Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Clemens romanus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1673
Clemens romànus—Clewberg
1671
Samuel Clemens.
(Mark Twain.)
mestari. ITänen sävellyksistään on m. m.
säilynyt 4-nidoksinen kokoelma psalmilauluja, joissa
alankomaalaisia kansansävelmiä on käytetty
sävellysten pääaiheina. I. K.
Clemens romanus
ä’-J, kirkkoisä, paavi. ks.
Klemens 1.
Clemens [klcmansj, Samuel Langhorne
(s. 1835), M a r k T w a i n nimellä tunnettu amer.
humoristi, syntyisin
Floridasta. Nuorena hän
työskenteli latojana ja
sitten luotsina [-Mississippi-joella, Nevadan
kuvernöörin sihteerinä,
kullan- ja
hopeankaiva-jana. Lopuksi hän
antautui sanomalehtimiehen
ja kirjailijan uralle.
Käytyään Euroopassa
hän julkaisi hupaisat
humoreskikokoelmat:
j.Innoeents abroad" ja
„A tramp abroad"
(1869). C:n teokset eivät
juuri vastaa
korkeamman kirjallisuuden
vaatimuksia ; ne ovat tuon
tuostakin ameriikkalaisen liioittelevia, mutta
siitä huolimatta huvittavia. Kokemuksiaan
läntisissä kaivoksissa hän kuvaa kirjassa
„Roughing it" (1872), poikavuosiaan kirjassa
„Adventures of Tom Sawyer" (1876; myös
suomeksi) ja luotsiuraansa kertomuksissa
„Mississippi sketehes" (1883). Hänen suosituimpia
teoksiaan ovat „Pudd’nhead Wilson" ja „Huekleberry
Finn" (1884; myös suomeksi). Hänen
kirjallisesti arvokkain tuotteensa on hänen yhdessä
Charles Dudleyn kanssa kirjoittamansa teos „The
gilded age" ja pieni kertomus „The prinee and
the pauper". Kustantajansa vararikon kautta
C. joutui suuriin velkoihin, niin että hänen oli
pakko tiheään pitää luentoja ja kirjoitella
lehtiin. Saatuaan raha-asiansa taas tasapainoon
hän julkaisi humoreskisarjan „The man from
Hadleyburg" (1900) ja romaanin „A
double-barreled detective story" (1902). J. H-l.
Clément [klemä’J, Jacques (s. n. 1565),
Ranskan kuninkaan Henrik TII:n murhaaja.
Katolilaisen liigan kiihottamana 25 vuotias C„
joka vähää aikaisemmin oli tullut
dominikaanimunkiksi, päätti murhata Henrikin, joka
parail-laan piiritti kapinallista Pariisia. Heinäk. 31
p:nä 1589 hän muka tärkeiden tietojen tuojana
pääsi S:t Cloudissa kuninkaan puheille ja iski
myrkytetyn puukon hänen ruumiiseensa.
Paikalle rientäneet palvelijat lävistivät C:n heti
kuoliaaksi, jonka jälkeen hänen ruumiinsa
revittiin kappaleiksi ja poltettiin. Kuningas kuoli
kahden päivän kuluttua. Vastustuspuolue ylisti
murhaajaa pyhimykseksi ja marttyyriksi.
Clément [klemä’J, Jean Pierre (1809-70),
ransk. historioitsija ja taloustieteilijä, julkaisi
joukon tärkeitä etenkin Ranskan taloudellista
historiaa käsitteleviä teoksia, arvostellen sitä
vapaamielisen koulukunnan kannalta. Teoksista
mainittakoon: „Histoire de la vie et de
1’ad-ministration de Colbert" (1846, uusi painos
1874) ja sen jatko „Le gouvernement de Louis
XIV" (1848), „Jacques Coeur et Charles VII"
(1853, 4:s painos 1S74) sekä huomattava
asiakirjakokoelma „Lettres, instructions et
mémoi-res de Colbert" (1861-73). K. B:dt.
Clementi [-e’-], Muzio (1752-1832), it.
pianisti ; joutui 14-vuotiaana ylhäisen suosijan
toimesta Englantiin kasvatettavaksi; saavutti
konserttimatkoillaan eurooppalaisen maineen. C:n
oppilaita olivat Cramer, Field, Moscheles ja
Kalkbrenner. Hänen sävellyksensä (m. m. 106
pianosonaattia) tuntuvat yleensä vanhettuneilta,
mutta hänen etydikokoelmallaan „Gradus ad
Parnassum" (1817) on pysyvämpi arvo. 1. K.
Clementinæ
l’-J. 1. Muutamia [-kreikan-ja latinankielisiä essealais-juutalaiskristittyyn
suuntaan kirjoitettuja kirjoituksia (Homiliæ
Clementis, Recognit.iones ja Epitome), jotka ovat
syntyneet TI:11a vuosis. j. Kr. ja joita väärin on
sanottu Klemens Roomalaisen kirjoittamiksi.
— 2. Paavi Klemens V:n toimittama kokoelma,
joka sisältää Viennen kokouksen (1311)
säädökset; tämä kokoelma -— hänen seuraajansa
Johannes XXII:n vahvistamana — muodostaa
seitsemännen kirjan teoksessa „Corpus juris canonici".
Cleptes ks. Harakka.
Clerc [klär] (ransk., < lat. clëricus, ks. t.),
hengelliseen säätyyn kuuluva; kirjuri,
kanslisti, asianajajan apulainen.
Clericus [-ë-] (lat., < kreik. klëriko’s), se,
joka kuuluu kleerukseen, hengellinen mies;
Ranskassa käytetään tätä nimitystä myös
asianajajan kirjureista y. m. vrt. Clerc, Kleerus.
Clerk, [kläk] (engl., < lat. clëricus),
kirjuri-apulainen ; kirjanpitäjä.
Clermont [klär mö’], useiden Ranskan
kaupunkien nimi. 1. C. 1. C.-F e r r a n d, Puy-de-Dömen
departementin pääkaupunki, Lyon’in radan
varrella, 407 m yi. merenp., Mont-Ferrand’in ja C:in
kaupunkien yhteenkasvamisen kautta
muodostunut, 58,363 as. (1906). Sen monista, tavallisesti
tummasta laavasta rakennetuista rakennuksista
mainittakoon muhkea tuomiokirkko, kaunis
„Notre dame du port" kirkko ja raatihuone.
Piispanistuin. Yliopisto (lainopillinen tiedekunta
puuttuu), ilmatieteellinen observatori,
kasvitieteellinen puutarha, muinaistieteellinen ja luon-’
nonhistoriallinen museo, kirjasto (90,000 nid.),
tiede ja taideakatemia, lukuisia kouluja y. m.
Useita kivenuäisvesilähteitä kylpylaitoksince i.
Väestö valmistaa kemiallisia aineksia,
nahkatavaroita ja koneita ja käy vilkasta nahka-,
juusto-, voi-, viini- ja hedelmäkauppaa. —
Kaupunki, vanhan ajan Nemossus, sai nykyisen
nimensä roomalaisesta C1 a r u s m o n s linnasta.
Keskiajalla C:ssa pidettiin 7 kirkolliskokousta,
joista 1095 pidetyssä paavi Urbanus II
saar-nautti ensimäistä ristiretkeä. —- 2. C.-e
n-B e a. u v a i s i s, arrondissementin pääkaupunki
Pohjois-Ranskassa, Öisen departementissa, Öisen
syrjäjoen varrella, 5,723 as. (1901). Kirkkoja,
vanha linna, mielisairaala ja kauppatuomioistuin.
— 3. C.-1’H é r a u 11, Etelä-Ranskassa, Hérault’n
departementissa, eteläradan varrella, 5,004 as.
(1901). Verka-, paperi- ja nahkateollisuutta,
viini- ja viljakauppaa. V. v. F.
Clerus [-ë-J (lat., < kreik. klvro’s = osa,
perintöosa, Jumalalle pyhitetty osa), hengellinen
sääty. vrt. Kleerus.
Clewberg. 1. Kaarle Abraham C.
(1712-65), kielentutkija, synt. Helsinglannissa,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
