Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Clausius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1671
Clematis—Clemens
1672
1864) rupesi ottamaan siihen osaa. Lontoon
clearingissa on myöskin maaseudun pankkeja
mukana. Sitä paitsi on useilla suurilla
Englannin maaseutukaupungeilla oma c:nsa. Lontoon
e:ssa selvitettiin esim. 1904 pelkillä tasoituksilla
n. 260 miljardia Smk. New Yorkissa kuitataan
tällä tavalla vielä suurempia summia. Näin
tullaan toimeen paljoa vähemmällä määrällä
käteistä rahaa kuin muuten olisi mahdollista,
samalla kuin säästyy se suunnattoman suuri
määrä työtä, joka menisi velkakirjain ja sekkien
näyttämiseen ja perimiseen eri pankeissa. Mitä
muihin maihin tulee, niin clearing-järjestelmä
on kehittynyt pisimmälle Saksassa, jossa
ensimäinen nykyaikainen c.
(Abrechnungsstellen) syntyi 1883. Tällaisia laitoksia on
myöskin olemassa Ranskassa (chambres de
compensation), Italiassa (stanze di
compensazione), Itävalta-LTnkarissa (S a
1-dierungsvereine), v:sta 1896 Ruotsissa
(Tukholmassa) ja v:sta 1898 Norjassa
(Kristia-niassa). Suomessa clearing-järjestelmä
otettiin käytäntöön Helsingissä 1 p. syysk. 1906.
Selvitys tapahtuu Suomen pankin välityksellä ja
käsittää toistaiseksi vain postiremissivekseleitä
ja sekkejä. [Scharling, „Bankpolitik"; Cannon,
„Clearing-houses"; Schanz, Artikkeli
„Abrechnungsstellen", Wörterbuch der Volkswirtschaft.]
J. F.
Clematis, kasvisuku leinikköjen heimossa, n.
170 lajia kaikissa maanosissa. Useimmat lajit
ovat ärtyvien lehtiruotiensa avulla kiipeileviä
pensaita; lehtiasento vastakkainen ; kehä
sikiäis-alaincn; teriö puuttuu; verhiö 5-lehtinen,
värillinen; hedelmät pitkillä karvaisilla vartaloilla
varustettuja pähkylöitä. Luonnontiet. Suomen
alueella Venäjän-Karjalassa yksi laji C.
(Atra-gcne) alpina v. sibirica, Siperian humala.
Useat lajit suosittuja, kylmälläkin maalla
menestyviä koristuskasveja, joita käytetään
huvimajojen ja kasvihuoneiden seinien sekä muurien
peitteeksi. Etelä-eurooppalaiset C. vitalba ja C.
flammula sekä pohjois-ameriikkalainen C.
Virginiana punakukkaisia, etelä-eurooppalaisella C.
viticellatim isot, siniset tai purppuranpunaiset
kukat, itä-aasialainen C. florida sini-,
violetti-tai valkeakukkainen. Puutarhojen komeimmat
C:t ovat floridaa ja viticellan sekasikiöitä.
Clémenceau [klemäsö’J, Georges
Benjamin Eugöne (s. 1841), ransk. valtiomies,
opiskeli lääketiedettä
Xantes’issa ja
Pariisissa, jossa erotettiin
yliopistosta ja
pantiin muutamaksi
kuukaudeksi vankeuteen
tasavaltalaisen
mielenosoituksen osanottajana; alkoi 1865
harjoittaa
lääkärintointa, mutta lähti
vielä samana vuonna
Ameriikkaan, jossa
neljä vuotta m. m.
opettajana
toimittuaan palasi
Ranskaan. sai nyt
suorittaa liiäket. tohtorin
tutkinon ja asettui Pariisiin lääkäriksi. Keisari-
vallan kukistuttua C, Montmartren
työväen-kaupunginosan määrinä otti tarmolla osaa
Pariisin puolustamiseen, valittiin 1871
kansalliskokoukseen, mutta luopui pian, turhaan
koetet-tuaan saada aikaan sovintoa Versailles’issa
olevan hallituksen ja kommuunin välillä. Sen
jälkeen kuin kommuunin kapina oli kukistettu,
valittiin C. hänen aikaansaamansa lain mukaan
perustettuun Pariisin kunnallisneuvostoon, johon
hän kuului v:een 1876, ollen lopulta sen
presidenttinä. C. tuli nyt Pariisin edustajana
edus-tajakamariin, jossa hän pian terävällä ja
koruttomalla puhetaidollaan herätti huomiota ja ennen
pitkää tuli äärimäisen vasemmiston johtajaksi,
jota vastustajat pelkäsivät ja ystävät ihailivat.
Paitsi edustajakamarissa hän kiihkeästi ajoi
radikalismin asiaa 1879 perustamassaan „La
justiee" lehdessä. Hän ahdisteli ankarasti
kaikkia ministeristöjä, väittäen niitä kovin
haluttomiksi uudistuksia toimeenpanemaan ja kun hänen
puolueensa ja vaikutuksensa kasvamistaan
kasvoi, sai hän myös ministeristön toisensa jälkeen
kukistetuksi, vaikuttipa 1887 presidentti
Gre-vynkin eroamiseen. Boulanger’sta hän toivoi
saavansa hyvän välikappaleen puolueensa
valtaan toimittamiseksi, mutta pian juuri
bou-langismi vaikuttikin C:n puolueeseen
hajoitta-vasti, ja vaikka Boulanger sitten, suureksi osaksi
juuri C:n toimesta, saatiin kukistetuksi, oli
puolueen asema ehtinyt tuntuvasti heikontua.
Käyttämällä hyväkseen Panama-juttua ja esittämällä
perättömiä syytöksiä C:ta vastaan hän»n
vastustajansa v:n 1893 vaalitaistelussa, jota
jännityksellä seurattiin Ranskan ulkopuolellakin,
saivat aikaan sen, ettei hän tullut valituksi.
C. pysyi nyt jonkun aikaa julkisesta elämästä
syrjemmässä, mutta Dreyfusin jutun tullessa
esille hän taas täydellä innollaan antautui
valtiolliseen taisteluun, perustaen mainitun jutun
ajamista varten tunnetun „Aurore" lehden.
V. 1902 C. valittiin senaattiin (uudelleen 1909),
ja nyt kasvoi hänen vaikutusvaltansa taas
nopeasti hänen järkähtämättömän jyrkästi
ajaessaan radikaalista reformipolitiikkaansa. Keväällä
1906 tuosta „ministerien kukistajasta" tuli
sisäministeri ja varsinainen johtaja Sarrien’in
muodostamaan radikaaliseen ministeristöön ja vielä
samana vuonna syksyllä nimellinenkin
pääministeri. Loistavasti hänen onnistui torjua
vastustajien hyökkäykset ja suoriutua monista
sisällisistä vaikeuksista. Hän joutui vähitellen yhä
jyrkemmin sosialisteja ja heidän johtajaansa
Jaurèsia vastustamaan; myöskin hänen omassa
puolueessaan alkoi kuulua tyytymättömiä
väitteitä, ettei hän kyllin tarmokkaasti toiminut
radikaalisten ja hänen omassa ohjelmassaan
luvattujen uudistusten toteuttamiseksi. Vähää
ennen edustajakamarin kesälomalle lähtöä
hei-näk. 1909 C„ jonka puoluelaisista useita
kymmeniä jo oli matkustanut Pariisista, joutui eräässä
äänestyksessä tappiolle ja luopui sen johdosta.
Uusi ministeristö on kuitenkin ilmoittanut
ajavansa edeltäjänsä ohjelmaa. K. B:dt.
Clemens, 17 paavin nimi. ks. Klemens.
Clemens Aleksandrialainen ks. Klemens
Aleksandrialainen.
Clemens, Jakob, liikanimeltä non Papa
(„ei paavi") (n. 1475-1558), alankom.
kuoron-säveltäjä, Antverpenin tuomiokirkon kapelli-
Clémeneeau.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
