- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1657-1658

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cissus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1657

Cissus—Citrus

1658

Citrullus vulgaris, a halaistu hedelmä.

Citoyen [situajä’J (ransk.), kansalainen
(feminiinimuoto on citoyenne). Ranskassa alkuaan
täysinoikeutettu kaupungin (cité’n) asukas,
sitten (v:sta 1789) valtion kansalainen yleensä.
Vallankumouksen aikana 1792 määrättiin
erityisten säädösten kautta c. yleiseksi
puhuttelu-sanaksi kanssakäymisessä, joten ylimykselliset
monsieur ja madame poistettiin. C.
tulikin yleiseksi ja sitä yksinomaan käytettiin
virallisesti vielä direktoriumin ja konsulivallan
aikana; keisarivallan aikana siitä luovuttiin.
Helmikuun vallankumouksen jälkeen 1848 se tuli
jälleen joksikin aikaa virallisesti ja jossakin
määrin yksityisestäkin käytäntöön. Ranskan
nykyisen lain mukaan tulee jokainen
ranskalainen 21 vuoden iässä c:ksi eli täysin oikeutetuksi
valtion kansalaiseksi. G. H.

Citraali ks. S i t r a a 1 i.

Citraatit ks. S i t r a a t i t.

Citrofeeni ks. S i t r o f e e n i.

Citrullus, kasvisuku kurkkukasvien heimossa.
Siihen kuuluu 1-vuotisia yrttejä, joilla on pitkä
rento varsi ja
3-5 liuskaiset
lehdet; teriöt
ratasmaisia,
5-liuskaisia; kasvi
yksikotinen,
hedelmä joko
mehevä tai kuiva.
Tähän sukuun
kuuluu m. m.
ar puusi (C. vulgaris), joka lienee kotoisin
Afrikasta, päiväntasaajanseuduista, ja jota
nykyään viljellään suurissa määrissä
Etelä-Venäjällä, Egyptissä, Länsi-Aasiassa, Intiassa ja
Kiinassa. Menestyy meillä ainoastaan ansarissa.
Hedelmät pallonmuotoiset, sileät, vihreät,
suurimmat 60-70 cm läpimitaten; niiden
hedelmän-liha on enimmäkseen vaaleanpunaista, hyvin
mehevää, imelähköä; siemenet mustia. Hyvin
karvaat hedelmät on Afrikassa, Välimerenmaissa,
Intiassa ja Ceylonissa kasvavalla C. colocyntliis
lajilla, jonka kuivatuita hedelmiä k o 1 o k v i
n-t i n nimellä käytetään voimakkaana
ulostuslääkkeenä. [Elfving, „Tärkeimmät viljelyskasvit".]

Citrus, Æwföceæ-heimoon kuuluva kasvisuku
Aasian kuumista osista. Pienehköjä, alat iv ••
reitä puita, joilla on nahkeat, tummanvihreät,
kiiltävät lehdet, jotka nivelellä liittyvät
ruotiinsa. Kukat valkeita tai punertavia,
hyvänhajuisia. Hedelmä suuri, monilokeroinen, mehevä
marja. Kasvin kaikissa osissa, varsinkin
hedel-mänseinässä, aromaattista öljyä sisältäviä
rauhasia. Seuraavia lajeja ja muunnoksia
viljellään: 1) Sitruuna. (C. medica), joka
erotetaan toisista lajeista pjikeasta hedelmästään,
jonka pää, joskus kantakin, ou käsniimäisesti
venynyt ja koko pinta usein pieninäppyläinen.
Kuori ei, niinkuin appelsiinissa, irtaannu
sisäosista. Teriö, usein nuoret oksatkin, jossain
määrin punertavat. Tästä lajista tavataan
muunnokset: a. Oikea sitruuna fC. medica genuina),
joka on vähemmän hapan kuin tavallinen
sitruuna. mutta tätä isompi, joskus n. 15 cm
pituinen ; b. Tavallinen sitruuna 1. limoni
(C. medica limonum); c. C. medica acida, jonka
hedelmät ovat pienet ja hyvin happamat; d.
Imelä sitruuna (C. medica limetta), jolla

nan kukistamiseen 1871; valittiin samana vuonna
kansalliskokoukseen ja oli 1S71-73
sotaministerinä, jossa toimessa ollessaan hän pani toimeen
tärkeitä uudistuksia sotalaitoksen alalla. V. 1874
hän muodosti ministeristön, jossa hän itse oli
sotaministerinä; valittiin senaattoriksi 1875,
erosi ministerinvirastaan seur. vuonna ja
sotapalveluksesta 1880 eräiden paljastusten johdosta,
jotka kuitenkin häneen nähden osoittautuivat
perusteettomiksi. J. F.

Cissus, kasvisuku viiniköynnöskasvien
heimossa. N. 250 lajia, enimmäkseen kiipeileviä
pensaita lämpimistä maista. Kauniitten lehtiensä
vuoksi viljellään m. m. jaavalaista C. discoloria
ia austraalialaista C. antarcticaa..

Cista (lat., kreik. kistë = laatikko, kirstu),
pyöreä, tav. silinterinmuotoinen kannellinen rasia,

jota muinoin
Kreikassa ja
Italiassa
käytettiin eri
tarkoituksiin.
Varsinkin
Italiassa, etupäässä muinaisen Etru-rian alalta
Prænestestä,
on tavattu
paljo
pronssi-levystä valmistettuja, siroilla kuvilla

koristettuja
cistoja.
Tunnetuin on 1738
löydetty n. s.

Ficoroni’n
(ks. t.)c.
(Rooman Museo

[-Kircheria-nossa),-]

{+Kircheria-
nossa),+} jonka
kuvat
esittävät argo-nauttien retkeä (ks. t.).
C:ksi
nimitetään myös niitä neliönmuotoisia tuhkakirstuja
(kivestä tahi savesta), joita on tavattu
etruskilaisista haudoista. K. J. H.

Cistersiensit ks. Sistersiläiset.

Cistersiläiset ks. Sistersiläiset.

Citadelli ks. S i t a d e 1 1 i.

Citato loco [-tä’tö -cö] (lat.), lvh. e. L,
sanotussa, viitatussa paikassa.

Citeaux [sitö’J I. S:t N i c o 1 a s-1 è s-C. (lat.
Cistercium), kylä Beaunen kihlakunnassa
Cöte-d’Orin departementissa Ranskassa. V. 1098 sinne
perustettiin sittemmin kuuluisaksi tullut
samanniminen luostari, josta sistersiläismunkisto on
saanut nimensä. Nykyään on kylässä
rangaistussiirtola. A. J. P-ä.

Citerior [-e’-] (lat.), „tämänpuolisempi",
tällä-puolen jonkun joen, vuoren j. n. e. oleva,
vanhojen roomalaisten käyttämä nimitys maiden
osista, joilla Roomasta katsoen oli tällainen
asema: Gallia cilerior, Alppien tällä (Rooman)
puolella oleva Gallia. Vastakohta: ulterior.

Cito (lat.), nopeasti; superlat. citissime.

Cista, löydetty Palestiinan luota.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0887.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free