- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1655-1656

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cincinnatus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1655

Circus—Cissey

1656

toliumin läheisyydessä Slars-kentällä, C. Gai
1. N e r o n i s Vatikaanin puolella ja C. Maxe
n-tii kaupungin ulkopuolella v:lta 309 j. Kr.
Circuksessa tav. toimeenpantiin monenlaisia
kilpakisoja: kilparatsastusta ja -ajoa,
voimistelu-kilpailuja, eläin- ja gladiaattoritaisteluja y. m.
Tavallisimmat olivat kilpa-ajot; silloin vaunut,
useimmiten 4 kerrallaan, lähtien aitauksesta
(carceres) kulkivat oikealta vasemmalle ympäri
keskimuurin (apina), jonka kumpaisessakin
päässä oli määräpylväs (meta), tav. 7 kertaa.
Varsinkin Rooman keisariajalla olivat
circuksessa toimeenpannut kisat kansan
mielikuvituksia, se kun vain kaipasi leipää ja c.-kisoja.
(Pane m et circensesl ks. t.). Usein
kilpailijat järjestyivät eri puolueiksi, mitkä
erottautuivat erivärisillä puvuillaan ja merkeillään
(valkoinen, vihreä, punainen, sininen). Näistä
taasen toisinaan sukeutuivat valtiolliset puolueet,
jotka keskenään kävivät kiivaita taisteluita.

Nykyaikana c. 1. s i r k u s on
teatterinmuotoi-neu rakennus, missä erilaiset urheilutaiturit
esiintyvät yleisön edessä. K. J. H.

Circus-1 a a k s o. altaan- 1. kattilantapainen,
jyrkkäreunainen, jäätikön uurtama laaksomuoto,

Circus-lnakso.

tavallisesti laakson alussa (sen korkeimmalla
kohdalla). Joskus c.-laaksoja on useampia
peräkkäin, jolloin kapeammat laaksonosat (kynnykset)
niitä yhdistävät. C.-laakson pohja ou tasainen,
mutta soran peittämä. Laakson muoto näkyy
selvimmin paikoissa, missä jäätikköä ei enää
ole; muuten ne tavallisesti ovat jäätikön kielen
(1. pään) peittämät, (vrt. Laakso).

Cirkumfleksi ks. Sirkumfleksi.

Cirkumpolaarinen (lat circurn = ympäri, ja
polus = maan- tahi taivaannapa), on
taivaankappale, piikä aina on taivaanrannan yläpuolella;
tämä tapahtuu silloin, kun tähden etäisyys
taivaannavasta on pienempi kuin paikan
napakorkeus; tällaisia ovat esim. Pohjantähti, Otava,
Cassiopeja, y. m. (V. V. K.)

Cirkvenica [tsirkvenitsa], Unkarin ainoa
merikylpypaikka Modrus-Fiumen komitaatissa
Quarneron rannalla, Veglia-saarta vastapäätä.
Ilmanala leppeä; kylpykausi kestää koko vuoden
ympäriinsä.

Cirrhipedia ks. S i i m a j a 1 k a i s e t.

Cirrocumulus /-cm’-/ (lat. < cirrus =
harsopilvi, ja cumulus = kasa) ks. Pilvet.

Cirroosi (kreik. kirso’s = suonikohju) ks.
Kirroosi.

Cirrostratus [-ä’-] (lat. < cirrus = harsopilvi,

ja sterncre = levittää) ks. Pilvet.

Cirrus, ilmat., harsopilvi, ks. Pilvet.

Cirsium ks. Ohdakkeet.

Cirta /-£-/, kaupunki Numidiassa, kuningas
Micipsan ynnä seuraavien hallitsijain
asuinpaikka, sittemmin roomal. siirtolaiskaupunki,
keisari Constantinus Suuren mukaan nimitetty
Constantina, nyk. Constantiue (ks. t.) Algeriassa.

K. J. II.

Cis, sävel, joka syntyy korottamalla c-säveltä
Vs-asteen verran.

Cis (lat.), tällä puolen, käytetään lukuisissa
sanayhtymissä, esim. cisalpiininen,
Alppien tällä puolen oleva. Vastakohta on trans tai
ultra.

Cisalpiininen ks. C i s.

Cisalpiininen tasavalta, valtio
Pohjois-Ita-liassa, jonka silloinen kenraali Napoleon
Bonaparte perusti julistuksellaan 29 p. kesäk. 1797.
Siihen kuuluivat Lombardia, entiset
venetsialaiset alueet Bergamo, Brescia, Cremona, Verona ja
Rovigo, Modenan herttuakunta. Massan ja
Carra-ran ruhtinaskunnat sekä legatsionit (entiset
paavilliset alueet) Bologna, Ferrara ja Ravenna.
Siihen liitettiin vielä 27 p. syysk. Mantova ja 22 p.
lokak. Valtellina. Cliiavenna ja Bormio, sittenkuin
Itävalta Campo Formion (ks. t.) rauhassa oli
tunnustanut uuden valtion. Sen ala käsitti 42,450
km2. C:n valtiosääntö oli järjestetty Ranskan
direktoriumihallituksen mukaan.
Pääkaupunkina oli Milano. — Suvorov teki lopun tästä
valtiosta 29 p.nä huhtik. 1799, kun hän
sotajoukkoineen marssi Milanoon, mutta 2 p:nä kesäk. 1800
Napoleon Bonaparte valloitti Milanon takaisin ja
asetti tasavallan uudestaan kuntoon, kuitenkin
muuttamalla perustuslakia. S. v. siihen liitettiin
Novara ja Tortona. V. 1802 C. t. muutettiin
Italian tasavallaksi, ja Bonaparte
valittiin 26 p:nä tammik. sen presidentiksi. V. 1S05
pyysivät Napoleonin toimesta italialaiset itse sen
muuttamista monarkkiaksi, jonka kruunu
tarjottiin hänelle, ja 17 p:nä maalisk. s. v. syntyi
Italian kuningaskunta. Napoleonin
kruunaus tapahtui Milanossa 26 p. toukok.
Napoleonin poikapuoli Eugöne de Beauharnais
määrättiin 7 p:nä kesäk. varakuninkaaksi ja hoiti
hallitusta v:een 1814, jolloin tämä valtio
Napoleonin kukistuessa hävisi. G. R.

Cis-duur, se
duur-sävel-laji, jossa cis on
perussäve-lenä ja cis eis gis
perus-sointuna. I. K.

Cisleitliania, pienen Leitha-joen „tällä" s. o.
länsipuolella olevat maat, käytetään 1867 v:n
jälkeen joskus nimityksenä Itävallan alueeseen
kuuluvista Itävalta-Unkarin valtakunnan maista;
vastakohtana Transleithania (ks. t.).

Cis-moll, se
moll-sävel-laji, jossa sis on
perussäve-lenä ja cis e gis
perussoin-tuna. I. K.

Cissey [sisc’J, Ernest Louis Octave
(1810-82), ransk. kenraali ja politikko, palveli
ensin Algeriassa, kunnostautui Krimin sodassa
ja oli divisionakenraalina Ranskan ja Sakean
välisessä sodassa, mutta joutui Metzin
antaumuksen jäljestä sotavangiksi 1870. Kotiin
palattuaan hän otti tehokkaasti osaa kommuunikapi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0886.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free