- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1659-1660

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cissus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1659

Città—Civitavecchia

1660

on imelät, vaan ei aromaattiset, pyöreät
hedelmät. — 2) Oranssi (C. aurantium). Tästä
seuraavat muunnokset: a. Pomeranssi (C.
aurantium bigai adia). Hedelmät pyöreitä,
käs-nättömiä, niiden kuori helposti irtaantuva, maku
karvas; b. Appelsiini (C. aurantium
sinen-sis). Hedelmä = edellisellä, mutta imelä: c.
Bergamottisitruuna (C. aurantium
ber-gamia). Hedelmät pieniä, pyöreitä tai
päärynän-muotoisia, hapahkoja, omituisesti aromaattisia.

— 3) Mandariini (C. nobilis). Hedelmä
hiukan litteä, appelsiinin näköinen, hyvin
imelän-makuinen. kypsyessä irtaantuu kuori
itsestään sisustasta. — 4) Pompelmuspuu (C.
decumanaj. Hedelmä jopa ihmispään kokoinen,
pallonmuotoinen, erittäin paksukuorinen,
ime-lähkö. — Imelä sitruuna kasvaa villinä
Intian Nilghiri-vuoristossa. kolmen sitä ennen
mainitun muunnoksen näköisiä villejä muotoja
on tavattu Himalajan Tntianpuoleisella juurella.
Pomeranssit ja appelsiinit kasvavat
Intiassa ja Kiinassa, edellinen lännempänä,
jälkimäinen idempänä. Bergamottisitruuna
lienee kokonaan kulttuurimuoto. Mandariini
on kotoisin Kiinasta, jossa sitä on viljelty
ammoisista ajoista, pompei in u s Ison-valtameren
saaristosta, mutta nykyään yleisesti viljelty
Intiassa, Kiinassa ja Etelä-Euroopassakin, jossa
muitakin Cifri/s-lajeja, varsinkin appelsiineja ja
sitruunoita, menestyksellä viljellään. —
Tuotteita: sitruunahappoa tavallisesta sitruunasta,
bergamottiöljyä bergamottisitruunan kuorista.

— Aataminomena, p a r a t i i s i n o m e n a
(vrt. t.) on oikean sitruunan raakale. [Elfving.
..Tärkeimmät viljelyskasvit".] (J. .1. 11".)

Città [tsilta’J 1. Ci vita (it., < lat. civitäs),
kaupunki, esiintyy useitten italialaisten
kau-punginnimien yhteydessä, esim. C. (li
Castello. C. S a n Angelo. C. Vecchia.

Cittavecchia [tsittave’kja] (slaav. S t a r
i-grad), kaupunki Dalmatsiassa. Lesinan-saaren
pohjoisrannalla 3.120 as. (1900). Harjoittaa
laivanrakentamista ja kalastusta.

Citta Vecchia [tsittave’kja] 1. N o t a b i 1 e,
alkuasukasten Medina (arab.), Maltan
entinen pääkaupunki, keskellä saarta. 6,152 as.
(19011. Tuomiokirkko, vanhoja linnoja ja
katakombeja.

City [sitij (engl.. it. c i t t a, esp. c i u d a d <
lat. civitäs), kaupunki. Englannissa käytetään
c.-nimitystä kaupungista, joka on ollut tai on
piispan asuinpaikkana. Pohjois-Ameriikassa c.
merkitsee kaupunkia, jonka hallituksen
muodostavat „mayor" ja „aldermanit". Sen lisäksi c.
sanaa usein käytetään merkitsemään jonkun
kaupungin vilkkainta keskustaa tai vanhinta
osaa, esim. Lontoon C. ks. Lontoo.

Ciudad []liuda’P] (esp., < lat. civitäs),
kaupunki. jolla on oma tuomiovalta. C:n vastakohta
on villa, pienempi kauppakaupunki, ja a 1 d e a.
kauppapaikka, kauppala tahi suurempi
maaseutukylä. joilla ei ole omaa tuomiovaltaa (vrt.
Città, City, Civitäs). — C. sanaa
käytetään kaupunginnimien yhteydessä, m. m.
seuraavissa:

1. C. Bolivar (s. o. Bolivarin kaupunki),
ennen Angostura, Venetsuelassa Bolivarin
valtion pääkaupunki. Orinoknn varrella, n. 12.000
as.; käy kautsu-, nahka-, kulta-, sulka-, kahvi-,

tupakka- ja karjakauppaa. Saanut nimensä S
i-m o n B o 1 i v a r i s t a (ks. t.). — 2. C.
Rodrigo [ i’ ], Espanjassa: kaupunki ja rajalinna
Portugalia vastaan Salamäncan maakunnassa;
n. 9,000 as. Piispanistuin; nahkatavara-,
saippua- ja savitavarateollisuutta. — Napoleonin
espanjalaisessa sodassa 1810 ranskalaiset
valloittivat kaupungin, mutta englantilaiset
Welling-tonin johdolla voittivat sen takaisin Espanjalle
1812. Tästä teosta Espanjan cortes antoi
AVelling-tonille C. R:n herttuan arvonimen. — 3.
Kaupunkeja Espanjassa ja Etelä-Ameriikassa.

Qiva ks. S i v a.

Civiale [sivia’1], Jean (1792-1867), ransk.
kirurgi, tunnettu litotryptonin (ks. t.),
kiven-inusertajakojeen keksimisestä.

Civilis [■vV-j, Julius (t. myös Claudius),
batavilainen ylimys ja sotapäällikkö. Sittenkuin
Vespasianus oli Rooman keisariksi julistettu v.
69 j. Kr., yllytti C. bataveja (Reinin ja Vaalin
välissä) nousemaan kapinaan, voitti puolelleen
useat Germaanian ja Gallian heimot sekä taisteli
menestyksellä roomalaisia vastaan, mutta
suostui v. 70 edulliseen rauhansopimukseen. [E.
Meyer. „Der Freiheitskrieg der Bataver unter
Civilis" (Hamburg 1856).] A". j. 11.

Civis [ci-] (lat.), kansalainen. C.
academi-c u s, akateeminen kansalainen (meillä tavall.
vain: ylioppilaskunnan jäsen).

Civitäs f-ivitä ] (lat. ctvis = kansalainen),
vapaan kansala isen asema t. oikeus, kansalaisoikeus ;
kansalaiset (porvaristo), kaupunkilaiskunta,
yhteiskunta. Rooman kansalaisoikeuteen sisältyi
valtio-oikeudellisessa suhteessa äänioikeus tiu»
suffragii), oikeus valtionvirkoihin (ins honoriim)
sekä oikeus vedota kansankokouksen tuomioon
(ins provocationis) ja yksityisoikeudellisessa
suhteessa oikeus pätevän avioliiton solmimiseen
(ins connubit t sekä oikeus ostaa, myydä ja
omistaa (ius commercii). C. oli alkuaan Roomassa
patriisien etuuksia, mutta myönnettiin
plebei-jeille aikaisin, mikäli kerrotaan, kuningas
Ser-vius Tulliuksen toimesta. Liittolaissodan
jäljestä (90-88 e. Kr.) Rooman kansalaisoikeus
suotiin kaikkien Italian yhteiskuntien kansalaisille
ja lopuksi se keisari Caracallan määräyksestä
tuli kaikkien alamaisten osaksi v. 212 j. Kr.

k. j. n.

Civitavecchia [tsivitave’kja], linnoitttu
kaupunki Koski-Italiassa, Rooman provinssissa,
epäterveellisessä seudussa Tvrrhenin-meren rannalla,
Rooman-Pisan radan varrella. 71 km luoteiseen
Roomasta, jonka satamakaupunki se on, 16,993
as. (1906). Piispanistuin. Kaunis tuomiokirkko,
vanha akvedukti. kimnaasi, teatteri y. m.
Satama, joka myös on sotasatama, on Trajanuksen
rakennuttama ja keskiajalta saakka lujasti
linnoitettu. Se on 87 ha laaja. 6 m syvä. siinä on
13 suurta vesiallasta ja 2 satamahaaraa, jotka
ovat 170 ja 250 m pituiset. Sen yhteydessä on
laivanveistämöitä, varastohuoneita ja arsenaali.
Säännöllinen laivakulku Genovaan, Livornoon,
Napoliin ja Cagliariin. Lähellä kylpypaikkoja
ja rikkilähteitä. — Kaupunki on vanhimpien
aikojen Centn hi Gellte, joka myöhemmin
Trajanuksen aikana sai nimekseen Portus Trajani.
Nykyisen niinen sille antoivat 9:nnellä vuosis.
sara-seeuien karkoittnmat ja C:aan („vanhaan
kaupunkiin") takaisin palaavat asukkaat. 1*. f.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0888.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free