ehti hän vielä kerran pysyväisesti kiinnittää
nimensä yhteiskunnallisen vapautustyön
historiaan, sillä pappissäädylle jätetyssä
memoriaalissa hän ehdotti uskonnonvapautta. Vaikka
sääty tätä ehdotusta vastusti, osoittaen sen
johdosta ääretöntä suuttumusta, aiheutti C:n
ehdotus muiden säätyjen suunnilleen yhtäpitävät
päätökset, ja 1781 Kustaa III sen johdosta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0880.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free